Kumpi maksoi viisi kertaa enemmän: Design- vai kulttuuripääkaupunkivuosi?

Helsinki oli vuonna 2000 yksi EU:n kulttuuripääkaupungeista, jonka perintö näkyy yhä siellä täällä katukuvassa ja asenteissa.

Maailman muotoilupääkaupunkivuoden 2012 pysyviä vaikutuksia pääkaupunkiseudun ja Lahden arkeen on hankala määritellä vain muutama kuukausi teemavuoden päätyttyä. Jo nyt on kuitenkin selvää, että valtio ja kunnat selvisivät jälkimmäisestä projektista paljon pienemmillä kustannuksilla.

Muotoilupääkaupunkivuoden 2012 kustannukset olivat yhteensä 17,8 miljoonaa euroa, kun kulttuuripääkaupunkivuoden kustannukset olivat vuoden 2012 rahan arvossa laskettuna noin 80 miljoonaa euroa (370 miljoonaa markkaa).

”Kulttuuripääkaupunkivuosi painottui tapahtumiin, design-pääkaupunkivuosi kapeammin muotoilun käyttöön ja kehittämisprojekteihin”, sanoo muotoilupääkaupunkivuotta johtanut Pekka Timonen, joka oli mukana jo kulttuuripääkaupungin yhden osaston tuotantopäällikkönä. Huhtikuussa hän siirtyi viestintätoimisto Kreab Gavin Andersonin toimitusjohtajaksi.

Osa kustannuseroista selittyy teemavuosien edellisten isäntäkaupunkien antamalla esimerkillä.

Aiemmat muotoilupääkaupunkivuodet, Etelä-Korean Soul ja Italian Torino, kuluttivat kumpikin World Design Capitaleihinsa suunnilleen saman verran kuin Helsinki 2012. Vastaavasti Tukholman kulttuuripääkaupunkivuosi 1998 käytti suunnilleen saman verran rahaa kuin kuin Helsinki 2000. Kööpenhaminan kulttuurivuosi 1996 oli vielä kalliimpi.

”Jo Donnerin raportti ehdotti, että jos Suomi pääsee EU:hun, Helsinki hakee kulttuuripääkaupungiksi”, Timonen viittaa Jörn Donnerin johdolla valmisteltuun Helsingin kulttuurin kehittämissuunnitelmaan 1991‒1999.

Vuoden 2000 kulttuuripääkaupungeiksi valittiin lopulta yhdeksän kaupunkia eri puolilta Euroopan unionia.

Helsinki 2000 -vuoden rahoitusta saatiin silti Helsingiltä nykyrahassa mitattuna 23 miljoonaa euroa, kun design-pääkaupunkivuoteen Helsinki käytti kolme miljoonaa. Suomen valtio rahoitti kulttuuripääkaupunkia 22 miljoonalla eurolla, muotoilupääkaupunkia viidellä miljoonalla.

Yritykset maksoivat kulttuuripääkaupunkivuodesta 6,8 miljoonaa, niin myös design-pääkaupunkivuodesta. Koska muotoiluvuoden kustannukset olivat vain viidennes kulttuurivuoden kustannuksista, yritysten suhteellinen maksuosuus designvuodesta oli paljon suurempi kuin kulttuurivuodesta.

Tämä tuntuu loogiselta, sillä erityisesti korkeakulttuuri mielletään Suomessa valtion ja kuntien asiaksi, muotoilu yritysten tavaksi nostaa profiiliaan taistelussa kuluttajien ajasta ja rahoista.

Mitä pysyvää teemavuodet jättivät jälkeensä?

Kulttuuripääkaupunkivuosi 2000 näkyy edelleen Helsingissä monien ravintoloiden Helsinki Menu -ateriakokonaisuuksina, arkkitehtitoimisto Grönlund & Nisusen teräksisinä nakkikioskeina ja Kiasmassa joka elokuu järjestettävänä URB-tanssifestivaalina.

Lavatansseja opetetaan lähiöissä Kaupunkitanssit-kursseilla, ja Kalliossa Kotiharjun suosittu yleinen sauna on yhä hyvässä kunnossa saatuaan kulttuuripääkaupunkisäätiöltä miljoona markkaa remonttirahaa.

”Kulttuuripääkaupunki myös muutti pysyvästi käsityksiä kulttuurista osana Helsingin vetovoimaa”, Timonen sanoo.

”Kaupungin vapaa kulttuurikenttä vahvistui tuntuvasti.”

Muotoilupääkaupunkivuoden hankkeista jatkuu tällä hetkellä toki paljon useampi.

Katukuvaan jäivät muun muassa Kampin wow-arkkitehtoninen hiljentymiskappeli, Merihaan kulttuurisauna, Stefan Lindforsin suunnittelema Kampin design-ratikkapysäkki, Pasilan kasvihuone-kaupunkiviljelykeskus Kääntöpöytä sekä design-pyöräkatokset Lahden torin laidalla. Helsingin Tähtitorninmäeltä Kallion kirkon torniin heijastettu lasersäde palaa valaisemaan Unioninkatua ja Siltasaarenkatua myös ensi talvena.

Design-pääkaupunkivuosi korosti tämän hetken muotikäsitettä palvelumuotoilua kaupunkien omissa palveluissa: Helsingin vanhusten palvelutaloissa pyritään jatkossakin parantamaan aterioita otsikolla Ikäihmisten ruokakulttuuri, ja Helsingin Ääni -projekti tuo tänä vuonna paikallisväriä kaupungin virastojen puhelinten jonotusääniin.

Yli neljätuhatta espoolaista kertoi hankkeessa nimeltä Espoo-tarina, mitä he toivovat kaupunkinsa olevan vuonna 2025. Tällä joukkoistamisella kerättyjä ehdotuksia otetaan mukaan Espoon vuoden 2014 ja sitä myöhempiin budjetteihin.

Yli viisisataa projektia

Välillä on hankala määritellä, mitä voidaan laskea juuri muotoilupääkaupunkivuoden ansioksi ja mikä olisi toteutunut muutenkin.

Helsingin yliopiston uusi opiskelijakirjasto Kaisa olisi rakennettu ja avattu, vaikka 2012 ei olisi ollut teemavuosi, mutta olisiko siellä toteutettu palveluprojektia, jonka tuloksena otettiin käyttöön viisitoista uutta palvelua tai palveluparannusta? Miten matkustajien turvatarkastus jumittaisi Helsinki-Vantaan lentokentällä, jos designpääkaupunkivuosi ei olisi inspiroinut ottamaan käyttöön runsaasti uusia liukuhihnoja?

”Yli viisisataa projektia toi yhteen toimijoita, jotka eivät ennen olleet tehneet yhteistyötä. Luottamus syntyy yhdessä tekemällä”, sanoo design-pääkaupunkivuoden hallintojohtaja Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

”Teemavuosien vaikutukset ilmenevät pitkällä aikavälillä”, sanoo Pekka Timonen, ”mutta juuri pitkän aikavälin vaikutuksia teemavuosilla tavoitellaan.”

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.