Vartioimattomia tasoristeyksiä yli 2 000: Uusi, edullinen varoituslaitteisto on testissä – rahat eivät riitä
Raaseporissa Uudellamaalla tapahtui tasoristeysonnettomuus, jossa menehtyi kolme varusmiestä ja yksi junamatkustaja.
Raaseporissa Uudellamaalla tapahtui torstaina 26. lokakuuta 2017 tasoristeysonnettomuus, jossa menehtyi neljä ihmistä.
Karjaalta Hankoon matkalla ollut kiskobussi törmäsi puolustusvoimien Masi-miehistönkuljetusajoneuvoon vartioimattomassa tasoristeyksessä. Sää oli huono.
Kuolleista kolme oli varusmiehiä ja yksi junamatkustaja. Onnettomuudessa loukkaantui 11 ihmistä, joista neljä vakavasti.
Onnettomuuspaikan tasoristeys oli vartioimaton, eli siinä ei ollut junan tulosta varoittavaa puomi- tai ääni- ja valolaitteistoa.
Samanlaisia tasoristeyksiä on Suomen valtion radoilla 2 102 kappaletta. Suuri osa 2 778:sta tasoristeyksestä on siis vartioimattomia.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) on todennut, että tasoristeyksien poistaminen parantaisi turvallisuutta, mutta työ on kallista ja etenee hitaasti.
Pitkällä aikavälillä tavoitteena on päästä eroon kaikista tasoristeyksistä.
Liikenneviraston ylitarkastajan Jarmo Koistisen mukaan viime vuosina ei ole ollut erillisrahoitusta yksittäisten tasoristeysten poistoon ja parantamiseen.
”Pääosa poistoista ja kunnostuksista tapahtuu muiden hankkeiden yhteydessä. Esimerkiksi Seinäjoki–Oulu-rataosuudelta saatiin viime vuonna perusparannushankkeen yhteydessä kaikki tasoristeykset pois.”
Helsingistä voi siis mennä Ouluun ilman yhtään tasoristeystä.
Erillisrahoituksen puutteeseen on yksinkertainen selitys: liikenneväylien yhteensä 2,5 miljardin euron korjausvelka.
Vaikka korjausvelan lyhentämiseen onkin tullut 600 miljoonaa euroa lisärahaa vuosille 2016–2018, niin samasta summasta pitää hoitaa tiet, rataverkko ja vesiväylät.
”Tiet ovat ykkössijalla, sitten vasta rataverkko, johon tasoristeykset lasketaan”, Koistinen selittää.
Perinteiset ratkaisut tasoliittymien vartioimiseksi ovat kalliita. Kolme vuotta sitten Liikennevirasto käynnisti kustannustehokasta ratkaisua testaavan pilotin Toijala–Valkeakoski-välillä.
”Kyseessä on aurinkoenergialla toimiva laitteisto, joka pystyy toimimaan kolme kuukautta ilman auringonvaloa.”
Lokakuun 2017 alussa puolestaan saatiin toimimaan aurinkoenergiaa käyttävä puomisysteemi Olli–Porvoo-museoradalla.
Pilottihankkeista on saatu lupaavia kokemuksia, mutta Koistinen ei uskalla vielä luvata sarjatuotantoa.
”Laitteiston pitää toimia satavarmasti, ja siksi testaamme niitä turvallisissa olosuhteissa. Kustannustehokkuus on tärkeää, mutta turvallisuus vielä tärkeämpää”, Koistinen sanoo.
Aurinkoenergiaratkaisulla kustannuksia säästettäisiin 20–30 prosenttia.
Onnettomuuksissa on menehtynyt kahdesta kuuteen ihmistä vuosittain.
Aina kellon kilkatus ja valot eivät auta, sillä tänäkin vuonna kahdessa tasoristeyksessä on ajettu junan alle varoituslaitteista huolimatta. Onnettomuuksista 98 prosenttia tapahtuu vartioimattomissa risteyksissä.
Suomessa on tapahtunut yhteensä 183 tasoristeysonnettomuutta vuosina 2012–2016. Yhteensä onnettomuuksissa menehtyi 23 ihmistä, kahdesta kuuteen vuosittain. 2000-luvun alkupuolella luvut olivat suurempia.
Vuonna 2017 onnettomuuksia on alustavan tiedon mukaan tapahtunut 18. lokakuuta mennessä 19 kappaletta.
Voisiko joitain tasoristeyksiä vain ottaa pois käytöstä?
Asian tekee ongelmalliseksi harva asutus.
”Moni tasoristeys saattaa viedä vain yhteen tai kahteen taloon. Soratie viljelysalueilla maksaa noin 100 000 euroa kilometri, ja muutaman tasoristeyksen poistamisesta voi seurata, että tarvitaan kymmeniä kilometrejä tietä”, Koistinen sanoo.
Rahat eivät riitä.