Tietokirjoja orjista nobelisteihin

Kanava-tietokirjapalkintoa tavoitteli 185 kirjaa 24 eri kustantamosta. Tunnustus jaetaan 31. lokakuuta.

kulttuuri 24.10.2019 14:30
karoliina paananen
Nämä viisi kirjaa ovat ehdokkaina Kanava-tietokirjapalkinnon saajaksi.
Nämä viisi kirjaa ovat ehdokkaina Kanava-tietokirjapalkinnon saajaksi. © JARMO WRIGHT

Kanava-tietokirjapalkinto jaetaan kahdeksatta kertaa Suomen Kuvalehden ja Kanavan palkintojuhlassa 31. lokakuuta.

Kanava on kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä lehti, jossa asiantuntijat kirjoittavat yhteiskunnan, politiikan, talouden ja kulttuurin kysymyksistä.

Kanava-palkintoraatiin kuuluvat Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen ja Helsingin yliopiston historian professori emeritus Markku Kuisma.

Raati valitsi tietokirjojen joukosta viisi ehdokasta, joista voittajan valitsee Kanavan vastaava tuottaja ja palkintoraadin puheenjohtaja Tuomo Lappalainen.

 

Kärkiviisikkoa yhdistää Kuisman ja Suomisen mukaan kirjojen tiedon merkitys nykypäivän näkökulmasta tarkasteltuna.

Yhteistä on myös se, että kussakin kirjassa tieto tarjotaan lukijalle kiinnostavassa muodossa.

”Ei riittänyt, että kirja kertoi ansiokkaasti pienestä yksittäisestä historian tapahtumasta tai kulttuuri-ilmiöstä, vaan oli tärkeää, että teos kytki aiheensa johonkin itseään isompaan”, Riikka Suominen kertoo.

”Valitut kirjat ovat myös lukukokemuksia. Tietoa voi tankata googlaamallakin.”

Kuisman mukaan kilpailijoiden joukossa oli jopa kymmeniä erinomaisia teoksia, joten finaaliteoksilta saattoi vaatia paljon.

”Pelkästään teknisesti taitava tai edes virtuoosimainen koukutus ei pure kuin hetken. Edellytys on sanottava asia, joka perustuu perehtyneisyyteen.”

Kilpailijoiden joukossa oli teoksia, jotka käsittelivät ajankohtaisia teemoja demokratiasta populismiin, mutta Suomisen mukaan myös erikoisempiin aiheisiin oli tartuttu.

”Pohdimme raadissa, miksi tietokirjoja kustannetaan niin paljon, kun myyntiluvut eivät ole niin suuria. Ne ovat kuitenkin huolella mietittyjä ja asiantuntevia kirjoja. Olen kirjafani, ja minusta siinä on arvoa.”

 

Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön palkinto myönnetään vuoden parhaalle politiikan, yhteiskunnan, talouden, historian tai kulttuurin alan tietokirjalle. Palkintoa on jaettu vuodesta 2012. Sen arvo on 10 000 euroa.

Vuoden 2018 palkinnon sai dosentti Mirkka Lappalaisen teos Pohjoisen noidat. Oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (Otava).

 

Kilpailuun osallistui tänä vuonna 185 kirjaa 24 eri kustantamosta. Viime vuonna osallistujia oli 163. Näin raati perusteli viiden ehdokaskirjan valintaa:

Jouko Aaltonen ja Seppo Sivonen: Orjia ja isäntiä. Ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla (Into).

”Kirjasta käy hyvin ilmi, kuinka orjakauppa kosketti myös Ruotsia ja Suomea, vaikka näiden maiden ei ole tarvinnut jälkeenpäin tehdä tiliä tästä historian jaksosta.”

Juha Kauppinen: Monimuotoisuus. Kertomuksia katoamisista (Siltala).

”Kauppinen onnistuu tekemään tärkeästä asiasta mielenkiintoisen kirjoittamalla niin vetävästi, että lukija suorastaan pakotetaan kiinnostumaan.”

Asta Leppä: Sävyttömät sanat. Kun vastakkainasettelut saivat vallan (Kirjapaja).

”Isot ja pienet asiat limittyvät ja linkittyvät kirjassa oivaltavasti, ja Leppä nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä hyvyydestä ja pahuudesta, normaaliudesta ja poikkeavuudesta ja ihmisten suhteista toisiinsa ja ympäröivään maailmaan.”

Sanna Nyqvist: Räjähdemiehen perintö – vallasta, kirjallisuudesta ja Nobelin palkinnosta (Tammi).

”Nyqvist kuvaa huolellisesti, millaisia asioita kirjallisuudessa on arvostettu eri aikoina ja miten erilaiset poliittiset, maantieteelliset ja nobelistien sukupuolijakaumaa koskevat painotukset ovat vaikuttaneet palkintopäätöksiin.”

Jouni Tikkanen: Lauma. 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa (Otava).

”Tapahtumien kuvaaminen suden näkökulmasta on nerokas ratkaisu, joka auttaa ymmärtämään paremmin myös ihmisen paikkaa luonnossa.”

 

Kanava ja Suomen Kuvalehti kuuluvat Otava-konserniin.

”Valitut kirjat ovat myös lukukokemuksia. Tietoa voi tankata googlaamallakin.”

Sisältö