Venäläislehti älähti: ”Viipurissa tuhoutuu maan ainoa ritarilinna – kenen taskuissa korjausrahat?”

Myös ainutlaatuinen kellotorni on päästetty rappiolle, listaa Nevskoje Vremja.
Kotimaa 30.5.2015 08:30
Anne Kuorsalo
Nevskoje Vremja kertoi Viipurinlinnan rappiosta 28. toukokuuta 2015. Kuvakaappaus.

PIETARI – Maan ainoa ritarilinna tuhoutuu Viipurissa, jossa osa ikivanhoista rakennuksista raunioituu joko kaupungin valtaapitävien piittaamattomuuden takia tai sitten niitä puretaan samaisten päättäjien luvalla.

Näin raivoaa Pietarissa ilmestyvä Nevskoje Vremja pääjutussaan 28. toukokuuta.

Kuvana on Viipurin linnan vieressä oleva juliste, joka kehottaa pitämään huolta ja säilyttämään meidän kaupunkimme.

Lehden mukaan kehotukset eivät ole sopusoinnussa kaupungin puolittain tuhoutuneen ulkonäön kanssa.

Lisäksi julisteessa oleva kuninkaallinen vaakuna näyttää kuvatekstin mukaan pilkanteolta.

Sisäsivun raporttia Viipurin tuhosta täydentävät kuvat raunioista.

Lehti varoittaa, että suunnitelmissa lupaillut neljä miljardia ruplaa – noin 70 miljoonaa euroa – katastrofaalisessa tilassa olevan kaupungin historiallisen osan kunnostamiseksi eivät mene oikeaan kohteeseen vaan huomattava osa rahasta päätyy joidenkin taskuihin.

Epäily perustuu aikaisempiin kokemuksiin korjausten suunnittelutöiden jaosta.

 

Nevskoje Vremjan mukaan Viipurin ainutlaatuista historiallista kokonaisuutta uhkaa tuho.

Kaupungin poikkeuksellisen arvon lehti perustelee sillä, että Venäjällä ei ole muualla säilynyt vastaavaa eurooppalaista asutuskeskusta, jonka vaiheissa näkyy historia keskiajalta viime vuosisadalle.

Vaikka Viipurissa on sodittu, sen historiallinen osa on kuitenkin säilynyt. Keskusta on pieni ja tiivis ja jos se kunnostettaisiin, siitä tulisi kuin satukaupunki, jossa turistit viihtyisivät, maalailee lehti.

Todellisuus on Nevskoje Vremjan mielestä kuitenkin kokonaan toisenlaista alkaen tunnetusta linnasta, jonka muurien halkeamat ja heikon kunnon havaitsee jo kaukaa.

 

Yhtä ainutlaatuinen on Nevskoje Vremjan mukaan kellotorni, joka on yhtä onnettomassa tilassa. Sen vieressä olevia kirkon raunioita ei ole sodan jälkeen kunnostettu, listaa lehti kaupungin rappiota.

Viipurin linnan kunnostukseen on lehden mukaan tullut 38 miljoonaa ruplaa 10 viime vuoden aikana. Summa vastannee noin miljoonaa euroa, mutta kurssivaihtelun vuoksi tarkkaa rahamäärää on hankalaa arvioida.

Rahoilla on lehden mielestä kuitenkin saatu vähän aikaan, koska linnan muurit ovat virallisenkin tarkastuksen mukaan vaurioituneita.

Uusista korjaussuunnitelmista on nyt julistettu tarjouskilpailu, joka ratkaistaan jo kesäkuun alussa. Kilpailun ehtojen mukaan suunnitelmien pitäisi olla valmiina tämän vuoden elokuun lopussa.

Nevskoje Vremja kysyy, onko mahdollista tehdä ammattitaitoista ja laadukasta restauroinnin suunnittelutyötä näin lyhyessä ajassa. Lehti on saanut vastauksen kysymykseen Viipurin linnassa restaurointitöitä tehneeltä arkkitehti Iren Haustovalta, jonka mielestä yhtälö on mahdoton.

Lehden mukaan monenlaisia perusselvityksiä linnan rakenteista on myös saatavilla ilman uusia tutkimuksia. Jutussa epäillään, että suunnittelusta aiotaan rahastaa.

 

Jutussa kerrotaan myös viime vuonna valmistuneesta Viipurin keskustan entisöintiä koskevasta suunnitelmasta, jonka on tehnyt moskovalainen alan organisaatio FRUP.

Nevskoje Vremja kiinnittää huomiota siihen, miten nopeassa ajassa Viipurin rakennuskanta on tätä suunnitelmaa varten kartoitettu, ja tulee siihen tulokseen, että tehtävä on ollut mahdoton.

Kysymykseen, miten näin on voinut tapahtua, lehti on saanut vastauksen, jota se luonnehtii tutuksi: No, kyllä te ymmärrätte.

Lehti ymmärtävänsä ja jatkaa, että meillä on kaksi todellisuutta. Yksi todellisuus on paperilla ja sitten se toinen.

Nevskoje Vremja kyselee niin ikään, kenen hallintaan päätyvät rakennukset, jos Moskovassa laaditussa suunnitelmassa ehdotettu Viipurin keskustan museointi toteutuu. Samalla kiinnitetään huomiota tiukkoihin aikatauluihin, sillä näidenkin suunnitelmien pitäisi olla hyväksyttyä jo tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä.

Jotkut viipurilaiset eivät usko, että kaupungin historialliset arvorakennukset voidaan pelastaa, Nevskoje Vremja toteaa.

Se mainitsee esimerkkinä, kuinka viipurilaiset restaurointitöiden ammattilaiset olivat olleet valmiita talkoovoimin kunnostamaan linnan etelävallia, mutta laki kieltää tällaisen toiminnan.

Sen sijaan laki sallii historiallisen muistomerkin raunioitumisen, lehti ivailee.

 

Nevskoje Vremjan mukaan herää epäily, että viranomaisille on muodollisuuksien noudattaminen tärkeämpää kuin todellinen huoli kulttuuriperinnöstä.

Jutun kirjoittaja Tatjana Hmelnik toteaa myös haluavansa uskoa, että on vielä mahdollista vastustaa sitä, että kulttuurihistoriallisille muistomerkeille asti tulee vain muruja budjetissa niille varatuista varoista.

Samalla kirjoittaja toteaa, että valvonnan ja vastuullisuuden puuttuminen synnyttää rankaisemattomuutta.

Juttu päättyy toivomukseen avoimista asiantuntijoiden kuulemisista ennen päätöstentekoa Viipurin kunnostustöistä.

Varoittavana esimerkkinä huonosti käytetyistä korjausrahoista mainitaan vielä kellotornille viime syksynä ohjatut 3,8 miljoonaa ruplaa, arviolta noin 60 000 euroa.