Jussi Pajunen: Helsinki ei nyt neuvottele Guggenheimin kanssa

Kaupunginjohtajan mukaan Guggenheim-säätiö vie hanketta eteenpäin omalla riskillään.

Teksti
Silja Lanas Cavada
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ottaa vastaan valtavassa työhuoneessaan Helsingin kaupungintalolla. Ikkunasta on suora yhteys Makasiiniterminaaliin ja Helsingin Etelärantaan, jossa kaupunginjohtaja näkisi mielellään tulevaisuudessa Guggenheim-museon.

Takana on jo yli kolme vuotta kestänyt värikäs ja vaiheikas Guggenheim-ralli. Suomen Kuvalehti selvitti kiistellyn taidemuseohankkeen taustat ja vaikuttajat.

Pajusen (kok) omien laskujen mukaan menossa on nyt hankkeen kolmas vaihe.

”Olemme keskellä prosessia, joka näyttää olevan monivaiheinen”, hän sanoo.

 

Mutta kuka keksi Guggenheim Helsingin?

Ennen niin sanottuja virallisia vaiheita syntyi idea. Se sai alkunsa Janne Gallen-Kallela-Sirénin päässä. Silloin elettiin vuodenvaihdetta 2009–2010, Pajunen kertoo.

”Ajatus tuli silloiselta Helsingin taidemuseon johtajalta Gallen-Kallela-Siréniltä”, hän vahvistaa.

Kaupunginjohtaja suhtautui ideaan ensi kuulemalta myönteisesti. Houkuttelevaa oli se, että Helsingistä oli kiinnostunut kansainvälinen taidealan toimija, Solomon R. Guggenheim -säätiö.

Asia eteni ripeästi. Tammikuussa 2011 Helsinki päätti aloittaa yhteistyön säätiön kanssa ja tehdä museohankkeesta yhteisen selvityksen. Se oli hankkeen ensimmäinen virallinen vaihe.

Toinen vaihe oli Guggenheim-päätösesitys, jonka valmistustyö tehtiin Jussi Pajusen johdolla. Helsingin kaupunginhallitus kaatoi esityksen keväällä 2012.

 

Kolmas vaihe alkoi Jussi Pajusen mukaan vuoden 2014 alussa. Silloin Helsingin kaupunginhallitus varasi Guggenheim-säätiölle tontin Makasiiniterminaalista, Helsingin Etelärannasta.

Kaupunginhallituksen tonttivarauksen jälkeen päätösvalta on Pajusen mukaan, ei Helsingissä, vaan Atlantin toisella puolella.

”Guggenheimilla on nyt hankkeen vetovastuu ja he toteuttavat arkkitehtuurikilpailun omalla riskillään”, hän sanoo.

”Aikanaan arkkitehtuurikilpailun tulosten selvittyä näemme, johtaako tämä vaihe prosessin jatkoon vai ei.”

 

Jussi Pajunen on ollut ajamassa Guggenheim-museota Helsinkiin alusta asti.

Hän uskoo, että toteutuessaan museo vahvistaisi Helsingin asemaa elinvoimaisena kulttuuri-, matkailu- ja kongressikaupunkina. Tämä taas olisi täysin Helsingin kulttuuristrategian mukaista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian joulukuussa 2011, vuosi Guggenheim-hankkeen virallisen alun jälkeen.

”Hankkeella oli silloisen valtuuston ja valtuuston strategiassa vankka selkänoja. Siksi oli helppo lähteä valmistelemaan asiaa myönteisessä mielessä”, hän muistelee.

Guggenheim-hanke ei ole silti edennyt kevyintä saati suorinta reittiä. Sitä on kritisoitu muun muassa salamyhkäisyydestä ja avoimuuden puutteesta.

On myös esitetty epäilyjä siitä, että kaupunginjohtaja Jussi Pajunen olisi käynyt omissa nimissään suoria neuvotteluja Guggenheimin johdon ja säätiön edustajien kanssa.

Pitääkö tämä paikkaansa?

”Tässä vaiheessa ei käydä mitään neuvotteluita. Vetovastuu on nyt Guggenheimilla”, Pajunen kiertää.

”Heillä on kaupunginhallituksen tontinvaraus, ja he etenevät parhaaksi katsomallaan tavallaan.”

Mutta valtuutitteko te itse jossakin vaiheessa Gallen-Kallela-Siréniä pohjustamaan tätä hanketta?

Pajusen ”muistin mukaan” virallinen valtuutus tapahtui vuonna 2011 museoselvityksen yhteydessä. Silloin Helsingin taidemuseon johtaja nimettiin Guggenheim-selvityksen yhdyshenkilöksi.

Samaan aikaan luotiin niin sanottu Advicer Board -elin, johon kutsuttiin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen lisäksi silloinen sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen (sd).

 

Helsinki on saanut sapiskaa myös liian lepsuista neuvotteluista. Pajunen on toista mieltä. Hänen mukaansa Helsingin neuvotteluasema Guggenheim-säätiön johdon kanssa on ollut koko ajan ”hyvin vahva”.

Hän korostaa, että hanke vaatii toteutuakseen kaupunginvaltuuston päätöksen. Sillä on käsissään kaikki valta.

”Kaupunginhallitus on käyttänyt valmisteluvaltaa matkan varrella päättäessään selvityksestä ja nyt tontinvarauksesta. Mitään ei toteudu, ellei kaupunginvaltuusto näin katso hyväksi”, hän korostaa.

Alusta lähtien hanketta on varjostanut suuri avoin kysymys: rahoitus. Guggenheim-museon on arvioitu maksavan noin 200 miljoonaa euroa. Asiaa ei helpota se, että Helsingin kaupunkikin kärvistelee talousvaikeuksissa.

Jussi Pajunen pitää itsestään selvänä, että toteutuakseen Guggenheim Helsingin on oltava vahva kumppanuushanke valtion kanssa.

”Siltä osin kuin rahoitusta tulee, valtiovallan ja kaupungin panokset ovat yhtä suuret, niin sanotusti fifty-fifty-periaate”, hän täsmentää.

Museoon kohdistuviin niin sanottuihin fee-tyyppisiin maksuihin on kaupunginjohtajan mukan löydyttävä rahaa kaupungin ulkopuolisilta tahoilta.

”Tämä on ollut koko prosessin ajan hyvin selkeä lähtökohta. Eli hankkeessa olisi oltava myös merkittävä yksityisen rahoituksen osuus.”

 

Mutta: yksityiset rahoittajat ovat olleet tähän asti kovin hiljaisia. Vai ovatko he ehkä ilmoittautuneet kaupunginjohtajalle?

Pajunen sanoo, ettei ole ”havainnut yhtään sitovaa lupausta”.

”Jotkut mediassa olleet henkilöt ovat ilmoittaneet, että he ovat kiinnostuneita rahoittamaan museota, mutta sen enempää minulla ei ole tietoa.”

Teitä ei ole henkilökohtaisesti lähestytty rahasäkin kanssa?

”Ei niin, että olisi sitovia rahoitusilmoituksia tullut”, Pajunen toistaa.

”Ei missään vaiheessa.”

 

Jos hanke etenee rakennusvaiheeseensa asti, museolle nyt kaavailtu tontti vaatisi kaavamuutoksen.

Helsingin kiinteistö- ja kaupunkisuunnittelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä on pitänyt todennäköisenä, että siitä myös valitetaan. Se voi tarkoittaa sitä, että konkreettisia rahoituspäätöksiä päästäisiin tekemään vasta vuoden 2020 hujakoilla. Sikäli mikäli kaikki menee siihen asti hyvin.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ei itse halua tässä vaiheessa spekuloida hankkeen etenemisaikataululla.

Guggenheim-säätiöllä on nyt aikaa järjestää kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu vuoden 2015 loppuun asti. Siihen mennessä pitäisi myös kilpailun tulokset olla selvillä.

”Oletan, että tämä vaihe saavuttaa päätöksensä ennen ensi vuoden loppua. Sen jälkeen on aika arvioida se, miten hanke etenee, vai eteneekö se”, Pajunen sanoo.

Eli pidätte vielä mahdollisena, että hanke kariutuu?

”Valtuustolla on kaikki valta.”

Pajunen kaartaa kysymyksen siitä, miten suuri pettymys hankkeen kaatuminen olisi hänelle henkilökohtaisesti tai Helsingin kaupunginjohtajana.

”Jos hanke on toteutumassa mainitsemillani puite-ehdoilla, se on myönteinen asia Helsingin kaupungille. Uskon, että tämä olisi myönteinen askel kaupungin kehittämisessä, mutta ei suinkaan ainoa askel.”

 

Helsingin kaupunki ei tällä hetkellä valmistele hanketta saati neuvottele Guggenheimin säätiön kanssa, Jussi Pajunen korostaa.

Kaupunki ei käy hänen mukaansa säätiön kanssa myöskään neuvotteluja museon sisällöistä .

”Sen sijaan kaupunginhallitus on päätöksessään edellyttänyt, että meidän eräät virastot antavat apunsa esimerkiksi arkkitehtuurikilpailun toteuttamiseen”, hän sanoo.

Mitkä olisivat tähän asti hankkeesta saadut niin sanotut Lessons Learned?

Pajunen kieltäytyy toistaiseksi tekemästä hankkeen eri vaiheista pidemmälle meneviä johtopäätöksiä tai hahmottelemaan sitä, mitä Helsinki olisi prosessista tähän asti oppinut.

”Siinä vaiheessa, kun Guggenheim-prosessi on saatu päätökseen, on aika tehdä arviot siitä, miten prosessi meni. Nyt olemme vielä keskellä prosessia.”

Guggenheim-säätiön pääjohtajalle Richard Armstrongille Helsinki tuntuu olevan korvaamaton sijoituspaikka seuraavalle Guggenheim-museolle. Olisiko Helsinki jo tästäkin syystä voinut olla neuvotteluissaan vielä tiukempi?

”Niin, lopulliset johtopäätökset kannattaa tehdä sitten, kun päätepiste on saavutettu, mikä se sitten onkin. Tämä on Suomen kulttuurielämää ehkä eniten keskustelluttanut hanke. Media on seurannut tätä paljon ja hankkeesta on hyvin paljon dokumentaatiota. Varmaankin muutaman väitöskirjan arvoinen analyysi”, Pajunen arvioi.

”Kaupunginjohtajan näkökulmasta tämä on yksi asia muiden joukossa. Itse olen pitänyt hanketta myönteisenä.”

Ja pidätte edelleen?

”Näillä puitetekijöillä, jotka mainitsin, niin kyllä. Eli vahva kumppanuus valtiovallan kanssa ja merkittävä yksityisrahoitusosuus.”

Haastattelu on tehty maanantaina 3. helmikuuta.

Juttu julkaistu 7.3. klo 14, juttua muokattu 7.3. klo 15.35: linkki lisätty juttuun Guggenheim-tontin historiasta ja muokattu jutun www-osoitetta.