Helsingin Guggenheim ei ole enää taidehanke
Uudessa ehdotuksessa museota on ajettu turismi- ja elinkeinohankkeena.
Toiseen vaiheeseensa edenneen Guggenheim Helsinki -projektin taustalla on ajatus uudenlaisen taidemuseon rakentamisesta Helsinkiin.
Alun perin idean keksi kaupungin taidemuseon entinen johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén. Hän esitteli ajatuksensa vuodenvaihteessa 2009–2010 ylipormestari Jussi Pajuselle, joka valtuutti Gallen-Kallela-Sirénin aloittamaan selvitystyön mahdollisuuksista saada Guggenheim Helsinkiin.
Vain reilut pari kuukautta myöhemmin Helsingin kaupungin kulttuuristrategiaan kirjattiin tavoite löytää useissa paikoissa toimineelle kaupungin taidemuseolle uusi museotila, johon kaikki sen toiminnot voitaisiin siirtää. Samaan aikaan käytiin tiiviitä neuvotteluja Solomon R. Guggenheim -säätiön kanssa.
Jussi Pajunen henkilökohtaisesti johti näitä neuvotteluja, ja niihin liittyvät kulut, kuten Gallen-Kallela-Sirénin käyttämä työaika, maksettiin kaupunginjohtajan käyttövaroista.
Vuoden 2012 tammikuussa julkistettiin Solomon R. Guggenheim -säätiön selvitys, jossa ehdotettiin Helsinkiin uutta Guggenheim -museota, johon kaupungin taidemuseon toiminta yhdistettäisiin.
Vaikka Janne Gallen-Kallela-Sirén haluaa korostaa kaupungintaidemuseon uusien tilojen tarpeen ja Guggenheim -selvityksen olleen erillisiä hankkeita, nämä yhdistettiin Guggenheimin ehdotuksessa.
Laaja, suomenkielisenä käännöksenä 143-sivuinen selvitys kävi läpi monia kulttuuri- ja taidenäkökohtia.
Lähdeluettelon mukaan keskusteluja oli käyty useiden kulttuurivaikuttajien ja taiteilijoiden kanssa. Siihen oli listattu useita keskusteluissa mukana olleita ja hanketta tukevia taiteilijoita Anna Tuorin ja Osmo Rauhalan johdolla.
Tämä ensimmäinen ehdotus kaadettiin Helsingin kaupunginhallituksessa toukokuussa 2012. Hanketta ei kuopattu, vaan seuraavaa vaihetta alettiin valmistella välittömästi.
Uusi ehdotus julkistettiin viime vuoden syyskuussa. Siitä kaupungin taidemuseon yhdistäminen oli jätetty pois. Muilta osin museon taiteellisen toiminnan osalta selvitys on varsin ympäripyöreä.
Uusi ehdotus on huomattavasti ensimmäistä suppeampi, mitaltaankin alle puolet, 68 sivua. Se painottuu huomattavasti ensimmäistä selkeämmin hankkeen talous- ja elinkeinovaikutuksiin. Kulttuuri- ja taideargumentteja on vähemmän.
(Toinen ehdotus löytyy englanniksi täältä. Ehdotuksen alkuperäistä suppeampi suomenkielinen käännös löytyy täältä.)
Uuden ehdotuksen myötä hanketta on ajettu ensimmäistä kierrosta paljon selvemmin puhtaana turismi- ja elinkeinohankkeena ja argumentit sen toiminnasta ovat jääneet toissijaisiksi.
Guggenheimia Helsinkiin ajetaan kovilla luvuilla, laskelmilla taloudellisista vaikutuksista, välillisistä työllisyysvaikutuksista, odotuksilla kasvavista turistimääristä ja Helsingin maineen ja koko Suomen maabrändin kohentumisella.
Kulttuuriin tai taiteeseen liittyviä argumentteja ei ole juuri lainkaan esitetty pitkään aikaan.
Käytännön tasolla Helsingin Guggenheimia ei enää ajeta taidehankkeena.
Helsingin kaupungin johtosäännön mukaan kaikki kuvataideasiat kaupungissa kuuluvat kaupungin taidemuseon johtokunnalle, mutta sen jäseniä on informoitu Guggenheim-hankkeen uusista vaiheista hyvin niukasti.
Valtion tasolla Guggenheim-kriitikoksi leimautuneeseen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäkeen (vas) ei ole oltu hankkeen tiimoilta yhteyksissä enää kuukausiin.
Muista ministereistä aktiivisesti asiassa on toiminut elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok), jonka ministeriö oli antamassa puurakennusrahaa Guggenheimin arkkitehtuurikilpailuun. Helsingin vihreät kuitenkin torppasivat valtion rahoituksen kisalle, joka oli luvattu järjestää ilman julkista rahaa.
Myös taustapeli etenee aivan muilla rintamilla kuin taidekentällä.
Vaikka hankkeen päälobbarilla, Milttonin Sanna-Mari Jäntillä on vahva taidemuseotausta, paukut on keskitetty yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja yritysten mukaan hankkimiseen. Monet keskeiset kuvataidepuolen toimijat on ohitettu täysin.
Lähes 150 vuotta suomalaista kuvataidetta tukeneeseen ja Helsingin Taidehallia pyörittävään Suomen Taideyhdistykseen ei ole Guggenheimiin liittyen oltu missään yhteyksissä.
Hanketta tukevat taiteilijatkin ovat olleet viime aikoina hiljaa. Sen puolesta julkisuudessa puhuvat nykyään aivan muut tahot.
Kuukausi sitten Guggenheimia pääkaupunkiin toivoi Iltalehden kolumnissa Hjallis Harkimo. Osa hänen kirjoituksestaan oli kopioitu suoraan Guggenheim Helsinki -hankkeen kotisivuilta.
Juttu julkaistu 6.3.2014 klo 20. Juttua muokattu 7.3. klo 10: Lause ”Siihen oli listattu useita keskusteluissa mukana olleita ja hanketta tukevia taiteilijoita ensimmäisessä vaiheessa hanketta näkyvästi tukeneiden Anna Tuorin ja Osmo Rauhalan johdolla” muutettu muotoon ”Siihen oli listattu useita keskusteluissa mukana olleita ja hanketta tukevia taiteilijoita Anna Tuorin ja Osmo Rauhalan johdolla”.