Häiriötekijä taipui myös valkokankaalle – vastoin kaikkien odotuksia

Aleksi Salmenperä teki hauskan ja kamalan elokuvan.
Elokuva 11.9.2015 15:30

Ohjaaja Aleksi Salmenperä kertoo uudesta elokuvastaan tarinan, jolla moni muu herkuttelisi. Kun näyttelijä Lotta Kaihua näki ensimmäistä kertaa Häiriötekijän, jossa hän itsekin näyttelee, hän pyörtyi.

Häiriötekijä on siis vähintään nimensä mukainen, mutta Salmenperä selittää kuin anteeksipyydellen, miksi Kaihualle kävi niin kuin kävi.

”Lotalla on terävien esineiden kammo. Siksi taju meni, vaikka hän tiesi, mitä peniksenleikkauskohtauksessa tuleman pitää.”

Niin, nyt mennään pitkälle. Häiriötekijä on Q-teatterin samannimiseen näytelmään perustuva episodikomedia. Takana on samaa ryhmää, joka teki televisiolle Ihmebantun ja Studio Julmahuvin. Kuten niissä, myöskään nyt ei aina voi tietää, saako näkemälleen nauraa.

Ohjaajalle, jonka olemus on järkähtämättömän rauhallinen ja analyyttinen, roisi elokuva on iso irtiotto.

”Mulla on paha taipumus tehdä järjellä, viileästi ja etäältä. Tämä oli hupailu”, Salmenperä määrittelee itse.

Häiriötekijän sketseissä ihmisillä on outoja mielihaluja, huomionkipeys johtaa säälittäviin petoksiin ja maskuliinisuuden luhistumisen pelko ajaa miehen hulluuden partaalle.

Elokuvan keskellä tulee hurjin kohtaus. Siinä Elina Knihtilän esittämä perheenäiti makaa kuolinvuoteellaan klassisen porvarillisessa kodissa. Nainen kiroilee, haukkuu julmasti läsnäolijat, pieree ja sottaa sängyn. Hetken sukulaiset ja katsoja ehtivät jo toivoa, että likainen loppu olisi ohi, mutta kuolleeksi luultu herää yhä uudelleen häpäisemään muita.

Ja kyllä se naurattaa. Salmenperä kertoo epäilleensä ratkaisujaan, mutta kun elokuva ensiesitettiin Sodankylän festivaalilla yöllisenä yllätysnäytöksenä, se sai leffahulluilta harvinaisen innostuneen vastaanoton.

Salmenperä, 42, on Suomen arvostetuimpia elokuvantekijöitä. Hänen aiemmissa elokuvissaan, kuten Miehen työ (2007) ja Paha perhe (2010) käsiteltiin sukupuolirooleja, etenkin miesten jyrkkyyttä. Naisen rakastumisesta naiseen kertova esikoisohjaus Lapsia ja aikuisia (2004) oli vielä selkeästi draamakomedia, mutta Pahan perheen huumori ei enää auennut monille.

”Omissa elokuvissani on ollut vakavia aiheita, prostituutiota ja epäsovinnaisia sukulaissuhteita, ja sellaiset aiheet jyräävät katsojan. Ei niiden alta pääse nauramaan, vaikka elokuvassa olisi komiikkaa.”

Häiriötekijä oli ohjaajalle vapauttava, koska se ei ollut oma teos. Salmenperä näki näytelmän ja innostui: tästä pitäisi tehdä leffa, vaikka ja koska kaikki sanovat, ettei se ole mahdollista.

Häiriötekijä voi olla sekä hauska että epämukava, mutta ennen kaikkea se pistää miettimään, miksi elokuvat ovat yleensä niin samanlaisia.

”Usein sitä on kuvauksissakin tullut ajatelleeksi: miksi kuvataan jotain itsestäänselvää, kun lahjakkaiden näyttelijöiden kanssa voisi kokeilla mitä vaan. Nyt mikään ei pidellyt. Kuoleva äiti on kiteytymä tästä ehdottomuuden ja hauskuuden yhdistelmästä”, Salmenperä pohtii.

”Sitä kuvattaessa Tommi Korpela kyllä päästi kerran jonkun oudon äänen ja kuiskasi, että nyt tuntuu, että me tapetaan ihmistä tässä oikeasti.”

Huumori on niin rajua, että ensin voisi ajatella, ettei Häiriötekijä ole kovin suuren yleisön elokuva. Toisaalta rahvaanomaisemmalla tavalla törkeä Luokkakokous nousi valtavaksi hitiksi.

Salmenperä toppuuttelee.

”Ei tämä taida kansankomediaa olla. Vaikka Ihmebantu ja Julmahuvi ovat suomalaisen sketsihuumorin kulttikamaa, niidenkin televisiokatsojamäärät olivat alun perin aika pieniä.”

”Mielummin ottaisin 100 katsojaa, jotka eivät pidä tätä yhdentekevänä kuin 100 000 katsojaa, joille tämä on yhdentekevä.”

Aleksi Salmenperä on Suomen arvostetuimpia elokuvantekijöitä. Kuva Heikki Saukkomaa / LK

Aleksi Salmenperä on Suomen arvostetuimpia elokuvantekijöitä. Kuva Heikki Saukkomaa / LK

Seuraavaksi Salmenperällä on mahdollisuus kohauttaa aivan toisella tavalla. Maaliskuussa ensi-iltaan tuleva, Pekko Pesosen kirjoittama Kaivos on fiktioelokuva siitä, mitä Talvivaarassa tapahtui ja mikä mahdollisti katastrofin. Salmenperä on siitä hyvin vähäsanainen. Ainakaan elokuvassa ei paljasteta mitään räikeää salaliittoa.

”Aiheena on rakenteellinen korruptio Suomessa, ja elokuva on draama”, Salmenperä suostuu kertomaan.

Nyt ohjaaja haaveilee pääsystä tekemään televisiosarjaa ulkomaille, vaikka muualle Pohjoismaihin. Resurssit Suomessa ovat aina vain rajallisemmat.

”En tiedä kuinka paljon kuvauspäiviä voidaan vähentää leffanteossa. Ylen sarjatkin tehtiin 15 vuotta sitten kaksinkertaiselle kuvauspäivien määrällä.”

Siinä ei jälki ainakaan parane.

Häiriötekijä elokuvateattereissa.