Kunhan se kuulostaa oikealta

Heikki Kossi luo Kokkolassa ääniä Hollywood-elokuviin.

elokuva
Teksti
Harri Römpötti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tieteiselokuvan Ad Astra arvioidaan maksaneen liki sata miljoonaa. Siinä matkustetaan ympäri Aurinkokuntaa hienojen erikoistehosteiden siivin. Myös äänien piti kuulostaa uskottavilta – pientenkin, kuten avaruuspukujen kahinan.

Alfonso Cuarónin Gravityssä pantiin mikrofoneja oikean avaruuspuvun kainaloihin. Meillä oli venäläinen hävittäjälentäjän paineistettu puku, mutta ei se kuulostanut hyvältä. Lopulta käytin kahta työhanskaa”, Heikki Kossi paljastaa.

Amerikassa tykättiin Kokkolassa syntyneistä avaruuspuvun äänistä niin, että pyydettiin kuvia niiden tekemisestä. Kossi vastasi, ettei ollut ehtinyt ottaa kuvia. Kipinäsuihkujen ääniä saatiin aikaan kuivilla kävyillä.

Heikki Kossi, 50, on foley-taiteilija. Hän tekee elokuviin kaikenlaisia ääniä, jotka ovat usein pieniä mutta takaavat uskottavuuden. Käsityötä leimaa kekseliäisyys. Kossilla sitä riittää.

Tanskalaisessa Idealisten-elokuvassa (2015) B-52-pommikone putoaa ja räjähtää. Posahdukseen haluttiin lisäys, joka noudatti kuvan lieskojen leimahduksia. Kossi pani mikrofonin muovipulloon, jota rutisteli.

”Oven avaamisesta ja sulkemisesta syntyvät äänet ovat yleensä valmiita tehosteita, mutta jos joku koputtaa oveen, minä teen sen koputuksen”, Kossi rajaa. Sekin kuulostaa erilaiselta, jos oveen jyskytetään kiireessä tai naputetaan vaivihkaa.

”Foley ja basso huomataan vasta kun tekee virheen.”

Elokuvien pienetkin äänet tehdään yleensä kuvauksista erillään. Eikä kukaan halua huomata keinotekoisuutta katsomossa. Ei ole väliä, miten foley syntyy, kunhan se kuulostaa oikealta.

Vielä 1990-luvulla suomalaiset tilasivat foleyt usein Saksasta. Itseoppinut Kossi on ensimmäisiä suomalaisia alalla. Hän sai tietää hommasta, kun opiskeli Turussa medianomiksi.

”Olen soittanut kontrabassoa, isoa akustista soitinta. Äänen tuottaminen fyysisesti viehätti heti. Foley samoin kuin basso huomataan vasta kun tekee virheen. Minulle sopii, etten ole eturivissä.”

Aluksi Kossi teki foley-ääniä opiskelijaelokuviin. Vuonna 2001 alkanut Itse valtiaat -animaatiosarja toi vakautta työhön. Pelkästään tänä vuonna hänen listallaan on parikymmentä elokuvaa.

 

Kansainvälinen ura alkoi toden teolla Peter Stricklandin hienosta elokuvasta Berberian Sound Studio (2012). Siinä tehdään ääniä kauhuelokuvaan, eli se kertoo Kossin omasta alasta.

Berberian on hiljainen leffa. Sellaisissa on tilaa äänelle. Siihen tehtiin jopa filmin fläpätystä projektorissa”, kertoo. ”Oli hienoa, että siihen pyydettiin, kun se kertoo äänityöläisen sielunmaisemasta. Se työ myös huomattiin.”

Kossin kansainvälisiä tuotantoja ovat muun muassa Nick Cave -dokumentti 20 000 Days on Earth (2014) ja Pikku prinssi -animaatio (2015). Hän tekee ääniä myös dokumentteihin. Joulukuun alussa teattereihin tuleva This Train I Ride kertoo amerikkalaisista junakulkureista.

Toisinaan Kossi pääsee tai joutuu eturiviin. Hän tekee foley-ääniä Hymyilevästä miehestä tunnetun Juho Kuosmasen mykkäelokuvien Romu-Mattila ja kaunis nainen ja Salaviinanpolttajat näytöksissä paikan päällä. Musiikit soittaa lavalla Ykspihlajan Kino -orkesteri.

 

Hollywoodin tehostespektaakkelit ovat maailman isoimpia elokuvia. Vaikka Kossi on päässyt tekemään töitä niissä, hän sanoo, ettei ole rikastunut.

”Isoilla elokuvilla tekevät rahaa lähinnä tähdet ja studiot. Suurin ero on, että ison leffan tekemisessä meilläkin on enemmän aikaa. Kotimaisen elokuvan foleyt tehdään yleensä noin viidessä päivässä. Ad Astraan käytimme 20 päivää.”