Viipuri: Miljoonia euroja Monrepos-puiston kunnostamiseen – ”kaikki ei näytä niin kuin paronin aikana”

Venäjällä kulttuurikohteiden korjausbudjetit tuppaavat moninkertaistumaan.
Kotimaa 18.1.2016 14:30
Anne Kuorsalo
Väinämöisen patsas Monrepos-puistossa Viipurissa kesäkuussa 2012. © Martti Kainulainen / Lehtikuva

Monrepos’n puiston kunnostus Viipurissa aiotaan aloittaa maaliskuussa ja valmista pitäisi olla jo 2018. Hankkeeseen on varattu vajaat 10 miljoonaa euroa, mutta siitä kirjoittava Andrei Kolomoiski ei usko, että ”kaikki tulee olemaan niin kuin paronin aikana”.

Puiston vt. johtaja Aleksandr Bujanov käytti tätä ilmausta, kun hän kertoi kunnostussuunnitelman hyväksymisestä viime vuoden lopulla pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Paronilla tarkoitetaan Ludwig Heinrich von Nicolayta, joka osti kartanon 1788.

Juuri Nicolayn suku teki Monrepos’sta loisteliaan ja kuuluisan puiston. Töihin on varattu hitusen alle 800 miljoonaa ruplaa. Summasta 728 miljoonaa tulee Venäjän valtion budjetista ja kansainväliseltä jälleenrakennus- ja kehityspankilta, IBRD, joka on osa Maailmanpankkia.

Loput 68,7 miljoonaa ruplaa saadaan Leningradin alueen budjetista.

Viipurilaislehden jutusta ei käy ilmi, miten suuri osuus projektista on ulkomaista rahoitusta, mutta Maailmanpankin verkkosivuilla on huhtikuussa 2015 valmistunut raportti Venäjän yhteistyöohjelmasta.

Sen sivulla 14 esitellään vuosina 2011–17 toteutettavia kulttuurikohteiden kunnostuksia, joiden joukossa mainitaan myös Monrepos’n puisto.

Kaikkien hankkeiden arvo on 250 miljoonaa dollaria, josta IBRD:n lainoitus kattaa 100 miljoonaa dollaria. Sama suhde pätee todennäköisesti myös Monrepos’ssa.

Monrepos-puiston päärakennus.

Monrepos-puiston päärakennus.

Monrepos’n kunnostussuunnitelman on tehnyt arkkitehtitoimisto Liteinaja tšast 91. Urakkakilpailulle on varattu aikaa kaksi kuukautta ja rakennuslupien saanti kestää kuukauden.

Työlistalla on 28 kohdetta: esimerkiksi pahoin rapistunut ja käyttökieltoon asetettu päärakennus ja sen kirjastosiipi.

Päärakennus on alkujaan 1780-luvulta. Kirjaston 9000 kirjaa siirtyivät Helsingin yliopistolle 1915. Lisäksi aiotaan kunnostaa pääportti ja rakentaa uudestaan vuonna 1806 valmistunut Neptunuksen temppeli.

Suomalainen Pro Monrepos -yhdistys on jo kertaalleen palauttanut Neptunuksen temppelin entiselle paikalleen 1999. Työn tekivät Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat. Temppeli tuhoutui yleisen arvion mukaan tuhopoltossa 2011.

Restaurointi koskee myös 35 hehtaaria puistoaluetta. Lisäksi aiotaan istuttaa entiseen loistoonsa omenapuita täynnä ollut puutarha.

Kolomoiskin mukaan kaikki ei kuitenkaan tule olemaan kuin paronin aikana, koska puiston kylkeen rakennetaan myös parkkipaikka 30 linja-autolle. Lisäksi tehdään kävely- ja pyöräteitä sekä urheilu- ja kuntoilupaikkoja. Jo ensi kesäksi luvataan veneitä, joilla pääsee katselemaan nykyisin pusikoitunutta aluetta vesiltä.

Puiston kunnostus halutaan valmiiksi juhlistamaan sen avaamisen 30-vuotispäivää 2018. Neuvostoliiton aikana päärakennus toimi muun muassa vanhainkotina, koska alue oli monin tavoin neuvostoideologiaan sopimaton kulttuurimuistomerkki.

Suomalaiset laskevat Monrepos’n puiston avautuneen yleisölle jo 1800-luvun puolivälissä.

 

Verkkokeskusteluun kunnostuksesta Kolomoiski on liittänyt linkin Pietarissa ilmestyvän talouslehden sivulle, jossa kerrotaan Venäjän duuman tilintarkastajien raportista.

Siinä on selvitetty, miten esimerkiksi Eremitaašin lisätiloiksi kunnostetun niin sanotun Pääesikunnan rakennuksen korjaaminen maksoi kolme kertaa enemmän kuin suunniteltiin eli budjetti lihoi 4,8 miljardista ruplasta 15,4 miljardiin ruplaan.

Uudet tilat otettiin käyttöön 2014 ja kunnostuksen hinnaksi on mainittu noin 150 miljoonaa euroa. Sama artikkeli selvittää, miten muissakin kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin tukemissa kulttuurirakennusten kunnostustöissä budjetit ovat paukkuneet ja venyneet.

Kolomoiski ei kuitenkaan kysele, riittääkö Venäjällä nykyisin ylipäänsä rahaa syrjäisen Viipurin Monrepos’n puistolle, kun esimerkiksi sellaisella maan ydinalueella kuin Sotšissa yritetään säästää jo eläkeläisten edullisissa julkiseen liikenteen lipuissa.

Eläkeläiset tosin järjestivät Sotšissa ja alueen pääkaupungissa Krasnodarissa niin tehokkaat mielenosoitukset, että säästöhankkeet peruttiin. Alkujaan tuet haluttiin säilyttää lähinnä vain alle 7700 ruplaa eli vajaat 100 euroa kuussa eläkettä saavilla.