Aiheuttaako suomalainen maito laktoosi-intoleranssia?

Tiede 5.8.2009 10:47

Suomalainen maito käsitellään eri tavalla kuin monissa muissa maissa. Laktoosi-intoleranssista kärsivät ovatkin pohtineet jo pitkään, josko tällä ja ikävillä oireilla olisi yhteys.

LehmäMaito ei ole samanlaista kaikkialla. Kuva Helinä Kuusela / Lehtikuva

Maitotuotteet ovat olleet esillä paljon viime aikoina. Syynä on pitkäaikainen ihmetys siitä, miksi monet laktoosi-intoleranssista Suomessa kärsivät voivat ulkomailla nauttia maitotuotteita ilman oireita.

Aamulehdenhaastatteleman Valion tutkimusjohtajan mukaan selitystä ei ole löydetty sen paremmin maidon koostumuksesta kuin käsittelyprosessista.

Kaleva kuitenkin uutisoi, että suomalaiset maitotutkijat kiinnostuivat espoolaisen lukiolaisen tekemästä tutkimuksesta. Nora Varkila selvitti maitovertailulla, miksi laktoosi-intoleranssista kärsivä voi käyttää ulkomaisia maitotuotteita ilman oireita. Tutkimuksen mukaan homogenoinnin jälkeenkin suomalaisessa kaupan maidossa ”rasvapallot” ovat isompia kuin monissa muissa länsimaissa.

Homogenoinnissa maito käsitellään niin, että pienet rasvapartikkelit jakautuvat tasaisesti maitoon.

Käsittelyn osuutta laktoosi-intoleranssiin on tutkittu ennenkin, mutta yhteyttä ei ole löydetty. Hämeen ammatti-instituutin meijerialan koulutusohjelmapäällikkö Jari Latva-Koivisto kertoo, että maito homogenoidaan, koska lopputulos on kuluttajalle maidon raakaversiota miellyttävämpi.

”Homogoimattomassa maidossa rasva nousee pintaan, jos sitä ei huomaa sekoittaa.”

Suomalaiset eivät ole tottuneet makeaan

Nora Varkilan vertailusta kävi myös ilmi, että iskukuumennetussa maidossa rasvapallerot olivat pienempiä kuin pastöroidussa. Pastöroinnissa maitoa kuumennetaan vähintään 72 asteessa 15 sekuntia, iskukuumennuksessa vähintään 140 asteessa muutama sekunti. Lämpökäsittelyllä tuhotaan bakteereita ja parannetaan säilyvyyttä.

Suomessa pastörointi on yleisin lämpökäsittelytapa, kun taas monissa muissa maissa suositaan iskukuumennusta. Myös pastöroinnin vaikutus intoleranssioireisiin on ollut esillä.

Miksi meillä pastöroidaan, kun muualla iskukuumennetaan?

Jari Latva-Koiviston mukaan tämä johtuu perinteestä. Iskukuumennettu maito säilyy kauemmin, jolloin sille saadaan lisää myyntiaikaa. Suomessa maito on hänen mukaansa haluttu toimittaa kuluttajille tuoreempana. Tärkein selitys löytynee kuitenkin makuasioista.

”Me emme ole tottuneet iskukuumennetun maidon makeaan makuun.”

Laktoositon on kallista

Yhä useampi valitsee kokonaan maidottoman elämän. Yle uutisoi, että maidottomien tuotteiden kulutus kasvaa Suomessa. Elintarvikeyritysten ja maahantuojien mukaan maidottomien tuotteiden myynti lisääntyy kymmenen prosenttia vuodessa.

Maito ja Terveys ry:n mukaan intoleranssioireiden takana olevasta hypolaktasiasta kärsii 17 prosenttia suomalaisista.

Vaiva on pohjoismaissa hyvin suomalainen ilmiö, sillä Ruotsissa ja Tanskassa ongelmaa esiintyy yleismaailmallisestikin vähiten. Suomenruotsalaisista se on vain noin 8 prosentilla. Suomen saamelaisilla hypolaktasia taas on yleisempää kuin muilla suomalaisilla. Eniten hypolaktasiaa esiintyy Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa, joissa siitä kärsii 50-100 prosentilla väestöstä.

Miksei sitten saman tien valmisteta kaikki maitotuotteet laktoosittomina?

Latva-Koiviston mukaan prosessi on kallis, ja moinen nostaisi maidon hintaa.

Valion tutkimus: homogenointi ei vaikuta

Valion teknologiajohtaja Matti Harju kertoo Nora Varkilan tehneen vertailunsa Valiolla vuosi sitten. Varkilan ennakko-oletuksen mukaan suomalaismaidon rasvapartikkelit olisivat pienempiä kuin muualla eli että maitoa käsiteltäisi rankemmin. Oletus osoittautui kuitenkin vääräksi: partikkelit olivatkin suurempia.

Yksi syy on Harjun mukaan se, että ulkomailta vertailukohteiksi voitiin tilata vain iskukuumennettua maitoa. Pastöroitu olisi pilaantunut matkalla. Iskukuumennetussa maidossa rasvapartikkelit ovat pienempiä kuin pastöroidussa, koska sitä pitää käsitellä enemmän. Iskukuumennettu maito kestää kauemmin, ja siksi myös rasvapartikkeleiden täytyy olla pienempiä.

Valion 2000-luvun alussa teettämään tutkimukseen osallistui muutamia kymmeniä henkilöä, jotka uskoivat saavansa oireita homogenoidusta maidosta. He nauttivat sokkotestinä viikon homogenoimatonta ja viikon homogenoitua maitoa. Noin puolet sai oireita homogenoidusta maidosta, puolet ei.

Harjun mukaan homogenoinnin vaikutusta laktoosi-intoleranssiin ei ole tutkittu yliopistoissa paljoakaan. Hänen mielestään Valionkin on hankala tutkia asiaa, koska ihmiset ajattelevat tuloksien olevan aina yrityksen intressien mukaiset.

”Jos homogenointi todettaisi haitalliseksi, se ei olisi meille mikään ongelma”, Harju sanoo.

Teknologiajohtajalla on mielessään yksi uusi, mahdollinen selitys erilaisten maitojen siedettävyydelle. Iskukuumennettua maitoa saatetaan sietää paremmin, koska se ehtii seisoa kaupassa kauemmin kuin pastöroitu maito. Tällöin maidon proteiinit ehtivät pilkkoutua pienempiin osiin.

”Siinä tapauksessa voisi ajatella, että iskukuumennettu maito olisi vähän helpommin sulavaa.”

Julkaistu 5.8.2009 13:47, päivitetty 11.8.2009 10:15

Aiheesta lisää
Hyvä, paha maito (SK 14/2000; pdf)