Totaalikieltäytyjän tulevaisuus: Jalkapanta ja kotiaresti vankeuden sijaan?

Kotimaa 19.6.2011 19:17
Jalkapanta Totaalikieltäytyjät voivat todennäköisesti pian kärsiä puolen vuoden vankeusrangaistuksensa kotiarestina. Arestia valvotaan sähköisellä jalkapannalla. Kuva Vesa Moilanen / Lehtikuva.

Totaalikieltäytyjien rangaistukset pehmenevät todennäköisesti hiukan lähitulevaisuudessa. Marraskuun alussa voimaan tuleva valvontarangaistuslaki koskee myös siviilipalveluksesta ja armeijasta kieltäytyviä.

Tähän asti kaikki totaalikieltäytyjät on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Laki mahdollistaa sen, että tietyissä tapauksissa vankeusrangaistuksen voi kärsiä kotiarestina. Pääosin käytäntö tulee koskemaan liikennerikoksista ja varkauksista tuomittuja.
Kotiarestia valvotaan sähköisellä nilkkapannalla, ja tuomitulle määrätään tarkka päiväohjelma.

Ohjelmaan kuuluu aina myös työntekoa, opiskelua tai muuta toimintaa kodin ulkopuolella. Se edistää tuomitun pysymistä kiinni siviiliyhteiskunnassa.

Päihteiden käyttö rangaistuksen aikana on kielletty. Kieltoa valvotaan virtsatesteillä ja rikosseuraamuslaitoksen valvojan yllätyskäyneillä.

Rangaistus muistuttaa siis paljon avovankilassa istumista. Kotiarestin arvioidaan kuitenkin tulevan yhteiskunnalle selvästi halvemmaksi.

Oikeusministeriö arvioi, että valvontarangaistuksen toteuttaminen maksaa noin 60 euroa päivässä. Avolaitospäivän hinta on peräti 160 euroa. Totaalikieltäytyjän puolen vuoden vankilarangaistus maksaa valtiolle noin 30 000 euroa. Yhtä pitkän kotiarestin valvonta maksaa reilut 10 000 euroa.

Armeijasta ja sivarista kieltäytyvien kohdalla kyse on myös periaatteesta.

”Totaalikieltäytyjistä ei ole vaaraa yhteiskunnalle. Heillä on yleensä työpaikka ja asunto”, sanoo lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell oikeusministeriöstä.

Mohell kuitenkin korostaa, että pantarangaistus ei ole kevyt tuomio.

”On vaativaa olla yhtä aikaa vapaudessa ja tiukassa valvonnassa. Ihmiset ympärillä saavat tulla ja mennä sekä käyttää alkoholia, mutta itse joutuu elämään tarkasti valvotun ohjelman mukaan.”

Kaikkia totaalikieltäytyjiä uusi laki ei auta, sillä kotiarestina voi kärsiä korkeintaan 180 päivän tuomion. Jos kieltäytyy armeijasta tai siviilipalveluksesta kirjeitse tai ei ilmoita asiasta lainkaan, saa 181 päivän kakun.

Jos sen sijaan sanoo ”ei” ensimmäisenä päivänä kasarmilla tai Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa, tuomio lyhenee päivän.

”Käytännössä palvelusta ei tarvitse aloittaa”, sanoo Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Kaj Raninen.

Raninen on ilahtunut laista.

”Ensimmäistä kertaa yhteiskunta noteeraa totaalikieltäytyjien tuomioihin liittyvät ihmisoikeusongelmat. Silti valvontarangaistuskin on aika kova vapauden riisto.”

Kieltäytyjiä yhä vähemmän

Tuomioistuimet päättävät yksilökohtaisesti, voiko tuomion suorittaa arestina. Lisäksi pantarangaistus vaatii tuomitun ja hänen asuinkumppaniensa suostumuksen. Todennäköisesti useimmat totaalikieltäytyjät pääsevät pian vankilan sijasta arestiin, koska jo nyt valtaosa heistä istuu avolaitoksessa.

Amnesty International pitää Suomen totaalikieltäytyjiä mielipidevankeina. Järjestö ei ole vielä ottanut kantaa uuteen lakiin.

”Pohdimme tätä vasta, kun valvontarangaistuksesta saadaan kokemuksia. Automaattisesti laki ei poista ongelmaa. Katsoimme myös Burmassa kotiarestissa pidetyn Aung San Suu Kyin mielipidevangiksi”, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Totaalikieltäytyjät ajavat pakollisen asevelvollisuuden lakkauttamista. AKL:n Raninen ei pelkää, että kieltäytyjien lempeämpi ja valtiolle halvempi rankaiseminen laimentaisi heidän protestinsa.

Raninen uskoo, että Suomi on joka tapauksessa pikkuhiljaa siirtymässä aseistakieltäytyjien toivomalle tielle.

”Valtiolla ei ole enää niin kovaa painetta tuomita totaalikieltäytyjiä kuin parikymmentä vuotta sitten. Asevelvollisuudesta vapautettujen määrä on kasvanut koko ajan. Ja – vaikkei armeija tätä ääneen sanokaan – vapautettujen joukossa on myös paljon potentiaalisia totaalikieltäytyjiä.”

Totaalikieltäytyjien määrä onkin viime vuosina vähentynyt. Nykyisin tuomitaan parikymmentä kieltäytyjää vuodessa. 2000-luvun alussa vankilaan joutui vuosittain 50-70 kieltäytyjää.

Myös uusi siviilipalveluslaki on vähentänyt innostusta totaalikieltäytymiseen. Vuonna 2008 sivarin kesto lyheni kuukaudella. Nyt palvelus kestää 12 kuukautta. Tosin tätäkin AKL ja Amnesty pitävät yhä kohtuuttoman pitkänä verrattuna asepalvelukseen.

Raninen uskoo, että pantarangaistuslaki nostaa totaalikieltäytymisen suosiota ainakin hieman.

”Moni totaalikieltäytymistä harkitseva pelkää vankilaa, joten kynnys ratkaisuun voi hieman laskea. Kovin dramaattisesti laki tuskin kuitenkaan vaikuttaa.”

Kiistelty laki

Eduskunta kävi viime vuonna kiivaan keskustelun valvontarangaistuksesta. Moni kansanedustaja epäili, että rikosten uhrien on hankala hyväksyä kotiarestituomioita. Lakivaliokunta tekikin useita muutoksia hallituksen esitykseen: se muun muassa laski valvontarangaistuksen ylärajan kahdeksasta kuukaudesta kuuteen kuukauteen.

Lopullisen lain eduskunta hyväksyi lähes yksimielisesti äänin 152-6.

Yksikään kansanedustaja ei julistanut vastustavansa totaalikieltäytyjien aseman parantamista. Ei myöskään lain hylkäämistä esittänyt perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner.

”Eduskuntaryhmässä emme keskustelleet asiasta, mutta henkilökohtainen mielipiteeni on, että vankeus tuntuu turhan kovalta rangaistukselta totaalikieltäytyjille, koska he eivät varsinaisesti ole rikollisia”, Ruohonen-Lerner sanoo.