Iloinen yllätys Lapista

Pohjois-Suomen järvistä löytyi elävä vesikirppulaji, jonka luultiin jo kuolleen sukupuuttoon.

Tiede 12.07.2019 06:00
Lassi Lapintie
Rhynchotalona latens -vesikirppu lähikuvassa.
Rhynchotalona latens -vesikirppu lähikuvassa. © KAY VAN DAMME

Lajien sukupuuttoon kuoleminen on ihmisen rankasti muovaamassa maailmassa arkipäiväistä. Joskus tutkijat saavat kuitenkin ilahtua päinvastaisesta tuloksesta.

Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt Lapin järvistä elävänä vesikirppulajin, jota luultiin jo pitkään sukupuuttoon kuolleeksi.

Vanhin fossiililöytö vesikirppulajista ulottuu 10 000 vuoden päähän, jääkauden aikaisen mannerjäätikön juuri vetäydyttyä Suomen yltä.

”Eihän tämä ’haudasta nouseminen’ jokapäiväistä ole, eli erittäin harvinaista herkkua kuitenkin erityisesti pienikokoisilla lajeilla, joista tiedetään verrattain vähän”, kertoo tutkimukseen näytteenottoa johtanut Helsingin yliopiston tohtori Liisa Nevalainen.

Lajin elinympäristö on matala kylmän ilmanalan järvi, jossa on runsaasti eloperäistä ainesta. Tutkijoiden mukaan laji elää järven pohjalla. Siellä se suodattaa ainesta ravinnokseen.

Aiemmin fossiilinimellä Unapertura latens tunnettu laji sai uuden tieteellisen nimen Rhynchotalona latens.

”Vesikirpuilla yksikään laji ei ole saanut suomenkielistä nimeä, vaan tuota monimuotoista eliöryhmää nimitetään kollektiivisesti vesikirpuiksi. Aloimme kollegojen kanssa puhua lajista tuttavallisemmin Unski -nimellä”, kertoo Nevalainen.

Vaikka lajin onkin havaittu olevan yhä hengissä, se saattaa olla vaarassa kuolla sukupuuttoon. Laji vaikuttaa olevan herkkä ilmaston muuttumiselle, ja sen elinympäristöt saattavat olla uhattuna ilmaston lämpenemisen vuoksi.

Vesikirput ovat äyriäisiä, joiden koko vaihtelee 0,2–2 millimetrin välillä. Tutkijoille ne ovat tärkeitä indikaattorilajeja, eli ne toimivat mittareina ympäristön muutoksille. Vesikirppujen avulla tutkitaan sekä nykyisen että muinaisen maailman ekosysteemejä.

Kuolleiksi luulleita ja elossa löytyneitä lajeja kutsutaan lasaruslajeiksi. Vesikirppulajin tutkimus ilmestyi Hydrobiologiaja Zootaxa -tiedejulkaisuissa.

Sisältö