Turvapaikanhakijat pitää saada veronmaksajiksi – näin se onnistuu
Maahanmuuttajista tulee kustannuksia, mutta he voivat pelastaa Suomen tulevaisuuden.
Juuri kun sisäministeriö oli saanut tehtyä uuden kustannusarvion, turvapaikanhakijoiden määrä oli jo kasvanut ennennäkemätöntä vauhtia.
Viime vuonna Suomeen tuli 3 651 turvapaikanhakijaa, joista talousarvion mukaan koitui valtiolle 61,9 miljoonan euron kustannukset.
Nyt alkusyksyllä arvioitiin koko vuoden saldoksi 15 000 turvapaikanhakijaa. Silloin ministeriöt laski talousarvioehdotusta varten, että ensi vuonna turvapaikanhakijoiden kustannukset nousevat 164,5 miljoonaan euroon.
Jo syyskuun aikana 15 000 turvapaikanhakijan määrä paukkui rikki. Sisäministeriö korjasi arvion hakijamääristä 50 000:een. Myös kustannusten oletetaan nousevan.
Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin mukaan uuden ennusteen mukaiset kustannukset eivät välttämättä nouse samassa suhteessa kuin turvapaikanhakijoiden määrä, jos prosesseja tehostetaan.
Pakolaiskriisin hintalappu hirvittää suomalaisia. Julkisen talouden kulukuuri on joutunut uhanalaiseksi, kun omien kansalaisten vaatimusten lisäksi turvapaikanhakijat tarvitsevat valtion rahoja.
Yhden turvapaikanhakijan vuosi vastaanottokeskuksessa maksaa yli 15 000 euroa. Jos Suomessa on lähivuosina esimerkiksi keskimäärin 50 000 pakolaista, vastaanottokeskusten vuosikustannukset kipuavat yli 700 miljoonaan euroon.
Pakolaiskriisiä on pidetty pelkkänä kulueränä, mutta nyt esimerkiksi OECD:n johtajan Stefano Scarpettan mukaan muualta tulevat ihmiset voivat hyödyttää Eurooppaa ja parantaa tulevaisuuden talousnäkymiä. Ilman tulijoita väestö ikääntyy, Scarpetta muistuttaa Financial Timesissa.
Myös muut taloustieteilijät ovat kantaneet huolta ikääntymisestä. ”Eurooppa tekee demografista itsemurhaa”, sanoo Euroopan keskuspankin varapuheenjohtaja Vítor Constâncio.
Työeläkeyhtiö Ilmarisen johtajan Jaakko Kianderin mielestä maahanmuuttoaalto voi olla Suomen talouden kannalta hyvä asia.
Jos Suomeen muuttaa nuoria ihmisiä, väestön ikärakenne muuttuu parempaan suuntaan. Huoltosuhde, eli lasten ja eläkeläisten suhde työikäisiin, muuttuu talouden kannalta terveemmäksi.
Huoltosuhde tosin ei ratkaise sinänsä talousongelmia, Kiander korostaa. Myös elatussuhteen täytyy muuttua.
”Elatussuhde tarkoittaa, kuinka paljon meillä on oikeasti ihmisiä töissä suhteessa esimerkiksi eläkeläisten määrään.”
Tulevaisuuden kannalta olennaista on se, kuinka paljon maahanmuuttajista työllistyy työmarkkinoille ja ryhtyy veronmaksajiksi.
”Jos tästä tilanteesta halutaan saada hyötyä irti, sen eteen pitäisi tehdä aktiivista yhteiskuntapolitiikkaa.”
Suurin pullonkaula Kianderin mielestä on asuntotilanne. Kaupunkien vuokra-asunnot eivät pysty imemään tällaista määrää maahanmuuttajia.
”Pitäisi nopeasti käynnistää laajamittainen asuntorakentaminen, jos tästä halutaan jotain järkevää saada aikaan.”
Maahantulijoiden sijoittaminen eri puolille Suomea kasarmeihin ja hotelleihin on väliaikainen ratkaisu. Työpaikat ovat suurissa kaupungeissa, ja ainakin Helsingissä on jo lähtökohtaisesti asuntopula.
Pystytäänkö uusia tulijoita työllistämään, kun työttömyysaste on ollut nousussa?
”Ajoitus on huono. Kotimainen työmarkkinatilanne on huono, ja nyt tulee väkeä lisää. Jos meillä olisi nousukausi käynnissä, niin toki työllistyminen kävisi helpommin.”
Kianderin mielestä tilanne voisi muuttua positiiviseksi, kunhan saadaan käynnistettyä taloudellinen nousukausi.
Miten nousukausi käynnistyy?
”Se on vaikeaa, mutta kyllä asuntorakentamisella on iso vipuvaikutus. Sillä saataisiin miljardit nopeasti liikkeelle. Se vaatisi valtiolta ja kunnilta aika toimekasta suhtautumista.”