Uuden rokotustutkimusyhtiön piti ratkoa THL:n jääviysepäilyt – Kriitikot pelkäävät, että hanke vie ojasta allikkoon
Valtion erityistehtäväyhtiön piti aloittaa toimintansa alkuvuodesta, mutta toiseksi omistajaksi kaavailtu Tampereen yliopisto ei ole vielä edes päättänyt, lähteekö se mukaan hankkeeseen.
Suomeen ollaan perustamassa uutta rokotetutkimusyhtiötä, joka voisi tulevaisuudessa osallistua esimerkiksi koronarokotteiden ihmiskokeisiin. Uuden yhtiön piti aloittaa toimintansa vuoden 2021 alkupuolella. Näin kerrotaan uuden yhtiön perustamista koskevan lain tausta-aineistossa.
Yhtiön avulla olisi määrä ratkoa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) riippumattomuuteen kohdistuneita epäilyjä.
Suunnitelmat ovat saaneet kuitenkin rokoteasiantuntijoilta kovaa kritiikkiä: uutta valtion erityistehtäväyhtiötä ei pidetä välttämättömänä ja sen pelätään jopa vaarantavan Suomen rokotekattavuuden.
Lisäksi uuden tutkimusyhtiön käynnistäminen on viivästynyt eikä toinen sopimuskumppani, Tampereen yliopisto, ole edes tehnyt lopullista päätöstä siitä, lähteekö mukaan yhtiöön.
Kaupallisiin rokotetutkimuksiin keskittyvä yhtiö aiotaan muodostaa yhdistämällä THL:n kaupallinen rokotetutkimus Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskukseen. Uuden yhtiön omistaisivat valtio ja Tampereen yliopisto.
Yhtiön olisi tarkoitus keskittyä kaupallisiin, lääkeyhtiöiden rahoittamiin rokotetutkimuksiin ja lisätä tutkimusinvestointeja Suomeen. Sen toivotaan menestyvän kansainvälisessä kilpailussa muun muassa siksi, että se tekee yhteistyötä Suomen terveydenhuoltojärjestelmän kanssa.
Eduskunta hyväksyi yhtiöittämissuunnitelman vuoden 2020 lopussa.
Rokotetutkimusyhtiön perustamista alettiin suunnitella oikeuskansleri Tuomas Pöystin kehotuksesta vuonna 2019. Hän käynnisti vuonna 2018 omasta aloitteestaan selvityksen THL:n puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen liittyvistä kysymyksistä.
Epäilyksiä oli herättänyt jo pitkään se, että laitoksessa, jossa valmistellaan kansallisia rokotehankintoja, tehdään myös yksityisten lääkeyhtiöiden rahoittamaa kaupallista rokotetutkimusta.
Tärkeisiin rahoittajiin kuuluvat muun muassa lääkeyhtiöt GSK ja Sanofi. Näiden kanssa Suomella on hankintaoikeussopimus myös koronarokotteesta, jota ei toistaiseksi ole kuitenkaan saatu myyntiin.
Yhtiöt ovat rahoittaneet THL:n rokotetutkimusta noin 25 vuoden ajan. Vuonna 2019 Sanofi rahoitti THL:n tutkimista 2,7 miljoonalla eurolla ja GSK 300 000 eurolla.
GSK:n ja THL:n yhteydet nousivat voimakkaasti esille sikainfluenssarokotteen hankinnan yhteydessä. Vuonna 2009 Suomi osti Pandemrix-rokotteen yhtiöltä ilman kilpailutusta. Hankinnan jälkeen yhtiö rahoitti THL:n tutkimusta kahden vuoden ajan yhteensä lähes yhdeksällä miljoonalla eurolla.
Pöystin edeltäjä Jaakko Jonkka kehotti jo vuonna 2009 THL:ää selvittämään rokotehankintojen uskottavuutta.
Sekä Jonkka että Pöysti päätyivät arvioissaan siihen, että rokotehankintojen valmistelua ja päätöksenteon puolueettomuutta ei ole syytä epäillä, mutta tilanne ei ole ristiriidaton. Pöysti vaati toimintojen erottamista toisistaan, koska on tärkeää, miltä hankintojen uskottavuus näyttää ulkoapäin tarkasteltaessa.
Sanna Marinin (sd) hallitus sai THL:n rokotetutkimuksen yhtiöittämistä koskevan lakiesityksen valmiiksi vuoden 2020 elokuussa. Sen jälkeen annetun lausuntopalautteen perusteella kaikki rokoteasiantuntijat kannattavat THL:n riippumattomuuden vahvistamista.
Mutta kaikki eivät usko, että se onnistuu uudessa rokotetutkimusyhtiössä.
Kritiikkiä herättää se, että yhtiö toimisi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alaisuudessa ja omistajaohjauksessa.
Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) sekä Helsingin, Itä-Suomen ja Turun yliopistoissa katsotaan, että riippumattomuus vaarantuisi valtion omistamassa ja STM:n ohjauksessa toimivassa yhtiössä.
”Koska STM:n rokotehankintaryhmä päättää rokotehankinnoista, nämä kaksi toimintaa, lääkeyhtiöiden tutkimuksen ohjaus ja kansallista rokoteohjelmaa koskeva päätöksenteko, sijoitettaisiin saman katon alle”, Husin ja Helsingin yliopiston lausunnossa todetaan.
”Käytännössä tämä tarkoittaisi, että julkisuudessa huomiota herättänyt riippuvuussuhde siirtyisi THL:ltä STM:lle.”
Husilla ja Helsingin yliopistolla on yhteinen rokotetutkimuskeskus MeVac, jolle valtion yhtiöstä tulisi uusi, voimakas kilpailija.
Myös muiden yliopistojen mielestä Suomen yliopistoissa tehdään jo laadukasta ja merkittävää rokotetutkimusta, jonka vahvistamiseen kannattaisi mieluummin keskittyä.
Järjestely on saanut kritiikkiä myös toiseksi omistajaksi kaavaillun Tampereen yliopiston suunnalta.
Tampereen korkeakoulusäätiö kannattaa lausunnossaan yhtiön perustamista, mutta yliopiston yhteydessä toimivan Tampereen rokotetutkimuskeskuksen lausunnossa yhtiöittämissuunnitelmaa moititaan nopeasti valmistellun oloiseksi.
Keskuksen johtaja Mika Rämet ehdottaa lausunnossaan, että tutkimusyhtiö muodostettaisiin mieluummin yliopiston yhteyteen yhdistämällä Tampereen rokotetutkimuskeskus, Helsingin MeVac sekä THL:n tutkimustoiminnot yhdeksi yhtiöksi.
Rämet nostaa lausunnossaan esiin huolen uuden järjestelyn vaikutuksesta Suomen rokotekattavuuteen: Jos STM:n rokotehankintojen puolueettomuuteen kohdistuu epäilyjä, väestön luottamus kansalliseen rokoteohjelmaan voisi heikentyä, vaikka juridisesti hankinnat ja kaupallinen tutkimus olisi erotettu toisistaan.
Samaa pelkää lausunnossaan kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä Krar.
Sen puheenjohtajan Ville Peltolan mukaan uuden yhtiön perustamisella on hyvä tarkoitus, mutta on hyvin tärkeää, että uusi yhtiö eriytetään hyvin STM:stä.
”Ettei synny edes mielikuvaa siitä, että kaupallinen rokotetutkimus on liian lähellä STM:ää, joka päättää rokotehankinnoista. Käsittääkseni uusi yhtiö tullaan eriyttämään tarkasti STM:stä.”
Kriittisestä lausuntopalautteesta huolimatta esitys hyväksyttiin eduskunnassa lähes sellaisenaan.
STM:n mukaan valtion erityistehtäväyhtiön perustaminen on parannus nykytilanteeseen.
Yhtiöittämistä valmistellut vastuuvirkamies, hallitussihteeri Mari Lauren-Häussler katsoo, että STM:n omistajaohjausvastuulle on perustelunsa.
Hänen mukaansa valtiolla on strateginen intressi säilyttää ja vahvistaa kansallista rokotetutkimusosaamista kansanterveyden ja terveysturvallisuuden näkökulmasta, ja STM:llä on näihin liittyvä asiantuntemus.
Lauren-Häusslerin mukaan uusi järjestely ei ole rinnastettavissa nykytilanteeseen, jossa THL itse tarjoaa kaupallisia rokotetutkimuspalveluja suoraan lääkeyrityksille.
”Yhtiön omistajaohjaus ministeriössä eriytetään toiminnallisesti ja henkilötasolla yhtiöön ja sen alaan liittyvistä tehtävistä sekä rokotteiden hankintatoiminnasta hallintolain esteellisyyssäännökset huomioiden”, Lauren-Häussler vastaa sähköpostitse.
Myös oikeuskansleri on arvioinut, että perustettavan yhtiön toiminta on eriytetty STM:n rokotehankintojen valmistelusta riittävällä tavalla, joten puolueettomuus ei vaarannu.
Rokoteasiantuntijoiden lausunnoissa kannetaan kuitenkin huolta siitä, onko järjestely myös ulkoapäin tarkasteltuna riittävä, jotta riippumattomuuden vaarantumisesta ei herää epäilyjä.
”Perusongelma ei tässä miksikään muutu”, sanoo rokoteasiantuntijaryhmän entinen puheenjohtaja Harri Saxén.
”Rokotteet ovat herkkiä asioita. Jos tulee jotain, se voi heti vaikuttaa rokotekattavuuteen. Tuntuu epäselvältä, miksi STM:ään halutaan tällainen kaupallinen yritys.”
STM:n mukaan yhtiö aloittaa toimintansa vielä vuoden 2021 alkupuoliskon aikana. Yhtiön toiseksi omistajaksi kaavailtu Tampereen yliopisto ei ole kuitenkaan ole vielä tehnyt päätöstä yhtiön perustamisesta.
”Tällä hetkellä tehdään yhtiön valmistelutyötä”, sanoo Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan dekaani Tapio Visakorpi.
Neuvotteluista vastannut Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls aloitti keskustelut STM:n kanssa keväällä 2020, mutta päätöksenteko on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta.
”Tässä on tehty paljon selvitystöitä. Tietysti yliopisto miettii omalta kannaltaan, onko meidän järkevä ja hyvä mennä siihen. Se on monipolvinen asia, sen takia tässä on aikaa vierähtänytkin”, Visakorpi sanoo.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että yliopiston hallitus päättää yhtiöstä aikaisintaan toukokuussa.
Eniten kysymyksiä liittyy siihen, mikä olisi yliopiston ja yhtiön välinen yhteys.
”Meillä tehdään paljon rokotetutkimusta, perustutkimusta, joka ei ole suoranaisesti tämän rokotetutkimuskeskuksen toimenkuvassa. Nyt kun se on Tampereen yliopiston sisällä, se yhteys on hyvin selvä, mutta mikä se olisi sitten jos tämä osuus yhtiöitettäisiin”, Visakorpi pohtii.
On epäselvää, voisiko THL:n kaupallista rokotetutkimusta ylipäätään yhtiöittää ilman Tampereen rokotetutkimuskeskusta. THL:n tutkimusyksikkö on pieni, siihen kuuluu vain 5–10 työntekijää. Tampereen keskuksessa työskentelee noin 70 ihmistä.
Entä jos Tampere ei lähdekään mukaan hankkeeseen? STM:n Lauren-Häusslerin mukaan ”yhtiön perustamisvalmisteluja tehdään koko ajan, kuten suunniteltu yhdessä Tampereen yliopiston kanssa”.