Kapellimestari on poliisi tai apuri

Santtu-Matias Rouvali pääsi sisällissotaoopperan kantaesityksen puikkoihin.

Ihmiset & ooppera 16.02.2018 06:00
ESSI SALONEN

Santtu-Matias Rouvali. © RAMI MARJAMÄKI

Keväällä 1918 Tampereen kaupungin teurastuslaitoksen ikkunoista näki Kalevankankaan hautausmaalle, jossa suomalaiset tappoivat toisiaan. Nyt teurastamon paikalla seisoo Tampere-talo.

Kakkoskerroksen kapellimestarin huoneessa istuu Tampere Filharmonian ylikapu Santtu-Matias Rouvali, 32. Lattialla lojuu osia Veljeni vartija -libretosta.

Sisällissotaan sijoittuva ooppera on Rouvalille ”sydämen asia”, ”tapaus” ja ”hitti”. Se on ensimmäinen Tampereelle sijoittuva ooppera sekä ensimmäinen kantaesitys Tampereen oopperassa.

Veljeni vartija on suomalaiseksi oopperaksi top-luokkaa. Eikä uusia suomalaisia nykyoopperoita juuri nähdä.”

Tarina kertoo siitä, miten vuonna 1918 ”kukaan ei voinut lopulta valita”. Saman perheen tyttäret joutuivat sodan eri eri puolille; toinen punaisiin, toinen valkoisiin.

 

Kapellimestarille teos on haastava ja vaikea. Huippukapuihin lukeutuva Rouvali ei ole aiemmin johtanut oopperan kantaesitystä. Sinfoniaorkesterin ohella johdettavina on 60 laulajan kuoro ja yhdeksän solistia.

”Onneksi harjoitusperiodi on ollut normaalia pidempi.”

Kapun pitää olla puikoissa erittäin hereillä. Metsään ei voi mennä.

”Jos menen, menee hetki ennen kuin löydetään takaisin. Kuoro ja solistit tarvitsevat apuani eniten. Mun kädet on suunnattu lavalle. Orkesteri seuraa.”

Rouvali on tunnettu vauhdikkaasta tyylistään. Hänen mukaansa klassisessa musiikissa voikin ”riehua”. Nykyoopperassa kapun rooli on enemmänkin poliisin tai apurin.

”Nyt en voi vain maalailla ja tuntea itseäni musiikilla täytetyksi.”

Olli Kortekankaan sävellys on nykymusiikkia, helposti vastaanotettavaa sellaista.

”Olli löytää svengin, osaa jäädyttää ja sekoittaa. Musiikki kuvastaa tapahtumia. Se ei ole pelkästään uutta nykymusiikkia, joka mielletään herkästi raskaaksi.”

”Tampereella ollaan sopivasti juntteja. Se on hyvä asia musiikkia tehdessä.”

Vuodesta 2013 lähtien johtamaansa Tampere Filharmoniaan Rouvali luottaa varauksetta.

”Meillä on paitsi taitavat soittajat myös hyvä henki. ”

Monia koti- ja ulkomaisia orkestereita johtanut Rouvali ei ole löytänyt vastaavaa yhteishenkeä missään muualla. Eikä hän ole sen vähin tekijä.

”Soittajat näkevät musiikin minussa ja soittavat siitä, eivät nuoteista.”

”Tampereella ollaan myös sopivasti juntteja ja avoimempia kuin Helsingissä. Se on hyvä musiikkia tehdessä.”

Orkesterin henki on tarttunut yleisöönkin.

”Vanhassa työväenkaupungissa ihmiset käyvät kuuntelemassa nyt klassista musiikkia.”

Rouvalin itsevarmuus on perua hänen arvostamaltaan oppi-isältä, Leif Segerstamilta.

”Leif sanoi, että anna palaa mutta ole hyvä.”

 

Kahdeksan viikkoa työkaudestaan Rouvali johtaa Tampereella, kaksitoista viikkoa Göteborgissa sekä kuusi Lontoossa. Päävierailijan paikka Esa-Pekka Salosen johtamassa Lontoon Philharmoniassa on hänen uusin pestinsä.

Kukin orkesteri on omanlaisensa.

”Göteborgin orkesteri on hyvin konservatiivinen. Ruotsalainen herrasmiesorkesteri.”

Lontoossa on se erikoisuus, että konserttiin voidaan mennä vain yhden harjoituskerran jälkeen.

”Siellä primavistakyky eli ensi näkemältä soittaminen on huippuluokkaa.”

Rouvali johtaa Lontoossa syksyllä kokonaisen Strauss-ohjelman. ”Mä olen koko ajan töissä. Musiikkia ei pääse pakoon.”

Kapellimestarimaailman miehisyys on Rouvalista ihan ok.

”Naiset osaa johtaa yhtä hyvin kuin miehet, mutta ne johtaa eri tavalla”, hän toteaa.

”Onhan poliiseistakin suurin osa miehiä.”

Video: Veljeni vartija -oopperan harjoitukset helmikuussa 2018.

Veljeni vartijan ensi-ilta Tampere-talossa (Yliopistonkatu 55) 16. helmikuuta.

Palkintoehdokkaat

Suomen Kuvalehden toimittajat Elina Järvinen, 46, ja Aurora Rämö, 30, ovat ehdolla Bonnierin journalistipalkinnon Vuoden juttu -sarjassa artikkelillaan, joka käy läpi henkirikoksista tuomitun sarjahukuttaja Pekka Seppäsen vuosikausien rikosvyyhtiä. ”Juttu oli tärkeä, koska rikostapaus jatkui niin kauan, uhreja oli niin paljon ja oli huonosti tiedossa, mitä oli oikeasti tapahtunut”, toimittajat sanovat.

Kylä lähtee

Suomen paras visuaalisen journalismin työ 2017 saa 10 000 euron palkinnon. Kuuden ehdokkaan joukossa on Sonia Luokkalan, 31, kirjoittama ja kuvaama sekä Hannu Kyyriäisen, 36, (kuvassa) yhdistelmägrafiikalla ryyditetty juttu (SK 47/2017) mereen uppoavasta saaresta Alaskassa.

Kestomenestyjä

Lumilautailija Enni Rukajärvi, 27, jatkoi vahvaa arvokisamenestystään laskemalla pronssille Pyeongchangin olympialaisten slopestylessa 12. helmikuuta. Pronssi on jatkoa Rukajärven kultamitalille MM-kisoista vuodelta 2011, olympiahopealle vuodelta 2014 ja viime vuoden MM-hopealle.

Koonneet VILLE PERNAA, PETTERI LINDHOLM

Kuvat © Jarmo Wright, Jussi Nukari / LK

Sisältö