Näin opit supermuistajaksi – Ikivanha konsti auttaa

Kuuden viikon treeni tymäköi aivoalueiden kytkentöjä, paljasti toiminnallinen magneettikuvaus.
Tiede 8.3.2017 19:00

Pakan korttien järjestyksen voi oppia. © ANTTI AIMO-KOIVISTO / Lehtikuva

Uskotko, että pystyisit painamaan mieleesi korttipakan järjestyksen tai useita kymmeniä piin desimaaleja?

Tietyllä muistitekniikalla se onnistuu tavikseltakin, osoitti hollantilais-saksalais-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä Neuron-lehdessä.

Kyseessä on niin kutsuttu paikkamenetelmä, jossa muistettavat asiat sijoitetaan mielessä tietylle reitille, kuten työmatkan varrelle tai jonkin tutun talon huoneisiin. Konsti on ikivanha: sitä harrastivat jo muinaiset roomalaiset.

”Monessa tutkimuksessa on todettu, että paikkamenetelmä petraa huomattavasti niin nuorten opiskelijoiden kuin aikuistenkin muistia. Sen avulla voi paikata jopa ikääntymiseen liittyvää kognitiivista heikentymistä”, tutkimuksen ykköskirjoittaja, kognitiivisen neurotieteen apulaisprofessori Martin Dresler Radboudin yliopistosta kertoo Suomen Kuvalehdelle.

Menetelmä on helppo oppia, hän vakuuttaa.

”Strategian selittäminen ja ymmärtäminen vie vain muutaman minuutin, eikä yksinkertaisten muistirakennelmien pystyttäminen mieleen vie juuri kauempaa. Mitä enemmän harjoittelet, sitä parempi sinusta tietenkin tulee.”

Dresler kollegoineen tutki asiaa sekä maailman parhaiden muistiurheilijoiden että tavallisten ihmisten avulla.

Kokeet osoittivat, että puolen tunnin päivittäinen harjoittelu venytti kuudessa viikossa aloittelijan muistikapasiteetin yli kaksinkertaiseksi.

Ryhmä treenasi 40 päivän ajan puoli tuntia päivässä.

23 huippumuistajaa suostui aivojensa magneettikuvaukseen. Kilpailuissa he pystyvät opettelemaan jopa 500 sanaa viidessä minuutissa.

Verrokeiksi etsittiin samanikäiset, yhtä älykkäät ja muutenkin mahdollisimman samankaltaiset henkilöt, joiden muisti oli tavanomainen.

Mestarien ja tavisten aivojen rakenteesta ei löytynyt eroa. Se sijaan yhteydet tiettyjen aivoalueiden välillä toimivat mestarimuistajilla vilkkaammin kuin muilla. Erityisen lujasti hermoverkot kytkeytyivät etuotsalohkon keskiosan alueelle, joka suhteuttaa uutta tietoa aiempaan.

Seuraavaksi tutkimukseen pyydettiin mukaan lisää tavismuistajia, yhteensä 51 noin pari-kolmekymppistä miestä. Kaikkien aivot kuvattiin, ja heille tehtiin muistitesti. Heidän piti opetella 72 sanaa, jotka väläytettiin näkyviin yksitellen kahdeksi sekunniksi muutaman sekunnin välein. Kuuden sanan jälkeen pidettiin puolen minuutin tauko.

Lopuksi testattiin, kuinka moni sanoista oli jäänyt mieleen. Keskimääräinen tulos oli 26; kilpamuistajien tulos samasta testistä oli 71 sanaa.

Sitten miehet jaettiin kolmeen ryhmään

Yksi ryhmä treenasi 40 päivän ajan puoli tuntia päivässä paikkamenetelmää online-harjoitteiden avulla.

Toinen teki työmuistiharjoituksia. Työmuisti on ”välimuisti”, jossa pysyy muutama sana tai luku tilapäisesti mielessä.

Kolmas ryhmä ei harjoitellut lainkaan.

Jakson päätteeksi magneettikuvaus ja muistikoe toistettiin. Muiden suoritus ei juuri kohentunut, mutta paikkamenetelmäläisten muistiin upposi nyt 72 uudesta sanasta keskimäärin 62.

Heidän – ja vain heidän – aivokuvissaan ilmeni myös toiminnallisia muutoksia: hermoverkostojen kytkennät muistuttivat treenin jälkeen mestarimuistajien aivoja.

 

Mikä parasta, kyky muistaa pysyi.

Neljän kuukauden kuluttua uusien sanojen mieleen painaminen onnistui paikkamenetelmää treenanneilta edelleen moitteetta, vaikka tekniikkaa ei tällä välin treenattu ollenkaan.

”Tulos pätee tietysti vain uuden materiaalin muistamiseen. Toisilla tavoilla opetellut tai unohtuneet muistot eivät palaa mieleen yhtään sen paremmin”, Dresler huomauttaa.

Näyttää myös siltä, että muistitreeni, kuten muukin kognitiivinen harjoittelu, kohentaa suoritusta vain samankaltaisissa kognitiivisissa tehtävissä. Se ei siis terävöitä esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä, hän lisää.

Tutkimuksessa käytetyt harjoitukset löytyvät täältä.

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.