Psykedeelien paluu

Professori Michael Pollan tutki psykedeelejä syömällä taikasieniä.

Michael Pollan.
Michael Pollan. © Jeanette Montgomery Baron

Kun Berkeleyn yliopiston tiede- ja ympäristöjournalismin professori Michael Pollanin piti perehtyä karjateollisuuteen, hän osti lehmän. ”Haluan kirjoittaa omakohtaisesti. En pitänyt lehmääni kotona, vaan seurasin sitä läpi tuotantosysteemin”, Pollan selittää puhelimeen kotoaan Kaliforniasta.

Varsinkin ruoan sosiologiaan ja kulttuuriin erikoistuneen professorin uusin kirja Tuntematon mieli käsittelee psykedeelejä kuten LSD:tä ja psilosybiinejä eli kansanomaisesti taikasieniä. Pollan sovelsi osallistuvaa asennetta myös psykedeelien parissa.

”En ollut koskaan kokeillut mitään sellaista. [Psykedeelien] kokeileminen huolestutti ja pelotti, mutta löysin ihmisiä, joihin luotin. He valmistelivat minut hyvin, kertoivat, mitä odottaa ja kuinka suhtautua kokemukseen”, Pollan kertoo.

 

Psykedelia kalskahtaa hippien 1960-luvun touhuilta, mutta viime aikoina ne ovat tehneet paluun. Pollan (s. 1955) törmäsi vuonna 2010 tutkimukseen, jossa sieniä oli annettu parantumatonta syöpää sairastaville. Potilaat menettivät kuolemanpelkonsa täysin.

”Luultavasti kaikki eivät luopuneet psykedeeleistä ja niistä oli joillekin myös hyötyä. 1990-luvulla niistä alettiin puhua uudestaan. Myös hallinnossa asenne alkoi avautua siihen suuntaan, että psykedeelejä voisi tutkia kuten muita lääkkeitä.”

Ihmisen suhde kasveihin on aina kiehtonut Pollania. Hän huomauttaa, että kasveilla on aina ollut monenlaisia käyttötarkoituksia, ruoanlaitosta rakentamiseen ja kosmetiikkaan.

Kaikissa kulttuureissa kasveilla on myös muutettu tajuntaa, Pollan muistuttaa.

Professori luettelee vaivoja, joita psykedeeleillä voisi hoitaa: masennus, ahdistus, riippuvuudet. Hän huomauttaa myös, että kaikkien ei missään nimessä pidä käyttää psykedeelejä.

Esimerkiksi skitsofreenikoille ja maanikoille ne voivat olla hyvin haitallisia.

Pollan käsittelee kirjassaan myös psykedeelien historiaa, mutta ei ole mikään hippi.

Aikoinaan pskedeelit olivat vastakulttuuria, jota hallinto vastusti tiukasti. Nyt niitä voi tarkastella ilman aiempia poliittisia jännitteitä.

”Psykedeeleistä ollaan nyt kiinnostuneita niin oikealla kuin vasemmalla. Esimerkiksi asevoimia kiinnostaa niiden käyttö posttraumaattisen stressihäiriön hoidossa. Se sarvipäinen Capitolin valtaajakin on puhunut psykedeeleistä.”

Osittain psykedeelien tutkimus on vielä maanalaista, mutta asenteet muuttuvat yllättävän nopeasti. Pollan kertoo, että esimerkiksi Oregonin osavaltio on laillistanut taikasienillä annettavat hoidot. Lääkärien täytyy tosin hakea lupa sienien määräämiseen.

Moni maallikko yhdistää psykedeeliset aineet ja psykedeelisen rockin. Pollan ei.

”En kuuntelisi kokemuksen aikana rockia tai mitään muutakaan musiikkia, joka pyrkii ohjailemaan tunnetiloja. Kokemukseen sopii paremmin musiikki, joka antaa mielen vaeltaa, Brian Enon ambient, Philip Glassin minimalismi tai klassinen, vaikka Bach.”

Myös Pollania sienien käytössä opastaneet ihmiset soittivat tälle musiikkia kokeilun aikana. Professori sanoo, että luotettavien ihmisten läsnäolo oli olennaista, vaikka he eivät puhuneet kovin paljon. Seuraavana päivänä kokemusta purettiin keskustelemalla.

”Avain on, että antautuu kokemukselle. Jos taistelee vastaan, ei tunnu ollenkaan mukavalta. En luovu helposti kontrollista, mutta onnistuin. Egoni hajosi, sulin lätäköksi. Ymmärsin, että minuus on muutakin kuin ääni päässäni. Nyt pystyn sulkemaan sen äänen pois päältä koska vain.”

Pollan sanoo, että vastaavat tulokset vievät psykoterapiassa vuosia. Hän uskoo, että myös muille terveille psykedeeleistä voisi olla hyötyä samoin kuin terapiasta.

Yhdysvalloissa moni tervekin käy terapiassa.

”Psykedeeleillä voi muuttaa käytöstään tai elämäänsä”, Pollan sanoo – ja kuulostaa ehkä sittenkin vähän hipiltä.

Michael Pollan: Tuntematon mieli (How to Change Your Mind). Suom. Mika Pekkola. 463 s. Like, 2021.

Valinnat
romaani

Ljudmila Ulitskaja teksteissä on vivahteita Tšehovista, Gogolista ja Harmsista. 

levytärpit

3 klassisen musiikin uutuuslevyä.

tietokirja

Katastrofikirja ennustaa tulevaisuutta ennalta arvattavasti.

levy

Helsinkiläinen Black Twig -yhtye on viettänyt hiljaiseloa viisi vuotta, mutta tekee nyt paluun Was Not Looking for Magic -levyllä.

elokuva

Yung Lean – In My Head -dokumentti herättää toiveen päähenkilönsä paremmasta tulevaisuudesta.

Sisältö