Ylen musta viikko: Näin Yleisradion uskottavuus ajautui kriisiin

Yle-gate vai Sipilä-gate? Tapahtumat lähtivät vyörymään Suomen Kuvalehden paljastusjutun jälkeen.
Kotimaa 8.12.2016 14:49

Ruben Stiller ja Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen Pressiklubi-ohjelmassa 2. joulukuuta 2016. Kuvakaappaus. © Yle Areena

Hovinarrinkin ilme meni vakavaksi, niin paha tilanne oli. Pressiklubin juontaja, Ruben Stiller, on eräänlainen Suomen virallinen vitsailija, jonka ohjelmassa perjantai-iltaisin käsitellään viikon vakavatkin aiheet lämpimän humoristisesti.

Mutta viime perjantaina 2. joulukuuta vitsit olivat vähissä. Mustaan pukeutunut Stiller oli selvästi hermostunut, hän sanoi ohjelman aluksi avoimesti, että nyt ei tulisi olemaan hänen paras iltansa.

Aihe oli arka: Stillerin oman työnantajan Yleisradion journalistisen riippumattomuuden kriisi. Aihe oli myös henkilökohtainen: Stiller oli vain pari päivää aiemmin saanut Ylen johdolta kirjallisen varoituksen ja häntä oli uhattu potkuilla. Syynä oli juuri perjantaisen Pressiklubin sisältö.

Televisioviihteenä Pressiklubin jakso ei ollut parasta mahdollista luokkaa. Asetelma oli kolme vastaan yksi. Vieraana ollut Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen joutui kahden muun vieraan, mediatutkija Anu Koivusen ja kustantaja Jouni Tervon, sekä Stillerin höykytykseen viikon ykkösuutisaiheesta.

 

Keskiviikkona kaksi päivää ennen Pressiklubin lähetystä Suomen Kuvalehti oli uutisoinut nettisivuillaan, että pääministeri Juha Sipilä (kesk) lähetti painostavia sähköpostiviestejä Ylen toimittajalle ja päätoimittajalle liittyen uutiseen Sipilän mahdollisesta jääviydestä niin sanotussa Katera-jutussa. Pian viestien jälkeen Yle keskeytti jatkouutisoinnin ja -keskustelun jääviysepäilyistä linjauksella, jonka teki mediatalon johto, käytännössä päätoimittaja Atte Jääskeläinen.

Tilanne oli vakava: näytti siltä, että pääministeri oli painostuksellaan vaikuttanut riippumattoman yleisradioyhtiön ohjelmien sisältöön. Se olisi ennenkuulumatonta 2000-luvulla Suomessa, maassa, joka on jo pitkään loistanut median riippumattomuutta mittaavissa kansainvälisissä vertailuissa.

Skandaali oli valmis.

Sipilän toiminnasta tuli kansainvälinen uutinen, kun siitä kertoivat esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC, ranskalainen Le Monde ja amerikkalainen The New York Times.

Skandaali oli valmis. Sipilän toiminnasta tuli kansainvälinen uutinen.

Suomessa äänessä olivat kaikki kuviteltavissa olevat politiikan kommentaattorit. Asiaan ottivat huolestuneina kantaa Radio- ja televisiotoimittajien liitto ja Journalistiliitto. Keskolaisten ammattiosasto ilmoitti valmistautuvansa poliittiseen lakkoon sananvapauden puolesta.

Pääministeri piti keskiviikkona tiedotustilaisuuden. Hän kiisti yrittäneensä vaikuttaa Ylen uutisointiin. Myös päätoimittaja Jääskeläinen kiisti heti keskiviikkoaamuna, että pääministerin viesteillä olisi ollut vaikutusta Ylen linjauksiin.

Uutinen kiersi kuin sokaton käsikranaatti keskustelijan sylistä toiseen. Toisten mielestä ongelma oli Ylen toiminnassa, toisten mielestä pääministerin käyttäytymisessä, kyse oli joko Yle-gatesta tai Sipilä-gatesta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) piti tiedotustilaisuuden eduskunnassa 30. marraskuuta 2016.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) piti tiedotustilaisuuden eduskunnassa 30. marraskuuta 2016.

 

Yleisradiota ennen jo Kansan Uutiset oli uutisoinut Katera Steelin tapauksesta. Kyse on pääministerin sukulaisten omistamasta yhtiöstä, jolta valtion Terrafame-kaivosyhtiö tilasi Ylen mukaan noin 500 000 euron arvosta malminkuljettamiseen liittyviä laitteita.

Media kiinnostui, koska Sipilä oli pääministerinä ollut päättämässä 100 miljoonan euron lisärahasta Terrafamen kaivokselle. Kysymys kuului, oliko Sipilä ollut esteellinen rahoituspäätöstä tehdessään, kun hänen sukulaistensa yhtiö on bisnesyhteyksissä Terrafameen.

Sipilän mukaan hänellä ei tullut mieleenkään tällainen yhteys. Pääministeri on myös korostanut, että Katera Steelin ja Terrafamen sopimus tehtiin ennen 100 miljoonan euron lisärahoituspäätöstä, jossa hän oli mukana.

Eduskunnan oikeusasiamies tutkii, olisiko Sipilän pitänyt jäävätä itsensä päätöksenteosta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) vieraili Terrafamen kaivoksella Sotkamossa 14. marraskuuta 2016. Taustalla Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) vieraili Terrafamen kaivoksella Sotkamossa 14. marraskuuta 2016. Taustalla Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen.

 

Suomen Kuvalehti kertoi keskiviikkona 30.11., että pääministeri Sipilä oli raivostunut Ylen Katera Steel -jutusta ja että Ylen johto tämän jälkeen hyllytti yhden jatkojutun ja esti kahden muun jutun edistämisen.

Sipilä oli saanut kommentointipyynnön Ylen Katera Steel -juttua varten puolitoista tuntia ennen sen julkaisua. Tätä hän piti liian lyhyenä aikana. Ylen toimittajat ovat puolustautuneet asiassa sanomalla, että kyse oli jatkojutusta: Sipilä oli antanut jo edellisenä päivänä kommenttinsa Kansan Uutisille.

Sen sijaan, että Sipilä olisi antanut kommentin Ylelle, hän ryhtyi lähettämään juttua tekemässä olleelle toimittajalle Salla Vuorikoskelle ja päätoimittaja Jääskeläiselle viestejä, joissa hän sätti Yleä kovin sanoin. Lisäksi pääministeri välitti Yleen vihaista kansalaispalautetta, jota hän oli saanut Ylen jutun jälkeen. Tämän hän teki osoittaakseen, kuinka ikävä Ylen uutinen oli hänen kannaltaan ollut.

Perjantaina iltapäivällä alkanut sähköpostitulva jatkui puolilleöin ja sisälsi noin 20 sähköpostiviestiä. Sipilä ihmetteli, kuinka joku ylipäänsä vielä uskoo Ylen puolueettomuuteen ja kertoi oman arvostuksensa olevan ”nyt täysi nolla”.

Tämän sähköpostittelun ollessa jo hyvässä vauhdissa Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen teki päätöksen, että aiheesta jo miltei valmiina ollutta jatkojuttua ei julkaista. Siinä jutussa kysyttiin oikeusoppineilta, miten he arvelevat Sipilän mahdollista jääviyttä.

Julkisuudessa Jääskeläinen on sanonut, että viestitulva ei vaikuttanut hyllytyspäätökseen:

”Päätös kyseisen jutun julkaisematta jättämisestä tapahtui ennen tätä [Sipilän] sähköpostitulvaa”, Jääskeläinen sanoi Pressiklubissa. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan juttua etänä kirjoittanut toimittaja lähetti ensimmäisen version jatkojutusta toimitukseen vasta minuuttia vaille kahdeksan illalla. Siinä vaiheessa Sipilän sähköpostiviesteistä jo seitsemän oli lähetetty.

Jääskeläisen mielestä nuo seitsemän viestiä eivät vielä olleet tulva.

”Varsinainen sähköpostitulvaksi muuttunut viestitys alkoi noin kello 23, jolloin hän lähetti yhdeksän sähköpostia”, Jääskeläinen sanoo Suomen Kuvalehdelle.

Viikonlopun ajan aihe pyöri mukana Ylen uutisissa ilman uusia näkökulmia (pois lukien Sipilän ja keskustalaisen elinkeinoministerin Olli Rehnin niukat kommentit).

Maanantain aikana selvisi, ettei mitään näistä jutuista saa tehdä.

Maanantaiaamuna toimitus valmistautui tekemään uusia juttuja aiheesta. Uutis- ja ajankohtaistiimillä oli perjantailta jo lähes valmiina jatkojuttu Sipilän mahdollisesta jääviydestä.

Lisäksi tiimi päätti tehdä uutisen pääministerin yöllisestä, poikkeuksellisen kovasanaisesta sähköpostitulvasta ja haastatella media-asiantuntijaa Sipilän mediasuhteesta.

Päätettiin tehdä myös juttu siitä, miksi pääministerin, Suomen korkeinta poliittista valtaa käyttävän henkilön, omistusten ja sidonnaisuuksien uutisointi ylipäänsä on tärkeää.

Maanantain aikana selvisi, ettei mitään näistä jutuista saa tehdä. Päätoimittaja Jääskeläisen johdolla linjattiin, että Yle ei tee näitä uutisia aiheesta. Aiheen käsittely peruttiin myös maanantain A-studiossa, tiistain Aamu-tv:ssä ja radion Ykkösaamussa.

Suomen Kuvalehti kertoi jutussaan tapahtumien kulun sekä sen, että Ruben Stiller sai kirjallisen varoituksen, kun hän uhkasi kielloista huolimatta käsitellä aihetta perjantain Pressiklubissa. Neuvottelujen jälkeen varoitus peruttiin.

Sipilä-aiheen käsittelyn lopettaminen ei onnistunut Ylen johdon suunnittelemalla tavalla. Sipilästä ja Ylestä tuli viikon tärkein uutisaihe, sitä käsiteltiin keskiviikon A-studiossa ja lopulta myös Pressiklubissa. Päätoimittaja Atte Jääskeläinen oli molemmissa ohjelmissa mukana puolustamassa tekemiään valintoja.

 

SK:n keskiviikkoisen jutun jälkeen tapauksesta alkoi tulla esiin lisää tietoa.

Raskauttavimmasta päästä oli juontaja Susanne Päivärinnan keskiviikon A-studiossa kertoma tieto, jonka mukaan keskustelu Sipilän jääviysepäilyistä oli tyrehdytetty maanantaina Ylen lähetysyksikön palaverissa käyttäen perusteena myös muita kuin journalistisia syitä, joista tosin ei voitu tarkemmin kertoa.

Mikäli väite on totta, se kuulostaa Ylen kannalta huonolta, varsinkin kun näitä syitä ei ole voitu kertoa toimitukselle.

Jääskeläinen ei ollut palaverissa paikalla, vaan työmatkalla ulkomailla. Ylen johtoa edusti uutis- ja ajankohtaistoiminnan tv- ja radiolähetyksistä vastaava päällikkö Marjo Ahonen. Molemmat ovat kiistäneet Helsingin Sanomille, että muihin syihin olisi vedottu.

Sen sijaan neljä Yleisradion omaa toimittajaa, mukana arvostetut ruutukasvot Päivärinta ja Jan Andersson, vahvistavat, että muut syyt mainittiin.

Tämä on nyt yksi ilmapiiriä pahiten myrkyttäviä asioita Ylen sisällä. Yle-lähteiden mukaan osa toimittajista on pöyristyneitä siitä, että omien toimittajien puheita ei uskota.

Ylen Atte Jääskeläinen on kiistänyt väitteet

Mediassa alkoi tulla esille myös muita tapauksia, joissa pääministeri Sipilä oli ollut yhteydessä Yleisradioon ja Yle oli yhteydenoton jälkeen vaimentanut oman uutisointinsa aiheesta.

Ylen politiikan toimituksen entinen esimies Pekka Ervasti sanoi Maaseudun Tulevaisuudessa, että Ylen johto on taipunut Sipilän hallituksen painostukseen ja että erityisesti nykyhallituksen aikana ”juttuja on hyllytetty ja sensuroitu ja toimittajille on annettu varoituksia.”

Jääskeläinen on kiistänyt väitteet.

Helsingin Sanomat kertoi pääministerin viestitelleen vihaisesti Yleen myös keväällä 2016, kun Ylen MOT-ohjelma kertoi hänen omaisuusjärjestelyistään.

Vakuutuskuori on sijoitustuote, johon henkilö voi sijoittaa rahojaan. Vakuutusyhtiö omistaa tällöin esimerkiksi pörssiyhtiöiden osakkeita, joihin vakuutuskuoren sisältö ja sisällön arvon muutokset on sidottu.

Vakuutuskuoren haltija maksaa veroa kuoren sisälle tulleesta voitosta vasta ottaessaan rahat ulos kuoresta, ei esimerkiksi silloin, kun osakkeenomistajat maksavat verot osingoistaan.

MOT:n mukaan ”pääministeri Juha Sipilän miljoona-omaisuus on vakuutuskuoren alla. Pääministeri ei siis maksa veroa kevään osingoista”.

Sipilä suuttui ja väitti, että MOT valehtelee ja luo vaikutelman, että hän kiertää veroja. Seurasi sähköpostimylläkkä MOT:n ja siitä vastaavan päällikön, vastaavan toimittajan Ville Vilénin kesken.

MOT:n toimitus ja tuottaja kieltäytyivät tekemästä oikaisua, sillä heidän mielestään tuossa kohdassa ei ollut virhettä. Vilénin päätöksellä oikaisu lopulta tehtiin. Vilén arvioi Suomen Kuvalehdelle, että maininta Sipilän vakuutuskuorista ja osingoista oli ”huonoa journalismia”.

MOT-ohjelma ”antoi laajasti sen käsityksen, että pääministeri olisi syyllistynyt veronkiertoon”.

Monet ovat olleet sitä mieltä, että MOT:n ei olisi alun perinkään pitänyt tehdä ohjelmasta oikaisua, Vilén yksinkertaisesti taipui painostuksen alla.

Vilén perustelee oikaisua sanomalla, että ”sekä virhe että virheellisen mielikuvan aiheuttaminen ovat huonoa journalismia”.

Useat Yle-lähteet kertovat Suomen Kuvalehdelle, että esimerkiksi Ylen politiikan toimitus sai tämän jälkeen ohjeistuksen, että Sipilän vakuutuskuorista ei enää pitäisi tehdä juttuja, elleivät ne nouse uutisaiheina esille muualla, esimerkiksi eduskunnassa. Jääskeläisen mukaan Ylessä ei ole ollut kieltoa tehdä juttuja vakuutuskuorista.

Lopputulos on kuitenkin se, että Ylen monisatapäinen toimitus ei enää tuon jälkeen ole tehnyt Sipilästä ja vakuutuskuorista juttuja. Vaikea ja tulenarka aihe jätettiin sikseen.

Voiko tällaista tapahtua sananvapauden kärkimaassa?

Päätoimittaja Jääskeläinen, eikö aiheen vaientaminen ole vähän pelokas ratkaisu?

”En ole vaientanut vakuutuskuoria koskevaa kirjoittelua, vaan edellyttänyt huolellisuutta jatkojutuissa aiheessa, jossa Yle oli pääministerin oikaisupyynnön johdosta joutunut korjaamaan juttuaan.”

Pressiklubi-ohjelmassa nousi esiin myös varsin erikoinen kytkös Atte Jääskeläisen ja pääministeri Sipilän välillä. Keväällä 2016 Jääskeläinen oli kehottanut Ruben Stilleriä miettimään, onko teatteriohjaaja- ja käsikirjoittaja Susanna Kuparinen enää sopiva vakiovieras ohjelmaan, kun tämän ohjaama ja osin käsikirjoittama Eduskunta III -näytelmä oli loukannut Juha Sipilän vaimoa, Minna-Maaria Sipilää.

Jääskeläinen ei itse ollut nähnyt esitystä, mutta joku oli sanonut, että näytelmä sisältää vihapuhetta. Stiller päätti pitää Kuparisen ohjelmassa mukana.

 

Koko Yle-jupakka on jakanut mielipiteitä. Sekä Ylen väki, toimittajat talon ulkopuolella että kansalaiset ovat jakautuneet leireihin. Niihin, joiden mielestä Sipilä ei painostanut, niihin, joiden mielestä Ylen taipumisesta ei ole merkkejä, sekä niihin, joiden mielestä kyse on äärimmäisen vakavista tapahtumista.

Yleisradioyhtiö uutisoi pääministeriin liittyvän asian. Pääministeri lähestyy yleisradioyhtiötä vihaisesti lähes 20 viestillä. Yleisradioyhtiö lopettaa asian käsittelyn.

Voiko tällaista tapahtua sananvapauden kärkimaassa?

Poliitikot raivostuvat ja ovat yhteydessä toimituksiin, mutta Sipilän tapaus on poikkeuksellinen. Tätä mieltä on esimerkiksi Helsingin Sanomien kokenut politiikan toimittaja Unto Hämäläinen. Hän ei ole kokenut vastaavaa niiden 12 pääministerin aikana, jotka hän on toimittajana nähnyt.

”Vanha nyrkkisääntö nimittäin on, että vallanpitäjän antama palaute muuttuu painostukseksi, jos se on jatkuvaa tai toistuu samasta asiasta kovin monta kertaa”, Hämäläinen kirjoitti Hesarissa.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Sipilä on kertonut, että hän ei enää aio toimia, kuten toimi Ylen kohdalla. Jääskeläinen taas myönsi Pressiklubissa, että ohjeistus olla keskustelematta Sipilän jääviysepäilyistä oli virhe.

Molemmilla on luottamus tallella, Sipilällä hallituksen ja keskustan, Jääskeläisellä Ylen hallintoneuvoston.

Ylen luottamuskriisiin johtaneen jupakan juuret ovat ratkaisuissa, jotka yhtiön rahoituksesta tehtiin kolme vuotta sitten. Aiemmin Yleisradion rahoitus tuli lupamaksuista, niihin hallituksen oli vaikea vaikuttaa.

Yle-veroon siirtymisen piti vahvistaa yhtiön rahoituksen riippumattomuutta poliitikoista. Niin ei käynyt, pikemminkin päinvastoin.

Syksyllä 2015 Ylen uutiset kertoi, että hallitus päätti omavaltaisesti jäädyttää Yle-veron indeksikorotukset. Asiasta puhkesi poliittinen myräkkä, jonka seurauksena jäädytyksestä päätettiin parlamentaarisessa työryhmässä, jossa myös oppositiopuolueet olivat mukana.

Ylen uutisessa hieman yli vuoden takaa yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä (ps) lausui sanat, jotka tuntuvat nyt saaneen uuden merkityksen:

”Joku voi perustellusti ryhtyä epäilemään sitä, että Yleisradio ei ole eduskunnan radio vaan hallituksen radio.”

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.