Uudenmaan raja aukesi, mutta Lapissa kuohuttavat Katri Kulmunin kotikaupungin tartunnat – ”Miksei Torniota eristetä?”
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin mukaan Ruotsi ei tällä hetkellä ole merkittävä tartuntojen lähde alueella.
Hallitus avasi Uudenmaan rajan, mutta Tornion ja Ruotsin Haaparannan rajaa ei ole missään vaiheessa edes suljettu. Kiukku tuon ulkorajan yli töissä käyviä kohtaan saa valtaa muualla Lapissa.
Meri-Lapissa sijaitseva Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on noussut jo maan toiseksi pahimmaksi korona-alueeksi asukaslukuun suhteutettuna, eivätkä synkät luvut ole jääneet huomaamatta muualla Lapissa.
”Kyllä se meitä täällä närästää”, kertoo Inarin Nellimissä asuva ja Ivalossa nyt talvikauden työskentelevä Aimo Koistinen. ”Ei täällä voida ymmärtää, miksi rajaa ei saada kiinni. Eiväthän nämä luvut voineet tulla yllätyksenä.”
Koistinen on ajamassa kelkalla tukkeja Inarinjärven saareen tulevaa hirsihuvilaa varten. Matkailualan yrittäjä ahkeroi myös kuntapolitiikassa. Hän on tiedustellut syitä lepsuihin toimiin Lapin alueen kansanedustajia myöten. ”Kyllä se yleisesti tunnutaan tietävän, että juuri Kulmuni haluaa pitää rajan auki.”
Koistisen näkemys olisi looginen, sillä Katri Kulmuni (kesk) on kotoisin Torniosta. Raja on pidetty torniolaisten ja haaparantalaisten toiveesta auki, vaikka esimerkiksi useat kansanedustajat ovat ottaneet voimakkaasti kantaa rajan sulkemisen puolesta.
”Jos #uusimaa eristämisen jatko arvioidaan aiheelliseksi niin eikö samalla logiikalla pitäisi eristää myös #länsipohja alue? Ihmisiä pitäisi kohdella yhdenvertaisesti ja kyseessä kuitenkin sama #korona tauti”, Mia Laiho (kok) kommentoi Twitterissä.
Myös hallituspuolueen kansanedustaja, erikoislääkäri Aki Linden (sd) on huomioinut Twitterissä voimakkaasti Tornion tilanteen. Hän kirjoitti 8. huhtikuuta, että ”raja vuotaa tautia” – olihan Länsi-Pohja ”pompannut Suomen selvästi toiseksi infektoituneimmaksi alueeksi”. Pääsiäisen aikaan luvut olivat synkentyneet entisestään. ”Kyllä siellä Ruotsin rajalla pitää tiukemmmat rajoitukset olla”, Linden kirjoitti 11. huhtikuuta.
”Samanlaiset perusteet olisi rajata Länsi-Pohja muusta Suomesta kuin Uudenmaankin kohdalla oli”, sanoo Laiho Suomen Kuvalehdelle.
”Pelkään kuitenkin, että etenkin nyt kun Uudenmaan eristäminen lopetettiin, poliittisista syistä tällaista päätöstä ei saataisi aikaan.”
”Kyse on samasta välinpitämättömyydestä, joka vaivasi lentokentällä kriisin alussa. Kukaan ei ota vastuuta. Nyt koronan annetaan vuotaa hallitsemattomasti maahan”, Laiho sanoo.
Koronaviruksen korkea ilmaantuvuus Länsi-Pohjan alueella johtuu sairaanhoitopiirin mukaan tehokkaasta näytteenotosta, ei niinkään Ruotsista.
”Näytteenotto on osattu kohdentaa oikein kokeneiden lääkäreiden tekemän riskiarvion perusteella”, arvioi sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.
Tartuntoja on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella todettu 15. huhtikuuta mennessä 53. Suurin osa Länsi-Pohjan tartunnoista on peräisin kahdesta laajasta altistusketjusta.
Sairaanhoitopiirin tiedotteen mukaan Ruotsi ei ole alueella tällä hetkellä merkittävä tartuntojen lähde.
”Me lensimme kuin lintu ikkunaan.”
Torniossa tunnelmat ovat toiset. Töissä on käytävä rajan yli.
Mutta hiljentynyt on Torniokin, kun turisteja ja matkalaisia ei ole. ”Me lensimme kuin lintu ikkunaan. Suljimme kolme hotellia ja kymmenen ravintolaa, lomautimme yli 80 ihmistä”, kertoo torniolainen matkailualan yrittäjä Reijo Angeria. Hän omistaa muun muassa Torniossa Hotel Mustaparran ja Grand Hotelin. ”Kestämme, jos tämä ei jatku yli kesän.”
Yksi Suomen puolella kulkevista mutta Ruotsissa asuvista työntekijöistä on Angerian hotellien liiketoimintajohtaja Johanna Kemppainen.
”Kuulun niihin harvoihin onnellisiin, joilla on tänä aikana töitä hotelli- ja ravintola-alalla, mutta samalla kuulun myös näihin ’surullisen kuuluisiin’ rajatyöntekijöihin”, Kemppainen kertoo.
”Olen Reijolla ollut töissä 18 vuotta ja kulkenut rajan yli töihin kahdeksan vuotta, ja nyt vasta sen rajan huomaa. Edellisen kerran rajalla oli tarkastukset 2015 pakolaisaallon aikaan, mutta silloin ei ollut tarve perustella kulkemista, vaan se oli paikallisille sallittua ihan normaaliin tapaan.”
”Raja herättää tänä aikana suuria tunteita, ainakin saman verran kuin jääkiekon MM-kisojen aikaan, ellei jopa enemmän. Kovin on kaksijakoiset tunnelmat ihmisillä siitä, mikä olisi se oikea tapa toimia.”
”Korona on vain helsinkiläisten hömpötystä.”
Lapissa suhtautuminen asiaan on kärjistynyt. Ruotsin puolelta leviävää tautia pelätään myös maakunnan toisella laidalla Itä-Lapissa.
Sallasta vuoden vanhan lapsensa kanssa Lapin koronatilannetta pakoon Mikkeliin lähtenyt Mari kertoo, että suhtautuminen on monella hyvin välinpitämätön.
”Varsinkin teinit ja vanhemmat miehet tuntuvat ajattelevan, että korona on vain helsinkiläisten hömpötystä, että se ei koske heitä”, työnsä vuoksi haastattelun vain etunimellään antava Mari sanoo.
”Tuntuu, että Lappia tapetaan”, Mari sanoo. ”Esimerkiksi meillä pienellä paikkakunnalla on eräs mies, joka asuu vakituisesti Haaparannassa, mutta joka käy rajoituksista huolimatta toisella puolella Lappia mökillään, edelleen. Minun pitää tehdä vastuullista työtä ja olen lapseni yksinhuoltaja. Ei minulla ole varaa leikkiä terveytemme kustannuksella.”
Inarilainen yrittäjä Aimo Koistinen kysyy, miksei Ruotsiin ja Suomeen saataisi koronakaranteeniasuntoja rajan yli töissä käyville.
”Rajatyöntekijöiden toimeentulon menetystä ei mikään taho tämän hetken tietojen valossa korvaisi. Osa on ilmaissut huolensa työpaikan menettämisestä, mikäli ei pääse töihin rajan yli. On helppoa sanoa, että muuttaa väliaikaisesti sinne, missä on töissä, mutta jokainen meistä tietää, että harvalla elämäntilanne sen mahdollistaa”, Suomessa Ruotsin puolelta töissä käyvä Johanna Kemppainen sanoo.
Työssäkäynti on sallittua myös Norjan suuntaan.
Johanna Kemppainen uskoo, että yleensä ”unohdetaan se, että rajatyöntekijät ovat pääsääntöisesti Suomen kansalaisia, niin kuin on valtaosa Haaparannan asukkaistakin”.
Lapissa onkin herännyt ajatus, että Tornion alue pitäisi eristää muusta maasta samalla tavoin kuin Uusimaa eristettiin.
”Se olisi ainakin jonkinlainen ratkaisu”, sallalainen Mari näkee. ”Jos rajaliikenteen rajoittaminen on mahdotonta, muu Lappi ainakin säilyisi.”
Torniossa asiasta ei innostuta.
”Prosentuaaliset lukemat alueella ovat hurjat, määrällisesti eivät ehkä niinkään. Alueen sulkeminen tuskin toisi verrattavaa viruksen leviämisen hidastamista kuin Uudenmaan sulkeminen. Täytyy muistaa, että tällä alueella asuu alle tuplat siitä väestä, joka Uudenmaan rajalla päivittäin tarkastettiin työmatkustajina”, näkee liiketoimintajohtaja Kemppainen.
Kansanedustaja Mia Laiho muistuttaa, että jos ensimmäiset tartuntatapaukset Lapissa olivat hiihtolomamatkalaisten sinne tuomia, nyt matkailu on vähentynyt, eivätkä nämä nykyiset tartunnat ole tulleet maan sisällä matkustaneilta.
Moni Lapissa kokee, että Ruotsin pelkäämä terveydenhuollon romahdus suomalaisten hoitajien jäädessä Suomeen olisi valitettavaa, mutta pakollista – Suomen säästämiseksi.
Työssäkäynti on sallittua myös Norjan suuntaan. Sitä ei koeta Lapissa yhtä ongelmalliseksi, sillä Norjassa on sama suhtautuminen koronanvastaiseen taisteluun kuin Suomessa. Rajoitukset ovat osin jopa kireämpiä. ”Ja silti tuntuu, että Norjan raja on tiukemmin säpissä kuin Ruotsin”, yrittäjä Aimo Koistinen näkee. ”Miksei Torniota eristetä?”
Kalastus- ja veneopasyritystään Inarinjärvellä pyörittävä Koistinen on saanut rakennusalan töitä talveksi, kun oman yrityksen liiketoiminta pysähtyi kriisin seurauksena.
”Nyt on paras pilkkisesonki, joten asiakkaita riittäisi erämaahan kuljetettavaksi. Lähes kaikki asiakkaat kuitenkin peruuttivat varauksensa.”
Koistisen yrityksellä on kesällä ryhmäkuljetukseen sopivan opasveneen lisäksi puolenkymmentä moottorivenettä vuokrattavana. ”Iso osa asiakkaista peruutti jo nyt alkukesän varauksensa. Loppukesä on vielä aika täynnä, myös opasasiakkaista, mutta jotta ne pitäisivät, pitäisi virus saada taltutettua. Kyllä rajoitustoimet täytyy ottaa vakavasti myös Lapissa.”
Katri Kulmuni, pitäisikö raja sulkea?
Olet torniolainen kansanedustaja, mitä mieltä olet rajan sulkemisen välttämättömyydestä Ruotsin suuntaan?
”Teimme ennen pääsiäistä päätöksiä, joilla Suomen ja Ruotsin sekä myös Suomen ja Norjan välisen rajan ylittämistä tiukennettiin huomattavasti. Ainoastaan kaikista välttämättömin työmatkaliikenne on sallittu. Nämä päätökset olivat tarpeellisia.
Rajan ylitse kulkee sellaista työmatkaliikennettä, jota ei ole ollut mahdollista pysäyttää totaalisesti. Monia töitä voi tehdä etätyönä, mutta kaikkea työtä ei voi. Ihmiset tarvitsevat kulkemiseen luvan myös työnantajaltaan. Ne ihmiset, joiden on ollut pakko liikkua rajan ylitse töiden takia, on määrätty karanteenin omaisiin olosuhteisiin, ja he saavat kulkea vain kodin ja työpaikan väliä.
Länsi- ja pohjoisrajaa koskevat kaikista tiukimmat liikkumisrajoitukset, jossa myös ihmisten työssäkäyntiä on rajoitettu vain aivan välttämättömiin töihin.”
Lapissa pelätään koronan leviämistä. Jos rajaa ei saada suljettua, moni paikallinen haluaisi sinne samanlaisen sulun kuin Uudellamaalla oli muun Suomen suuntaan. Onko tästä keskusteltu hallituksessa?
”Lappilaisten huoli on perusteltu ja kannan sitä huolta lappilaisena itsekin. Olen kuunnellut tarkasti Lapista saamaani palautetta ja lukenut myös useiden lappilaisten lääkäreiden kannanottoja tähän asiaan liittyen. Tämä on vaikuttanut päätöksiin siitä, että rajan ylittämisen mahdollisuuksia on huomattavasti tiukennettu. Kaikista vaihtoehdoista on hallituksessa keskusteltu.
Tärkeää on muistaa myös se, että jokainen meistä omalla panoksellaan vaikuttaa, miten tauti leviää tai on leviämättä. Määräyksiä kokoontumiskielloista ja muista rajoitteista on jokaisen noudatettava tinkimättömästi.”
”On yleisesti tiedossa”, kuten yksi haastateltavista sanoi, että olet ollut keskeisenä tekijänä torniolaistaustaisena jarruttamassa rajan sulkemista henkilöliikenteeltä Ruotsin suuntaan. Mikä on ollut oma roolisi?
”Olen kannattanut tehtyjä tiukennuksia. Torniolaisena minulle Meri-Lapin tilanne on tuttu ja kannan suurta huolta mm. Länsi-Pohjan terveydenhoitoresurssien riittävyydestä. Siksi olen kannattanut rajan ylittämisen tiukentamista, vaikka sillä onkin monenlaisia vaikeuksia ihmisten elämälle siellä. Terveys ja turvallisuus on kuitenkin ensisijaista päätöksiä tehtäessä.”
Juttua täydennetty klo 18.15. Lisätty Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin antamia tietoja ja Katri Kulmunin vastaukset kysymyksiin.