Teit meistä kauniin -elokuvan tukiratkaisun salaperäinen tausta: Vahinko vai raju ennakkopäätös
Päätökseni oli oikein mitoitettu, sanoo Elokuvasäätiön tuotantoneuvoja.
Kohut Teit meistä kauniin -elokuvan ympärillä eivät ole ohi. Elokuva-alalla on herättänyt kummastusta ja kiukkuakin innostus, jolla Suomen elokuvasäätiö tuki elokuvan markkinointia ja levitystä.
”Onhan tämä merkittävä ennakkopäätös”, sanoo elokuvatuottaja Markus Selin tapauksesta.
Syyskuun alussa valkokankaille tullut Teit meistä kauniin (TMK) poistui useimmista elokuvateattereista vain 30 päivää ensi-iltansa jälkeen, kun se oli yhä Suomen kymmenen katsotuimman joukossa. Syynä oli elokuvan yllätyksellinen julkaisu Elisa Viihteen verkkopalvelussa.
Ohjaaja-tuottaja Tuukka Temonen ei ollut kertonut Elisa-sopimuksesta elokuvateattereille – eikä kenellekään muullekaan.
Tilanne tuli yllätyksenä jopa jakelulogistiikasta vastanneelle levitysyhtiö Kuusan kinolle, joka sai tuta petetyiksi itsensä tunteneiden elokuvateatterinomistajien ärtymyksen.
Elokuvateatterit ja etenkin suuret ketjut Finnkino ja Bio Rex Cinemas ovat olleet tiukkoja siitä, ettei uusi elokuva saa olla katsottavissa verkosta tai dvd-levityksessä samanaikaisesti, kun se on vielä valkokankailla. Tämä eksklusiivisen teatterilevityksen aikaa kutsutaan ikkunaksi. Yleensä levitysikkuna on yli 90 päivää.
Elokuvasäätiö myönsi TMK:lle 80 000 euron markkinointi- ja levitystuen. Tuen myöntäjä, tuotantoneuvoja Marjo Valve ei paljasta, oliko Temonen täyttänyt hakemuksen totuudellisesti, eli kerrottiinko siinä ikkunan olevan harvinaisen lyhyt.
Yksittäisten elokuvien tuenhakijoiden hakemusten sisällöistä ei kerrota, Valve kuittaa.
Tuukka Temonen kertoo sähköpostissa, ettei tiennyt tukihakemuksen täyttämisaikaan keväällä, mikä on elokuvan valkokangasensi-illan ajankohta.
Hän kuitenkin sanoo kertoneensa säätiöllä suusanallisesti, että Elisa Viihde julkaisee elokuvan netissä poikkeuksellisen pian ensi-illan jälkeen.
”Elisan julkaisupäivämäärä ei ollut tiedossa hakemuksen jättöaikana, mutta ajatus elokuvan poikkeuksellisesta jakelusuunnitelmasta on esitelty heille [Suomen elokuvasäätiölle] suullisissa keskusteluissa. Mitään tarkkoja päivämääriä ei ole kirjattu mihinkään, ei myöskään Elisan kanssa, heidän kanssaan sovittiin vain, että n 1kk sisällä julkastaan ja sovitaan lähemmin tarkka päivä. Ja näin tehtiin”, Temonen kirjoittaa.
Temonen itse on puhunut TMK:n joutuneen ”elokuvateatterien boikottiin”. Liian lyhyistä tai olemattomista levitysikkunoista on kuitenkin johdonmukaisesti seurannut ohjelmistosta poistuminen.
Marraskuussa niin kävi ruotsalaiselokuvalle Girls Lost, joka poistettiin Finnkinolta vain parin esitysviikon jälkeen, koska rinnakkaisten sopimusten vuoksi se oli ehtinyt jo Viaplayn ja Viasatin nettivuokraamoihin.
Tuukka Temonen on väittänyt TMK:n poistamista valkokankailta ”kostoksi”.
Markkinointi- ja levitystuki on korkeimmillaan 120 000 euroa. TMK:lle myönnetty 80 000 euron tuki on mittapuun yläpäästä. Esimerkiksi Cannes-voittaja Hymyilevä mies sai 60 000 euron tuen ja Tyttö nimeltä Varpu 70 000 euron tuen.
Yleensä tukea hakee elokuvan levittäjä, mutta tapaus TMK:n moniin erikoisiin piirteisiin kuuluu, että tuen hakikin tuotantoyhtiö, Temosen ja hänen vaimonsa Optipari Oy.
Siitä, mitä Suomen elokuvasäätiöllä tiedettiin Elisa-sopimuksesta, joka vääjäämättä johtaisi valkokangaslevityksen rajuun supistumiseen, on kolme vaihtoehtoa.
Ensimmäinen vaihtoehto on, että tukipäätöksen tekijälle on tapahtunut inhimillinen virhe ja hakemus on mennyt läpi ilman, että sen puutteellisuutta on huomattu.
Toinen vaihtoehto on, että Temonen on valehdellut säätiölle. Tämän hän siis kiistää.
Kolmas vaihtoehto on, että säätiöllä on täsmällisesti tiedetty, että TMK:n aika elokuvateattereissa tulee olemaan poikkeuksellisen lyhyt.
Tällöin näin korkea tuki elokuvalle on uraauurtava ennakkopäätös.
Se tarkoittaisi, että säätiö ei näe eroa siinä, onko elokuva valkokankailla muutaman viikon vai totuttuun tapaan pitempään eli useita kuukausia. Kärkkäämmän tulkinnan mukaan säätiö näin asettuu vastahankaan elokuvateatterien ja elokuvalevittäjien totuttuja käytäntöjä vastaan.
Hyvin korkea tuki elokuvalle, jolla oli edessään vain muutaman viikon teatterilevitysaika, on suivaannuttanut muutamia suomalaisia levittäjiä ja tuottajia. Koska säätiöltä ei kerrota, oliko kyseessä vahinko vai ennakkopäätös, kärkkäimmät ovat puhuneet virkavirheestä elokuvasäätiöllä.
Elokuvien markkinointi- ja levitystuet ovat vuositasolla miljoonaluokan kysymys, joten totutuista pelisäännöistä poikkeaminen ei ole pikkujuttu.
Ärtymystä lisää varmasti Temosen riidanhaluisena pidetty käytös. Hän on esimerkiksi väittänyt TMK:n poistamista valkokankailta ”kostoksi”.
Tuotantoneuvoja Marjo Valve intoutuu vertailemaan eri levitysmuotoja vastatessaan tukea koskevaan kysymykseen.
”Oma mielipiteeni on, että olisi ollut mielenkiintoista nähdä miten pidennetyn version ja t-paidan kauppaaminen netissä vaikuttaa elokuvateatterikäyntiin, vai vaikuttaako mitenkään”, Valve kirjoittaa sähköpostissaan.
”Tallennemyynnin romahtaminen on vienyt tuottajilta erittäin merkittävän tulonlähteen ja teleoperaattorien tarjoamat tulonsaantimahdollisuudet otetaan varmasti ilolla vastaan. Uutta kulttuuria ollaan synnyttämässä ja pelisääntöjä luodaan. Ylilyönnit ovat inhimillisiä ja niin on valitettavasti muutosvastarintakin.”
Suurinta vastustusta alalla herättää juuri se, että Suomen elokuvasäätiön on epäilty puuttuneen markkinoiden toimintaan ennenkokemattomalla tavalla.
Nimenomaan elokuvateatterilevitys on ehdottomasti tärkein elokuvien tulonlähde, koska digitaaliset levitystavat eivät ole täyttäneet rajusti laskeneen tallennemyynnin, siis dvd-myyntien ja vuokrauksen, jättämää aukkoa.
Seuraavassa sähköpostissaan Valve perustelee tukipäätöksensä olleen oikea, koska elokuva ehti saada valkokankailla niin paljon katsojia. Katsojia kertyi noin 104 000.
”TMK on elokuvateatterilevityksessä saavuttanut sen katsojamäärän, joka on ollut 80 000€ markki-nointi- ja levitystuen perusteena, joten säätiön tuen voidaan katsoa olleen oikein mitoitettu”, Valve arvioi omaa muutaman kuukauden takaista ratkaisuaan.
Valve kertoo, että 80 000 euron tuki on tukisummien ”korissa”, joka edellyttää 70 000–150 000 katsojan estimaattia.
Mikäli tuki on myönnetty laskien, että elokuva saa näin paljon katsojia vain neljässä viikossa, usko menestykseen on ollut vahva. Ennen ensi-iltaa Temonen itse puhui julkisuudessa tavoittelevansa elokuvalle 60 000 katsojaa. Eräässä haastattelussa hän mainitsi 150 000 katsojan tavoittelun ”röyhkeänä tavoitteenaan”.
Estimaattien – tai arvauksien – tekeminen on välttämätöntä, ja virheiltä on vaikea välttyä.
Esimerkiksi kolme vuotta sitten Jari Halosen Kalevala sai 70 000 euron markkinointi- ja levitystuen, mutta sille kertyi ainoastaan noin 3500 katsojaa. Viime vuonna Mika Kaurismäen Tyttökuningas sai 80 000 euron tuen ja 33 000 katsojaa. Suhteellisen hyvin menestyneistä elokuvista esimerkiksi Kätilö sai 120 000 euron maksimituen ja 202 000 katsojaa.
Temonen on nostanut TMK:n katsojalukua monin epätavallisin keinoin ja aloittanut riidan elokuva-alan keskusjärjestön Filmikamarin kanssa siitä, miten katsojalukuja ylipäänsä lasketaan.
Kun Elisa-sopimus paljastui ja lähes kaikki elokuvateatterit poistuvat TMK:n ohjelmistostaan, Temonen tarjosi elokuvaa kaikille sitä yhä esittämään suostuville teattereille erittäin poikkeuksellisella tulonjaolla: hän ja levittäjä ottaisivat kustakin myydystä lipusta enää kiinteän yhden euron osuuden.
Normaali tuottajan ja levittäjän osuus olisi noin nelinkertainen.
Ikkunat eli ajat, jotka elokuvat ovat yksinoikeudella valkokangaslevityksessä, ovat markkinoiden sisäistä ohjailua.
”TMK:n esittäminen tai esittämättä jättäminen Finnkinon teattereissa on teatteriketjun oman harkinnan tulos. Käsitykseni mukaan TMK -elokuva on yhäkin levittäjän puolesta maamme kaikkien elokuvateattereiden saatavilla”, Valve kirjoittaa.
Elokuvateattereilla ei kuitenkaan ole minkäänlaista velvollisuutta esittää suomalaisia tai muitakaan elokuvia.
Sitä, että TMK tuli vastoin yleistä käytäntöä nettilevitykseen niin varhain, vastustavat myös useat teatterinomistajat, jotka eivät kuulu suuriin ketjuihin.
Temosen Elisa-sopimukseensa liittyvä toiminta on nähty hyvän kauppatavan vastaisena tiedon pimittämisenä tai jopa suoranaisena valehtelemisena.
Markus Selin: ”Turha kenenkään on tässä itkeä.”
Tässäkin Suomen elokuvasäätiön toimintaa koskevassa keskustelussa haasteeksi nousee virkamiesten valta ja sen käyttö. Ne, jotka haluavat asiasta puhua, valitsevat sanansa varovaisesti.
”Kaikista kiinnostavinta olisi kuulla, mikä oli sen Elisa-sopimuksen arvo. Varmasti vähemmän kuin tuo markkinointi- ja levitystuki”, pohtii elokuvatuottaja Markus Selin.
”Mutta turha kenenkään on tässä itkeä. Säätiö muodostaa oman linjansa, ja säätiöllä on täysi oikeus ottaa kantaa rahoittajana.”
Selin uskoo markkinoiden muuttuvan lähivuosina paljon ja etenkin levitysikkunoiden lyhenevän.
”Nämä ovat asioita, joihin me kaikki joudumme ottamaan pian kantaa. Totta kai sääntöjen pitää kuitenkin olla kaikille samat, eikä säätiön tehtävä ole säädellä ikkunoiden pituuksia. Markkinat säätelevät niitä, Finnkino ja tuottajat.”
Selinillä ei ole sinänsä mitään tekemistä TMK:n kanssa. Hän on itse riitauttanut Finnkinon kanssa taannoin mainoseurojen jakoa.
”Kaikkien pitäisi olla samalla viivalla”, sanoo Juha Elomäki Pirkanmaan elokuvakeskuksesta, joka sekä pyörittää Niagara-elokuvateatteria Tampereella että levittää pieniä suomalaiselokuvia. Hän yhtenä ensimmäisistä kummasteli Facebookissa TMK:n tukihakemuksen sisältöä ja mahdollisia puutteita.
TMK:n markkinointi- ja levitystuen perusteluja kyseenalaistaneista muista elokuva-alan ammattilaisista monet eivät halua omalla nimellään kommentoida tukipäätöstä lainkaan tai ainakaan yhtä jyrkästi kuin vapaasti puhuessaan.
Syytä ei ole vaikea arvata. Toimijat ovat eri tavoin riippuvaisia Elokuvasäätiön tuista.
Kun Valve saa tietää, että päätökseen liittyvässä keskustelussa on vilautettu virkavirheen mahdollisuutta, hän kysyy aivan ensimmäisenä, ketkä tällaisesta puhuvat. Nimet pitäisi saada pöytään.
Sitten Valve ei enää vastaa kysymyksiin, kuten siihen, kyseenalaistaako hän muutosvastarinnasta puhuessaan elokuvateatterien oikeutta päättää ohjelmistostaan itse.
Valve lähettää linkin Eduskunnan oikeusasiamiehen toimistoon, pyytää tekemään itsestään kantelun ja kertoo, että levitystukia koskevista asioista voi keskustella jatkossa muiden Elokuvasäätiön työntekijöiden kanssa.
Valve ei nimeä, kenelle asia hänen mielestään nyt kuuluu.