Pääosassa naiset

Tietokirjavuosi koostuu elämäntarinoista, kirjoittajien kokemuksista ja perussuomalaisista.

tietokirjat 28.10.2021 11:30
Salla jantunen
Kanavan tietokirjapalkinnosta kisaa viisi teosta.

Kanava-lehden ja Otavan Kirjasäätiön tietokirjapalkinto jaetaan vuoden parhaalle politiikan, yhteiskunnan, talouden, historian tai kulttuurin alan tietokirjalle. 10 000 euron tunnustuspalkinnon voittaja julkistetaan 10. marraskuuta.

Kilpaan ilmoitettiin yhteensä 188 teosta 27 eri kustantajalta. Filosofian tohtori ja historiantutkija Kati Katajisto sekä toimittaja ja tietokirjailija Matti Mörttinen valitsivat joukosta viisi parasta.

Palkinnon saajan valitsee raadin puheenjohtaja ja Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen.

Vuonna 2020 palkittiin Saana-Maria Jokisen teos Ääniä sodasta. Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan (Gaudeamus).

Kanava ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Asiantuntijat käsittelevät lehdessä yhteiskunnan, politiikan, talouden ja kulttuurin kysymyksiä.

 

Katajiston ja Mörttisen mukaan kuluva tietokirjavuosi on ollut naisten. Valituista viidestä teoksesta peräti kolme käsittelee menneiden aikojen naisia.

Hyviä naisista kertovia elämäkertoja olisi ollut enemmänkin, Kati Katajisto sanoo.

”Historiat ja elämäkerrat ovat perinteisesti olleet maskuliinisia. Nyt aukkoa on paikattu tasokkailla naisista kertovilla kirjoilla. Tälle on selkeästi ollut kulttuurista tilausta”, Matti Mörttinen toteaa.

Valituissa kirjoissa painottuu raadin mukaan myös historiallisuus, vaikka ajankohtaiskirjallisuutta esimerkiksi koronapandemiaan liittyen oli runsaasti.

Katajiston mukaan monet ajankohtaisteokset olivat hyvin kirjoitettuja, mutta kärkiviisikkoon haluttiin nostaa teoksia, jotka kestävät aikaa.

”Monet ajankohtaisaiheista kertovat teokset vaikuttivat nopeasti kirjoitetuilta ja aiheet hiipuivat nopeammin. Jo muutaman kuukauden kestäneen luku-urakan aikana huomasi, että osa oli alkanut hiipua.”

Mörttinen havaitsi, että moni merkittävästä ajankohtaisesta aiheesta kertova teos pohjautui kirjoittajan omiin kokemuksiin. Kokonaisvaltainen näkökulma uhkasi toisinaan jäädä sivurooliin.

”Onko paljon puhutun autofiktion rinnalle tullut autofakta?” hän pohtii.

Yleisesti ottaen raati piti kirjasatoa hyvätasoisena ja monipuolisena.

Mörttinen olisi kaivannut joukkoon lisää Eurooppaa ja Euroopan unionia käsitteleviä teoksia.

”Perussuomalaisista kertovia teoksia oli yksistään enemmän kuin Euroopasta kertovia kirjoja”, hän huomauttaa.

 

Raadin mukaan Ritva Kyllin Suomen ruokahistoria. Suolalihasta sushiin (Gaudeamus) on ”monipuolisesti eri kansankerrosten arkea ja juhlaa esittelevä teos”. Ehdokkuutta on perusteltu Kyllin taidolla limittää ruoka oivaltavasti osaksi eri aikakausien kehitystä. Kiitosta saa myös houkutteleva ulkoasu.

Minna Maijalan Katri Vala. Kulkuri ja näkijä (Otava) on dramaattinen elämäkerta, joka ”täyttää merkittävän aukon kirjallisuutemme historiassa”. Maijala on löytänyt lähteikseen ennen julkaisemattomia dokumentteja muun muassa Valan Erkki-veljeltä.

Raati näkee Jaakkojuhani Peltosen Aleksanteri Suuren (Gaudeamus) oivaltavana tietoteoksena, joka on enemmän kuin pelkkä elämäkerta. Peltonen osoittaa Aleksanterin vaikutuksen nykypäivän politiikkaan ja jopa viihteeseen.

Helena Ruuskan Mary Gallen-Kallela. Olisit villiä villimpi (WSOY) ”nostaa puolison esiin suurmiehen varjosta täydentämällä samalla myös Akseli Gallen-Kallelan henkilökuvaa”. Henkilöhistorian ja ajankuvan yhdistelmä perustuu runsaaseen lähdemateriaaliin.

Hanna-Reetta Schreckin Säkenöivät ja oikukkaat. Suomen kultakauden naisia (Like) kuvaa kultakauden kulttuurielämää kuuden naisen kautta. ”Tekstissä yhdistyvät tutkijan kiihkottomuus ja aiheen perusteellisesta tuntemuksesta kumpuava henkilökohtainen ote”, raati kiittää.

Kanava-palkinto jaetaan kymmenennen kerran 10. marraskuuta 2021.

Kanava ja SK kuuluvat Otava-konserniin.

Valinnat
elämäkerta

Katja Ketun ja Ismo Alangon yhteistyö toistaa suosittua kaavaa.

romaani

Tämän naisen elämä kertoo hienosti sen, ettei aika paranna haavoja.

esseet

Zadie Smith näkee koronan lisäksi henkisiä viruksia.

tietokirja

Jos suomalaiset ovat luontoihmisiä, miksi luonnonsuojelijoita vieroksutaan?

Romaani

Veera Antsalo salakuljettaa runoutta proosan puolelle.

romaani

Länsikairan koltiaiset on onnistunut veijaritarina.

Sisältö