Ei mikään maaottelu
Koronapandemia etenee kuin metsäpalo, sanoo epidemiologian professori Pekka Nuorti. Toista aaltoa ei välttämättä tule koskaan.
Asiantuntijat ovat koronapandemian edetessä varoitelleet toisesta aallosta. Nyt näyttää siltä, että tauti etenee toisin kuin odotettiin.
Erityisesti Ruotsissa on pyritty hyödyntämään laumaimmuniteettia. Siinä ajatuksena on, että jos riittävän moni sairastaa lievän taudin ja saa sairauden myötä vastustuskyvyn, toinen aalto heikkenee.
Kun muissa Pohjoismaissa siirryttiin poikkeusaikaan ja suljettiin ravintoloita, ruotsalaisviranomaiset tekivät vasta-ainetestejä tarkoituksenaan selvittää väestön immuniteetin astetta.
Lähestymistapa juonsi aiemmista influenssapandemioista, kertoo epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta.
Virus on niissä saattanut hävitä keväisen leviämisen jälkeen kesäksi ja palannut syksyllä, entistä tappavampana. Niin kävi syksyllä 1918 espanjantaudin kanssa.
Nuorti pitää epävarmana, että koronan kanssa kävisi samoin.
”Olemme keskellä kesää, mutta ainakaan minä en pysty havaitsemaan selkeää vuodenaikaisvaihtelua siinä, miten virus käyttäytyy. Se ei ole hävinnyt minnekään.”
Kesäkuun loppuun mennessä Suomessa tautiin oli menehtynyt 328, Ruotsissa 5 310 ihmistä.
Jo toukokuussa naapurimaissa kauhisteltiin kuolleiden määrää Ruotsissa, mutta ruotsalaisepidemiologit Johan Giesecke ja Jan Albert pitivät selvänä, että kun pandemia on ohi, luvut ovat naapureissakin korkealla.
”He (suomalaiset) saavat meidät kiinni, sama pätee myös Tanskaan ja Norjaan”, Giesecke sanoi Dagens Nyheterille.
”Kyllä, uskon, että hän on siinä aivan oikeassa. Minäkin ajattelen niin”, Albert sanoi Sveriges Radiossa 10. toukokuuta.
Monet asiantuntijat arvioivat, että koronaviruksen leviäminen pysähtyy, jos vasta-aineita on vähintään 60 prosentilla väestöstä. Toukokuussa niitä löytyi Yhdysvaltain New Yorkissa viidenneksellä asukkaista. Tuolloin kuolleita oli noin 18 000.
Sairastuneita pitäisi olla siis vielä moninkertaisesti enemmän, jotta väestötason immuniteetti saavutettaisiin.
”Laumaimmuniteetin tavoittelu ei selvästikään ole realistista”, Nuorti sanoo.
Ei tiedetä, kuinka hyvin vasta-aineet suojaavat, ja jos suoja syntyy, kuinka kauan se kestää.
”Ylivarmuus siitä, että joku on oikeassa ja toiveajattelu, että jotkut asiat tapahtuvat, eivät yleisesti ole kansanterveysstrategioina kestäviä. Viisaus ei asu vain yhdessä paikassa, vaan se on tiedeyhteisön ominaisuus.”
Viranomaiset ovat muuttaneet suosituksia sitä mukaa, kun tutkimustieto on lisääntynyt.
”Asiantuntijoiden, olivat he meritoituneita tai eivät, on aina perusteltava kantansa. Yleisön ja median täytyy saada selville, mihin tiedot perustuvat.”
Maaotteluhenkeä Nuorti ei pidä järkevänä, sillä kaikkien kansanterveysviranomaisten tavoitteena on suojata väestö.
”Kaikki pyrkivät samaan tulokseen. On kuitenkin tunnustettava, jos on tehty selkeitä virhearvioita.”
Nyt tiedetään, että väestön suojaaminen vaatii laajoja rajoituksia, testaamista ja jäjittämistä. Nuortin mukaan näiden toimenpiteiden toimivuudesta on selvää näyttöä.
Ruotsissa virus pääsi leviämään hoivakodeissa, minkä valtionepidemiologi Anders Tegnell on myöntänyt virheeksi.
”Ruotsissa ei huomioitu, ettei riskiryhmien suojaaminen onnistu, jos väestössä kiertää paljon virusta.”
Tiistaina 30. kesäkuuta pääministeri Stefan Löfven ilmoitti, että Ruotsissa on perustettu riippumattomista tutkijoista koostuva komissio selvittämään sitä, miten maa on onnistunut koronakriisin hoitamisessa ja viruksen leviämisen estämisessä.
Viime viikkoina ruotsalaiset ovat alkaneet kyseenalaistaa maansa linjaa aiempaa enemmän. Löfveniä on kritisoitu epäonnistumisesta vanhusten suojelemisessa ja koronaviruksen testaamisen verkkaisuudesta.
Ruotsin naapureissa tautitilanne on hyvä, ja maat rajoittavat matkailua Ruotsiin.
Rajoilla ollaan varuillaan. Länsi-Pohjan alueella todettiin kesäkuun lopussa kolme tartuntaa, yksi Ylitorniolla, kaksi Torniossa. Kaksi tapausta liittyy Ruotsiin. Altistuneita on ainakin 50, ja he ovat karanteenissa.
Kesäkuussa Kilpisjärven rajanylityspaikalla Norjan poliisi on valvonut, ettei ruotsalaisia kulje Norjaan Suomen kautta.
Tanskassa Etelä-Tanskan hallintoalueen 25 000 työntekijää on puolestaan varoitettu matkustamasta kesällä Ruotsiin, jopa potkujen uhalla.
Ruotsin Norrbottenin maakunnassa on todettu noin 1 300 tartuntaa, joista 300 Jällivaarassa. Virus levisi, kun suosituksia ei noudatettu. Jällivaaran sairaalan koko henkilökunta on testattu. Tartunta on todettu viidellä työntekijällä.
Virus kytee ja leimahtaa, kun olosuhteet ovat sille otolliset.
Tartuntaluvut kasvavat tällä hetkellä sellaisissakin maissa, joissa arkea on rajoitettu paljon, esimerkiksi Saksassa.
Koronaviruspandemia muistuttaa metsäpaloa, Nuorti vertaa. Virus ei ole hävinnyt minnekään, vaan se ikään kuin kytee ja leimahtaa, kun olosuhteet leviämiselle ovat otolliset.
”Nyt Saksassa, jossa on huipputehokas jäljityssysteemi ja erinomainen torjuntastrategia ja -toteutus, teurastamossa on supertartuttamistilanne.”
Tönniesin teurastamossa yli 1 500 ihmistä sai positiivisen testituloksen.
Suomessakin Turun telakalla havaittiin kesäkuun lopussa yhdeksän uutta tartuntaa vierastyöntekijöiden asuntolassa.
Ensimmäinen aalto ei ole missään vaiheessa loppunut.
”Jällivaaran, Länsi-Pohjan, Turun telakan ja Saksan tapahtumat havainnollistavat sitä, miten koronavirus leviää, ja se todennäköisesti jatkaa leviämistä.”
Kunnes on rokote.
”Sekin on pitkä tie.”
Kevään ja kesän aikana asiantuntijat ja kliinikot, kuten infektiolääkärit, ovat kuitenkin oppineet taudista. Tehohoitotulokset ovat parantuneet, ja kuolleisuus on laskenut.
Nyt suojavälineitä sekä testaus- ja jäljityskapasiteettia on saatavilla.
”Kaikki vaikuttaa siihen, kuinka hyvin voimme elää tämän kanssa”, Nuorti sanoo.
Ruotsin-matkaajia uhataan potkuilla, poliisi tutkii henkilötodistuksia Norjan rajalla – Ruotsin turismi kärsii koronalinjasta