Urbaanit intiaanit

Tommy Orange ei leikkinyt lapsena cowboyta ja intiaaneja.

Romaani 22.01.2021 06:00
Harri Römpötti
Tommy Orange.
Tommy Orange. © wikimedia commons

Riku Hämäläinen pohti äskettäin intiaani-sanan käyttöä Kielikello-lehdessä. Hän päätyi pitämään sitä edelleen korrektina suomenkielessä. Yhdysvalloissa suhtautuminen vaihtelee, mutta monien suuhun ja korvaan se ei enää sovi.

”Se on kuin n-sana mustilla. Minä käytän intiaania kirjassani, mutta ei ole sama, jos valkoiset käyttävät sitä. Varsinkin iäkkäät valkoiset puhuvat yhä intiaaneista. Se osoittaa, että meitä kunnioitetaan jopa vähemmän kuin mustia. Toisinaan huomautan siitä”, Tommy Orange sanoo.

Orange (s. 1982) kuuluu cheyenne- ja arapaho-kansoihin. Hänen esikoisromaaninsa Ei enää mitään ilmestyi 2018 ja sai niskaansa ylistysvyöryn. Se voitti muun muassa National Book Awardin, Pen/Hemingway-palkinnon ja pääsi Pulitzer-ehdokkaiden lyhimmälle listalle.

 

Kirja kertoo intiaaneista kaupunkiympäristössä. Se sijoittuu Kalifornian Oaklandiin, jossa myös Orange kasvoi. Nykyään hän asuu kaupungin ulkopuolella vuorilla.

”Koulussa olin yleensä ainoa intiaani luokallani, mutta minulla oli kavereita, joilla on samanlainen tausta. Oaklandissa monilla on kahdenlaiset juuret. Ei ole kovin kiva juttu olla intiaani. Meille on tarjolla lähinnä stereotyyppejä ja monet niistä ovat haitallisia.”

Romaanissa on peräti kaksitoista kertojaa. Osa heistä painii alkoholin tai huumeiden aiheuttamien ongelmien kanssa tai yrittää koota identiteettiään yhteensopimattomista paloista.

Elokuvat ovat tehneet intiaaneista maailman kuuluisimman alkuperäiskansan. Mutta vuosikymmenien ajan he olivat valkokankailla verenhimoisia villejä, parhaimmillaankin jaloja villejä. Revisionistisetkin länkkärit lähinnä raskauttivat kulttuuri-identiteettiä romantiikalla.

”En kyllä koskaan leikkinyt cowboyta ja intiaaneja enkä katsonut länkkäreitä. Vasta äskettäin sain tietää, että isäni rakasti niitä! Muistan kyllä, että hän käytti aina cowboy-saappaita. Se on outo juttu, koska hän oli ylpeä cheyenne-taustastaan.”

Isän länkkäri-innostus onkin jännä esimerkki ristiriitaisesta identiteetistä. Orangen lapsuudessa ja nuoruudessa länkkärit eivät olleet muodissa. Hän leikki G.I. Joe -sotilailla ja Transformers-roboteilla ja kiinnostui videopeleistä.

Myös urheilu ja musiikki kiinnostivat nuorta Orangea, mutta kirjallisuudesta hän innostui vasta yli kaksikymppisenä, kun oli töissä kirjakaupassa. Esikoistaan hän kirjoitti kuusi vuotta.

”Se oli sotkuinen prosessi. Tykkään kirjoista, joissa on paljon hahmoja, esimerkiksi Jennifer Eganin Aika suuresta hämäyksestä. Moniäänisyydellä myös vastustan ihmisten yksioikoista tapaa nähdä intiaanit. Jo aivan alussa tiesin lopun, että kaikki nivoutuu suureen pow-wowiin.”

Pow-wow-tapahtumissa intiaanit kokoontuvat vaalimaan omaa kulttuuriaan. Ei enää mitään päättyy Oakland Coliseumille, joka vetää 50 000 ihmistä.

Suurin pow-wow järjestetään vuosittain New Mexicon Albuquerguessa. Se kerää liki 800 heimoa Yhdysvalloista ja Kanadasta ja yli 70 000 hengen yleisön.

 

Orange ei odottanut kirjaltaan suuria. Hän sanoo olleensa onnekas, joskin siinä onnessa on mukana kitkerää ironiaa.

Vuonna 2016 Standing Rockin reservaation intiaanit vastustivat maidensa halki vedettävää öljyputkea, joka olisi voinut pilata alueen vedet. Öljy-yhtiö käytti mielenosoittajia vastaan muun muassa taistelukoiria. Asia sai paljon julkisuutta.

”Jopa laaja yleisö kauhistui raakaa kohtelua ja intiaanit saivat huomiota. Asiat eivät tapahdu irrallaan ja se varmasti vaikutti siihen, että sain agentin, vaikken ollut julkaissut vielä mitään.”

Tommy Orange: Ei enää mitään. Suom. Jussi Korhonen. 329 s. Aula, 2020.

Valinnat
Arkkitehtuuri

Alvar Aallon kirkoista on julkaistu kirja. Hänen arkkitehtuuriaan yritetään saada Unescon maailmanperintökohteeksi.

sarjatärpit

Sarjatärpeissä Industry, Your Honor ja Sisäilmaa.

romaani

Arvio: Niko Hallikaisen esikoisromaani on omalaatuinen seksin ja romantiikan keitos.

Tietokirja

Strategina ”Lumikuningas” Kustaa edusti uudenlaista ajattelua.

levy

Uudella levyllä Taylor Swift seuraa polkua syvemmälle metsään.

Sisältö