Onko STT:n taru lopussa?

Profiilikuva
EU:n komissio
Teksti
Jyrki Jantunen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden tuottaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen Tietotoimisto ja sen omistajat ovat taas jyrähtäneet Yleä vastaan.

STT on kannellut EU:n komissiolle “julkisin varoin toimivan” Ylen tavasta jakaa uutisiaan ilmaiseksi verkossa ja kauppakeskusten mainostauluilla. STT:n mielestä Yle vääristää kilpailua ja sulkee toiminnallaan yksityiset mediayhtiöt markkinoilta. STT:n hallituksen jäsenet ovat selittäneet selvityspyyntöä sanomalehdissä. Maan suurimpien mediayhtiöiden toimitusjohtajien mielestä oikeudenmukaisen kilpailun ja liiketoiminnan lisäksi kyse on “viime kädessä viestinnän moniarvoisuudesta”.

Hyökkäys on järeä ja sanat kovia, mutta toimitusjohtajat olisivat voineet selvittää, miten Yleä rahoitetaan. Kyse ei ole “julkisin varoin toimivasta” yhtiöstä, vaan Yle saa pääosin tulonsa tv-maksuista. Maksajat voivat vaikuttaa Ylen päätöksiin samalla tavalla kuin kaupallisiinkin mediayrityksiin: irtisanomalla tilauksen, jättämällä maksun maksamatta.

Periaatteelliselta kannalta STT omistajineen kysyy viisaita. Jos vastakkain olisi vain kaksi mediataloa, Suomen valtion omistama Yleisradio tai 44 eri yhtiön omistama Suomen Tietotoimisto, valinta olisi selvä: mieluummin STT kuin poliitikkojen ohjauksessa oleva valtionradio. Tilanne on onneksi toisenlainen: viestintä on moniarvoista. Kiitos siitä kuuluu myös STT:n suuromistajille, joiden julkilausuttu Yle-paniikki taitaa sittenkin liittyä enemmän omaan kuin STT:n toimintaan.

Huolenaiheina ovat internet ja median murros, jota kaupalliset yhtiöt ovat itse jouduttaneet. Kilpailu verkossa on jo lähtökohtaisesti “vääristynyttä”, sillä kaikki uutissisältö on siellä ilmaista. Yle hyödyntää netin perusluonnetta ja toimii verkon ehdoilla, kuten kaikki mediayhtiöt.

Ei voi ajatella, että juuri julkisen palvelun yhtiön pitäisi olla poissa sieltä, mistä suomalaiset etsivät tietoa ja elämyksiä.

Jos STT kärsii median murroksesta, syy ei yksinomaan voi olla Ylen, jolla on ollut onnistunut verkkostrategia. STT sen sijaan tuntuu jämähtäneen 1980-luvulle, ja on syytä kysyä, ovatko sen omistajat tehneet yhtiössä oikeita strategisia päätöksiä.

Yle-kritiikki lienee harkittua, ja on hyvä, että komissiolta tulee ennakkopäätös, joka linjaa muidenkin yleisradioyhtiöiden toimintaa.

Mutta ehkä Yle-hyökkäyksiin pantu energia olisi voitu käyttää toisinkin. Kuten esimerkiksi sen miettimiseen, miten tuoda Suomen Tietotoimisto oikeasti nettiaikaan ja sen yli, tulevaisuuteen.

Otsikon kysymys liittyy STT:n hallituksen varapuheenjohtajan, Sanoma Newsin toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen lausuntoon Ilta-Sanomissa 10. maaliskuuta: “Jos Yle alkaa toteuttaa uutta strategiaansa laajassa mitassa, STT:n taru on loppu.”