Tauno Matomäki: Optiot heikentävät yritysten me-henkeä

Talous 17.1.2013 13:20
Tauno Matomäki. Kuva Aapo Huhta.

Vuorineuvos Tauno Matomäellä on hyvin realistinen, maanläheinen näkemys korkeimmin palkattujen johtajien palkkojenalennuksista.

”Ei siitä mitään merkittävää syntyisi, vaikka kaikki tietyn rajan ylittävät ihmiset alentaisivat palkkojaan”, Matomäki arvioi alkuvuoden kuumaa keskustelunaihetta.

”Korkeasti palkattuja johtajia on kuitenkin hyvin vähän.”

”Palkanalennus on tärkeämpi ele palkanalentajalle itselleen kuin kansalaiselle”, hän jatkaa: ”Onhan korkeimpien johtajien jäljelle jäävä palkkakin käsittämättömän kova tavalliselle palkansaajalle.”

Keskustelu hyväosaisimman väestön tulojenleikkauksista käynnistyi, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö pyysi palkkionsa alentamista viime vuoden lopulla. Presidentti on täsmentänyt, ettei hän tarkoittanut muiden seuraavan esimerkkiään. Niinistö sanoo halunneensa vain lunastaa oman vaalilupauksensa.

Matomäki painottaa, ettei keskustelu yritysjohtajien palkoista liiku millään ”hyvän ja pahan akselilla”.

”Omistaja päättää yritysjohtajien palkat. Ei sitä asetelmaa pysty kääntämään niin kauan kuin markkinatalous on vallalla.”

”Verottajan tehtävä on sitten hoitaa yhteiskunnallista tasaustoimintaa. On tietysti sellaisiakin tapauksia, että kehno hallitus on päästänyt johtajien palkat käsistään.”

Matomäen mukaan optiojärjestelyt tulivat suomalaisyrityksiin, kun omistajat halusivat ostaa palkkajohtajat sataprosenttisesti omien arvojensa taakse: ”Johtajat siirrettiin optioilla omistajien leiriin.”

”Se heikensi yritysten palkollisten eli johtajien ja suorittavan portaan välistä me-henkeä.”

”En tietenkään tiedä nykyjohtajien tilanteesta, kun en ole heidän asemassaan ollut”, Matomäki kiirehtii täsmentämään.

”Ääni värisi”

Vuorineuvos Matomäki sanoo, että yritysjohtajien huimat palkat on kopioitu Yhdysvalloista: ”Toisaalta, Amerikassa johtaja saa myös lähteä nopeasti, jos tulos ei tyydytä omistajia. Siellä johtaja joutuu lähtemään paljon nopeammin kuin meillä.”

Rauma-Repolan (myöh. Repola) pääjohtajana vuosina 1987 – 1996 toiminut Matomäki kuuluu suomalaisen teollisuuden suuriin nimiin. Hän oli käynnistämässä öljynporauslauttojen rakentamista Porin Mäntyluodossa 1970-luvulla. Matomäki oli ennen pääjohtajaksi nousuaan muun muassa Rauma-Repolan telakka- ja meriteknisen teollisuuden johtaja.

Hänen aikanaan palkkojen amerikkalaistumiskehitys ei ollut vielä edennyt lähellekään nykyistä tilannetta.

Matomäen on sanottu olleen ”halpa” johtaja, joka halusi itselleen vain ”yhtä palkkaluokkaa” paremman palkan kuin lähin alaisensa.

”Tienasin vähemmän markkoja kuin nykyiset johtajat euroja.”

Helsingin ja Nakkilassa Satakunnassa sijainneen kotitilansa väliä tiiviisti reissannut mies tosin halusi käyttöönsä myös auton kuljettajineen.

”Auto ja kuljettaja minulla oli yli 20 vuotta käytössäni.”

Matomäki muistelee, että ensimmäiset hänen aikanaan käyttöön tulleet optiot herättivät melkoisesti huomiota. Markka-aikana toteutetun optiojärjestelyn arvo oli kuitenkin vain kymmenien tuhansien nykyeurojen luokkaa. Mitätöntä nappikauppaa tämän päivän optioihin verrattuna.

Oman aikansa hyvin palkattu huippujohtaja törmäsi kuitenkin jo 1970 – 1990 -luvuilla moraalisesti vaikeisiin tilanteisiin.

”Kyllä ääni värisi, kun puhuin muiden palkoista. Olihan itselläni turvattu asema, olosuhteisiin nähden hyvin korkea palkka. Joskus tuntui, että olin menettänyt puhumisenoikeuden muiden palkka-asioissa. ”

”Kun yrityksessä leikattiin menoja, se tapahtui yleensä vähiten ansaitsevien kustannuksella. Niiden, jotka olivat avuttomimpia etujaan ajamaan. Kyllä siinä syntyi moraalisesti hankalia tilanteita”, tiivistää nykyisen työnantajajärjestö EK:n edeltäjien, STK:n ja TT:n hallitusten puheenjohtajana 1990-luvun alussa toiminut Matomäki.

Vuorineuvos Tauno Matomäen haastattelu julkaistaan Suomen Kuvalehdessä 3/2013 (ilm. 18.1.).