Hymyilevä mies -elokuvassa joka hetki on kuin seikkailua – kevyttä mutta jännittävää
Arvio: Tunne, jonka ohjaaja Juho Kuosmanen ennen kaikkea haluaa välittää, on rakastuminen.
Melko osuvaa. Ensimmäinen Cannesin elokuvajuhlilla merkittävän palkinnon voittanut nuoren tekijän suomalaiselokuva kuvaa ujonpuoleista miestä, joka pelkää mainetta ja menestystä. Voitto veisi hakoteille todella tärkeistä asioista. Hymyilevä mies kertoo tositapahtumista ammentaen nyrkkeilijä Olli Mäestä, jonka manageri Eelis Ask on työntämässä kehään amerikkalaista Davey Moorea vastaan.
Kyseessä on Suomen ensimmäinen ammattilaisnyrkkeilytapahtuma, paikkana Olympiastadion. Ask on ottelun promoottorina laittanut siihen kiinni omaa ja muiden omaisuutta. Nyrkkeilijää viedään treeneihin ja kameroiden eteen. Ask huomaa, että Mäkeä show ei enää kiinnosta, sillä hänellä on mielessään vain tuleva vaimonsa Raija.
Vuonna 1962 tapahtuvan mustavalkoelokuvan mennyt aikakausi ei tunnu lavastetulta. Ihmiset ja tarina hengittävät kuin tässä päivässä.
Mäen dilemmalla on paljon tekemistä ohjaaja-käsikirjoittaja Juho Kuosmasen oman uran kanssa. Kuosmasen niskaan kasautui paineita Cannesin opiskelijasarjan 2010 voittaneen Taulukauppiaat-lyhytelokuvan jälkeen. Voiton ansiosta hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa pääsisi Cannesin elokuvajuhlien ohjelmistoon. Se saisi näkyvyyttä, jollaisesta kokeneetkin tekijät haaveilevat.
Kokkolalaissyntyinen Kuosmanen valitsi aiheekseen kokkolalaisen Mäen, joka läpimurron partaalla valitsi sivupolun.
Muutamaan päivään ajoittuvaan tarinaan kuuluu sekä lämmintä että kuivaa huumoria. Hymyilevä mies voi hetkittäin tuoda mieleen Aki Kaurismäen sadut, mutta tyyli on toinen. Jos jotain, se muistuttaa Miloš Formanin varhaistöitä. Joka hetki on kuin seikkailua, kevyttä mutta jännittävää. Tunne, jonka Kuosmanen ennen kaikkea haluaa välittää, on rakastuminen. Haasteessa on onnistuttu yleismaailmallisesti, mistä kertoo voitto Cannesin toiseksi tärkeimmässä Un certain regard -esityssarjassa.
Jarkko Lahti, Oona Airola ja Eero Milonoff esittävät päärooleja samalla vaivattoman tuntuisella täsmällisyydellä, jolla Kuosmanen ohjaa. Tähtiin lukeutuu myös kuvaaja Jani-Petteri Passi. Jokainen kuva elää ja katsoja kutsutaan olemaan läsnä.
****
Hymyilevä mies elokuvateattereissa.
Juttu julkaistu 2.9. klo 16.45, juttua muokattu klo 17.40: Taulukauppiaat-elokuva voitti Cannesin festivaalin opiskelijaelokuvien sarjan vuonna 2010, ei 2001.