Nyt poltetaan 5G-mastoja, aiemmin murtauduttiin tehtaisiin ja rikottiin koneet – uuden teknologian pelko ei ole uutta
1800-luvun Britanniassa luddiitit taistelivat teollista vallankumousta vastaan ja hävisivät.
Britanniassa on poltettu useita 5G-mastoja. Kyse on ilmeisesti koronapandemian lietsomien salaliittoteorioiden lieveilmiöstä, joka on tuomittu ministeritasolla asti.
Ilmiö on saattanut levitä myös Suomeen. Poliisi kertoi maanantaina tutkivansa Pohjanmaan Pedersörellä tapahtunutta teleliikennemaston rakennuksen paloa, jota epäillään tahallaan sytytetyksi.
5G-verkon ja koronaviruksen välille vedetty yhteys on todellisuudesta irtaantunutta hölynpölyä, jolla ei ole tieteellistä pohjaa edes nimeksi. Koronavirus on levinnyt myös maissa, joissa 5G-teknologiaa ei ole.
Teleliikennemastojen polttelu ei ole historian ensimmäinen kerta, kun Britanniassa hyökätään uutta teknologiaa vastaan. Teollisen vallankumouksen synnyinsijana Britannia on innoittanut myös teknologiavastaisia liikkeitä.
Kuuluisin ryhmä ovat 1800-luvun lopun luddiitit, joiden nimeä käytetään yhä nykyään synonyyminä uutta teknologiaa vastustaville tai pelkääville.
Tekstiilialan käsityöläisten protestiliike herätti huomiota räväköillä tehtaisiin tehdyillä iskuillaan, joissa tuhottiin kalliita tuotantokoneita. Luddiitit vastustivat koneita, jotka tekivät alalleen erikoistuneista käsityöläisistä työttömiä.
Luddiittien juuret juontuvat vuonna 1779 Manchesterissa tapahtuneeseen tekstiilityöntekijöiden mielenosoitukseen, jossa kutomakoneen hankkinut tehdas tuhottiin.
Liike sai nimensä Ned Ludd -nimiseltä työntekijältä, joka legendan mukaan marssi raivoissaan työnantajansa tehtaaseen ja hajotti koneet tuusan nuuskaksi. Myöhempien aikojen luddiitit kertoivat saavansa määräyksiä ”kenraali Luddilta” ja julkaisivat myös manifesteja hänen nimissään.
Ludd tuskin oli oikea henkilö, vaan historioitsijat pitävät häntä Robin Hoodin kaltaisena taruhahmona, joka symboloi viranomaisten uhmaamista.
Luddiittien nimeä pidetään nykyisin synonyyminä teknofobialle, mutta protestiliike ei kuitenkaan vastustanut kaikenlaista teollistumista ja uuden teknologian käyttöönottoa. Historioitsijoiden mukaan liikkeen nimeä käytetäänkin nykyisin väärin.
”Käytämme sitä teknologialle vihamielisistä ihmisistä, jotka eivät vaikka halua hankkia kännykkää. Mutta luddiitteja teknologiassa huolestutti se, että se leikkasi heidän palkkojaan”, kommentoi historioitsija Emma Griffin BBC:lle.
Nykypäivänä luddiittien vihollinen olisikin 5G:n kuvitteellisten vaarojen sijaan työmarkkinoiden murros. Luddiitit olivat oman aikansa työväenliikettä, joka vastusti jäsentensä saavutettujen etujen murentumista.
Tekstiilityöläiset olivat 1800-luvun alun Britanniassa hyvin toimeentulevia ja teknisesti taitavia käsityöläisiä, jotka näkivät uudenaikaiset koneet uhkana toimeentulolleen. Kehityksen pysäyttämisen sijasta työläiset pyrkivät alkuun neuvottelemaan työntekijöille laajempia oikeuksia, kuten minimipalkkaa, työturvallisuussääntöjä ja eläkerahastoja.
1900-luvulla luodun hyvinvointiyhteiskunnan kasvatille nämä eivät ole radikaaleja ehdotuksia, mutta 1800-luvun Britanniassa ne nähtiin vaarallisena kumouksellisuutena. Suurpääoman edustajat ja viranomaiset eivät taipuneet neuvotteluihin, ja luddiittiliike syntyi radikaalina vastarintaliikkeenä.
Luddiittien hyökkäykset tuotantokoneita vastaan alkoivat toden teolla vuonna 1811 Nottinghamissa, josta mellakointi levisi ympäri maata. Vuoden varrella satoja koneita tuhottiin.
Luddiitit järjestäytyivät salaseuroina teollisuuskaupungeissa, joissa jäsenet olivat töissä. Koska liikkeellä ei ollut keskusjohtoa, sen nujertaminen oli alkuun viranomaisille haastavaa, vaikka salaseurojen kokouksiin lähetettiinkin vakoojia.
Luddiittien vastustajana oli kuitenkin koko yhteiskuntaa mullistamassa ollut teollinen vallankumous, jonka virtaus oli liian voimakas vastavirtaan melottavaksi. Varakkaita tehtaanomistajia uskollisesti tukeneet viranomaiset murskasivat luddiittien protestiliikkeen armotta lähettämällä 14 000 sotilasta mellakka-alueille.
Vuoteen 1813 mennessä suuret määrät luddiiteista olivat joutuneet joko hirteen tai Australian vankisiirtoloihin, ja liikkeen sytyttämä liekki hiipui pikkuhiljaa valtiovallan puristuksessa.
Uusi teknologia tuo mukanaan muutoksia yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Jotkut ihmisistä kärsivät niistä väistämättä. Monet uskovat, että myös 5G-teknologia tuo muassaan joltain osin vallankumouksellisia muutoksia.
Kuvitteellisen koronavirusteorian sijaan 5G:hen liittyy myös todellisia riskejä. Ne liittyvät kuitenkin virustautien sijaan esimerkiksi tietoturvaan.