Vauhditetaanko kaupungistumista?
Myös ansiotulo- ja kulutusverot vaikuttavat väestön alueelliseen jakautumiseen.
Ajatuspaja e2:n julkaiseman tuoreen kyselyn perusteella vain 16 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että julkisen vallan tulisi vauhdittaa kaupungistumista. 76 prosenttia vastustaa.
Julkinen valta vaikuttaakin kaupungistumiseen monin eri tavoin. Kunnilla on kaavoitusmonopoli.
Esimerkiksi Helsinki voi kaavoituspäätöksillään melkeinpä suoraan päättää, kuinka paljon kaupunki kasvaa, koska tulijoita riittää.
Myös valtio vaikuttaa kaupungistumiseen. Eniten keskustelua on käyty kuntien valtionosuuksista ja muuttamista jarruttavasta varainsiirtoverosta.
Paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että myös valtion ansiotulo- ja kulutusverotuksella on rooli kaupungistumisessa ja väestön alueellisessa jakautumisessa ylipäänsä.
Keskeinen kaupunkien vetovoimatekijä on niiden korkea tuottavuus- ja palkkataso. Kaupunkiin muuttaminen johtaa yleensä merkittävään palkankorotukseen, ja korotus on sitä suurempi, mitä suurempaan kaupunkiin muutetaan.
Kukaan ei tietenkään muuta pelkästään palkan perässä. Pienissä kaupungeissa ja maaseudulla on omat etunsa. Niissä ei ole ruuhkia, ilma on puhdasta ja luonto lähellä.
Samaisen kyselyn mukaan peräti kaksi kolmasosaa vastaajista sanoi viihtyvänsä paremmin nimenomaan luonnonläheisyydessä kuin kaupunkimaisessa ympäristössä.
Kaikki nämä tekijät vaikuttavat muuttopäätökseen, mutta valtion ansiotulo- ja kulutusverot kohdistuvat vain palkan ostovoimaan.
Verotus tekee korkean tuottavuuden alueille muuttamisesta vähemmän houkuttelevaa, koska osa muuttamisen hyödyistä verotetaan pois.
Tällä verokannustimella on vaikutuksia kaikkien suomalaisten hyvinvointiin.
Kaupungistumisen kokonaistaloudellinen hyöty riippuu tuottavuuden eli työntekijöiden bruttopalkan noususta. Kaupunkiin muuttava ei kuitenkaan saa hyötyä kokonaan itselleen.
Osa palkannoususta verotetaan ja käytetään kaikkien hyödyksi julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen muodossa. Koska kaupunkiin muuttoa harkitseva ei saa itselleen koko muuttohyötyä, muuttamista tapahtuu yhteiskunnan kannalta liian vähän.
Ongelmaa pahentaa se, että kaupunkien korkeampi tuottavuus johtuu pitkälti kasautumiseduista eli siitä, että kaupunkien kasvaessa työntekijöistä tulee entistä tuottavampia.
Rajoittaessaan muuttamista valtion verotus alentaa paitsi muuttoa harkitsevien, myös kaupungeissa jo asuvien työntekijöiden tuottavuutta.
Valtion verotus kannustaa asumaan alueilla, joilla tuottavuus ja palkkataso ovat alhaisia, mutta elämänlaatu muuten hyvä. Koko Suomi on tämän takia köyhempi, koska kaupungit jäävät liian pieniksi ja kasautumisedut saavuttamatta.
Taloustieteilijät ovat ehdottaneet lääkkeeksi korkean tuottavuuden alueiden tukemista esimerkiksi kuntien valtionosuusjärjestelmän kautta niin, että verokannustin poistuu. Nykyään valtionosuusjärjestelmä kuitenkin osaltaan hidastaa kaupungistumista.
Suomi kaupungistuu nopeasti. Mutta se tapahtuu pikemminkin julkisesta vallasta huolimatta, kuin sen vauhdittamana.