Kindle: Tässäkö kirjan tulevaisuus?

Kulttuuri 7.8.2009 12:32

Kiinnostava muttei täydellinen. Testissä sähköisten kirjojen lukulaite Amazon Kindle 2.

Kindle Kuvat Kaisa Rautaheimo

Miksi tästä Kindlestä on vaahdottu pitkin vuotta, eihän sitä saa edes Suomesta?

Näin ajattelin ennen, nyt ymmärrän. Kyse ei ole vain teknofriikkien fantasioista, vaan taidamme olla askeleen lähempänä kirjan sähköistä tulevaisuutta. Yhdysvalloissa Kindle eri versioineen on ollut hitti, paljon suositumpi kuin kilpailijansa. Se ei ehkä ole näppärin tai halvin, mutta markkinointi on onnistunut ja kirjavalikoimaakin laitteeseen on tarjolla.

Kindlen suuri etu on se, että se toimii langattoman tiedonsiirtoyhteyden avulla. Kirjan voi ladata laitteelle sijainnista riippumatta – tai melkein, toistaiseksi on pysyttävä Yhdysvaltain sisällä.

Vaikka tämä teksti kertoo Kindlestä, se kertoo myös kirjan tulevaisuudesta sellaisena kuin sen uskaltaa kuvitella loppukesällä 2009.

Mitä on kirja?

Niin, kirja. Pitää hetkeksi pysähtyä miettimään, mitä kirja edustaa. Perinteinen, painettu, paperinen kirja.

Ennen kaikkea kirja on sivistystä, tiedon koti, ajattelun väline. Mutta se on paljon muutakin: elämysten välittäjä, mielikuvituksen kehittäjä, perinteiden kuljettaja, historian kertoja. Kirja antaa pakopaikan hektisestä arjesta.

Entäpä sähköinen kirja? Voiko se vastata vaatimuksiin?

Onko se painava?

Sain mahdollisuuden koekäyttää Amazon-verkkokaupan Kindle 2 -laitetta. Se on tullut markkinoille helmikuussa 2009. Tarkkoja myyntilukuja ei ole saatavilla, mutta Citibankin ennusteen mukaan Amazon myy laitetta tänä vuonna noin miljoona kappaletta.

Nykykännyköihin tottuneena Kindle tuntuu aluksi jopa painavalta (283 grammaa), kunnes sitä vertaa perinteisen kirjan. Lopputulos on sama. Ja koska Kindle 2:n muistiin mahtuu noin 1500 kirjaa, Kindle onkin yhtäkkiä höyhenenkevyt moiseen kirjavuoreen verrattuna.

Käytön aikana alkoi häiritä kunnollisen kuljetuskotelon tai suojan puute. Kuljetin laitetta ympäriinsä sen mukana tulleessa myyntipakkauksessa, mikä ei ole paras ratkaisu. Tässähän voisi olla ahkeralle neulojalle markkinoita: kindlesuojukset. Neuleblogistit olkaa hyvä, idea on vapaasti käytössä.

Kindle on toistaiseksi kaupan vain Yhdysvalloissa. Syynä on muun muassa se, että kirjat laitteelle ladataan langattoman verkon kautta, joka toimii vain Yhdysvalloissa. Mutta siellä missä verkko toimii, se toimii ilmeisen hyvin. Jos puistossa istuessa kirja loppuu, uuden voi ostaa, ladata ja aloittaa muutamassa minuutissa.

Kaikkein tärkein: näyttö

Kindle

Kaikki tämä on toisarvoista, jos laitteen näyttö ei ole kunnollinen. Kindlessä se on. Näytön koko on 9 x 12,2 cm eli pienen pokkarisivun kokoinen. Sen taustaväri on harmaa, joka on häirinnyt joitakin lukijoita. Näytön idea on, että se paperin tavoin heijastaa valoa, ei valaise itse kuten tietokoneen näyttö. Käytössä oleva tekniikka on nimeltään E Ink. Tällä pyritään siihen, että lukijan silmät eivät rasitu kuten näyttöpäätettä tuijottaessa.

Tämän voin allekirjoittaa. Luin Kindleltä useamman tekstin, lyhyitä lukuja aina muutaman tunnin mittaisiin jaksoihin. Silmät eivät väsyneet, harmaa väri ei haitannut, fonttikaan ei ärsyttänyt. Saatoin keskittyä tekstiin ja unohtaa, että en lukenut perinteistä kirjaa. Iltaisin on korkea kynnys ottaa sänkyyn mukaan läppäriä tai kännykkää, koska niiden mukana kulkee päivän kiire. Kindlen mukana ei, se tarkoitettu vain lukemiseen ja siinä tehtävässä se toimii riittävän hyvin.

Joillain käyttäjillä on ollut ongelmia Kindlen näytön kanssa suorassa auringonvalossa, kirjaimet ovat häilyneet. SK:n testissä olleen yksilön kanssa ongelmia ei ilmennyt, vaan laitetta pystyi lukemaan ulkona kirkkaanakin päivänä siinä missä paperista versiota.

Kirjasimen koolle on kuusi vaihtoehtoa, joten heikompinäköinenkin pärjää. Totesin, että koko nro 3 riittää mainiosti.

Kindlekään ei ole täydellinen

Kommentit Kindlestä ovat olleet suurimmilta osin ylistäviä, ihmiset ovat rakastuneet tuotteeseen kuten vaikkapa Applen iPodiin tai iPhoneen. (Kindle 2 muistuttaakin jättikokoista iPodia.) Vastakkaisia arvoita on myös esiintynyt.

Kindle-keskustelussa on häirinnyt tietty hypen maku. Kindleä on kiitetty ja ruodittu kuin se olisi sähköisen kirjan lopullinen muoto, kuin kehitys olisi tässä. Se on ehkä parasta, tai ainakin suosituinta, mihin tähän mennessä on päästy, mutta kaukana täydellisestä. On päivänselvää, ettei kehitys jää tähän.

Kehitettävää nimittäin on:

Hinnat. Laitteen hinnan vielä kärsii (299 US-dollaria), mutta kirjojen hinta arveluttaa, sillä ne eivät ole merkittävästi halvempia kuin painotuotteet. (Esimerkiksi James Lee Burke – Swan Peak: pokkari 10 taalaa, Kindle-versio 9; Khaled Hosseini – A Thousand Splendid Suns: pokkari 10,2 taalaa, Kindle 9,99.) Jokin fyysiseen omistamiseen ihastunut osa aivoissa huutaa, että sähköisestä tuoteesta, jota reaalimaailmassa ”ei ole olemassa”, ei pidä maksaa niin paljon. Esimerkiksi uutuusmusiikin kohdalla mp3-tiedostot ovat selvästi halvempia kuin cd-levyt. On selvä, että sähköisestä kirjasta puuttuvat kaikki paino- ja kuljetuskustannukset.

Saatavuus. Suomessa ei käytännössä vielä ole markkinoita sähköisille kirjoille. Eikä englanninkielisilläkään markkinoilla läheskään kaikki kirjat käänny vielä bittimuotoon. Suomessa Kindlelle tai vastaavalle ei ole vielä juurikaan käyttöä.

Näyttö. Vaikka kehuin, että tekstin lukeminen Kindlestä onnistuu kivuttomasti, kuvien kannalta tilanne on toinen. Testiyksilöön oli hankittu Scott Kelbyn The Digital Photography Book, jonka merkitys jäi puolivillaiseksi, koska 16-sävyinen harmaanäyttö ei ymmärrettävästi selviydy kuvista kunnolla. Vaikkapa sanomalehden tai aikakauslehden lukeminen Kindlestä ei ole painotuotetta vastaava kokemus, sillä sähköinen versio ei edes sisällä kaikkea graafista materiaalia. Niitäkin testasin, New York Timesia ja The New Yorkeria.

Kehitys kuin kännyköissä

Voiko Kindle siis kertoa meille jotain kirjan tulevaisuudesta?

Uskaltaudun ennustamaan: käyttö leviää kuin kännyköiden kanssa. Ensin markkinoilla on muutamia kömpelöitä malleja. Sitten tulee ensimmäinen, joka on suuremman kansanosan hitti (vaikkapa Nokia 2110), jolloin yhä useampi pikku hiljaa luopuu vanhasta viestimestä (lankapuhelin tai painettu kirja).

Eikä tämä kuitenkaan tarkoita, että painettu kirja katoaisi. Grafiikka on suurin syy. Vielä ei ole näköpiirissä tekniikkaa, jolla lukulaitteen näytöllä kuvat ja kuviot saisi toistumaan yhtä elävästi kuin painon jäljiltä.

Kirjahylly ei katoa olohuoneesta. Mutta vastaisuudessa se ehkä täyttyy hitaammin.

Mitä sanovat sähköisestä kirjasta kustantaja, kirjasto ja antikvariaatti? Lue lisää.