John Webster eli perheineen vuoden ilman öljyä: ”Me keskiluokkaiset saastutamme eniten”

Kulttuuri 19.9.2008 13:40

Dokumenttiohjaaja laittoi itsensä ja rakkaimpansa vuodeksi öljyselibaatille keskellä Espoota. Katastrofin aineksia -elokuva erilaisesta kannanotosta ilmastonmuutokseen sai ensi-iltansa tänään. Lue Suomen Kuvalehden henkilökuva John Websteristä.John Webster 2006

John kuvaa syysmyrskyssä Tapiolan rampin kävelysillalla Espoossa syksyllä 2006.

Lue tästä Hän-juttu John Websteristä (pdf; SK 45/2006).

Kun Suomen Kuvalehden toimittaja Petri Pöntinen tapasi John Websterin syksyllä 2006, oli koiranilma. Itse asiassa koko vuosi oli ollut Websterin perheelle loputonta talsimista vesi- ja räntäsateessa, hytisevää odotusta pysäkeillä, täysiä ruuhkabusseja.

Kaikki alkoi siitä, kun he päättivät luopua öljystä. Päätös syntyi kesällä 2004 Pellingin saaristossa Porvoossa.

John Webster seisoi pienen ulkosaaren luodolla ja veti sieraimiinsa suolaista tuoksua. Tuuli piiskasi vanhoja mäntyjä kumaraan, vesiseinämät vyöryivät ulapalta viikko toisensa jälkeen. Silti hän nautti.

Tästä paikasta hän ei voisi ikinä luopua.

John oli aina rakastanut merta, mutta täällä se oli erityisen vahva. Hän oli lukenut kummisedän omistaman mökin vieraskirjaa; aivan kuin saaren metsä olisi säilynyt koskemattomana puoli vuosisataa. Vanhimmat männyt olivat yli 300-vuotiaita, kovaa tiheäsyistä puuta.

Nyt osa niistä oli kuolemassa.

Luonto oli peruuttamattomasti muuttumassa hänen aikanaan, yhdessä sukupolvessa. Tätä menoa hänen poikansa eivät voisi nelikymppisinä, hänen iässään, ihastella tätä maisemaa.

Ei se vaan käy!

Hän päätti tehdä dokumenttielokuvan ilmastonmuutoksesta.

Ja niin Webstereistä tuli maapallo pienoiskoossa.

Kuvaukset käynnistyivät lokakuun alussa 2005.

Dokumenttielokuvan kotisivut löytyvät täältä.

Karkasiko
mopo kädestä?

”Vuosi oli oppimisprosessi. En halunnut ottaa etukäteen selvää kaikesta, vaan virheetkin ovat tärkeässä osassa. En tosin suunnitellut, että tekisin niin paljon kaikkia tyhmyyksiä”, Webster kertoi STT:lle tämän vuoden syyskuussa.John Webster 2008

Dokumentin tekemistä hankaloitti kasvihuonekaasujen näkymättömyys. Tämän vuoksi suureen osaan nousi öljyn näkyvin muoto muovi.

Webster halusi dokumentissaan keskittyä keskiluokkaan.

”Me keskiluokkaiset ihmiset kulutamme eniten, saastutamme eniten, mutta meillä olisi varaa toimia toisin.”

Ohjaajalle itselleenkin yllätyksenä Katastrofin aineksista (katso traileri) tuli myös ihmissuhde-elokuva. Perheonni joutui koetukselle muun muassa yksityisyyden menettämisen vuoksi. Lopuksi mopo karkasi käsistä ilmastoasketismissa.

Vuoden jälkeen käteen jäi kuitenkin paljon tietoa ja työkaluja kestävämpään elämiseen. Erityisen tärkeässä asemassa siinä ovat liikkuminen, kodin energiaratkaisut ja ruoka.

Näistä ruuan kuormitusta ilmastolle on usein vaikea laskea.

”Onko esimerkiksi parempi ostaa argentiinalaisia luomuavokadoja vai tavallisia espanjalaisia? Lopulta automatka markettiin kuormittaa luontoa usein enemmän kuin ruokakassin sisältö.”

Ei ole varaa olla
tekemättä mitään

John Webster on huolissaan. Sivilisaatiomme matkaa kohti tuhoa, mutta kukaan ei tunnu tekevän mitään.

Nykytilanteessa Websteriä huolestuttaa etenkin vaihtoehdottomuus. Etenkin teollisuus perustelee muutosvastarintaansa sillä, että energiankulutuksen vähentämiseen ei ole varaa.

”Oikeasti meillä ei ole varaa olla tekemättä mitään.”

Ohjaaja viittaa brittiekonomisti Nicholas Sternin ilmastoraporttiin. Sen mukaan suurilta mullistuksilta vältytään, jos ilmaston lämpeneminen pysäytetään kahteen asteeseen nykyisestä. Tämä maksaisi prosentin maailman bruttokansantuotteesta.

”Jos taas mitään ei tehdä, bruttokansantuote romahtaa 20 prosentilla. Se merkitsisi aivan valtavaa lamaa.”

Hän: John Webster (pdf; SK 45/2006)

Keskustelu
Mitä olet tehnyt ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi?

Teksti
SK netin toimitus
Jussi Lankinen, STT

Kuvat
Petri Kaipiainen
Mikko Stig / Lehtikuva