Suomen rahojen turva vai typerä päätös? Kootut kommentit Kreikka-vakuuksista

Talous 4.10.2011 12:13
Luxemburgin päämininisteri ja euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker (keskellä) sekä valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 3. lokakuuta Luxemburgissa, missä euromaiden valtiovarainministerit sopivat Suomen vaatimista vakuuksista. Kuva AFP / Lehtikuva.

Euromaiden kokouksessa Luxemburgissa sovittiin viime yönä Suomen vaatimista vakuuksista, jotka liittyvät Kreikalle myönnettäviin tukilainoihin sekä EU:n pysyvään kriisirahastoon. Ehdot Suomen hamuamille vakuuksille ovat kuitenkin kovat.

Suomen pitää maksaa oma osuutensa (1,4 miljardia euroa) Euroopan pysyvään vakuusrahastoon kerralla, jos Suomi haluaa vakuudet. Muut maat maksavat osuutensa viiden vuoden aikana. Suomi saa myös lainasta alempaa korkoa kuin muut.

Jos Kreikalle käy huonosti, Suomen vakuuksien saaminen voi kestää jopa 2040-luvulle, sillä vakuudet on jäädytetty 15-30 vuodeksi.

Päätös on herättänyt monensuuntaisia kommentteja:

Suomi sai hyvät vakuudet, ja niillä rajataan veronmaksajien riskiä. Se on ollut koko vakuusvaatimuksen idea. Jos kaikki menee pieleen, eli Kreikka ei maksa velkaansa, silloin me saamme vakuudet, 880 miljoonaa euroa. 30 vuodessa summa voi kasvaa kahdeksi miljardiksi euroksi, sillä vakuus talletetaan asteittain erilliselle tilille, jossa se on sijoitettuna turvallisiin AAA-luottoluokituksen saaneisiin joukkovelkakirjoihin.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, Sdp (YLE)

Se (vakuusratkaisu) on erittäin epämiellyttävä, koska maksat kalliin hinnan jostain, jonka voit saada ehkä vasta noin 15 tai 30 vuoden päästä.

Hollannin valtiovarainministeri Jan Kees de Jager (STT/TS)

Kaikki ministerit ymmärsivät esityksen sisällön. Kun kysyin, haluaako joku toinen maa vakuuksia, vastaus oli selkeä ei.

Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker (YLE)

Pelkästään se, että kukaan muu ei ole tähän tarjoukseen tarttumassa, vaikka se olisi avoin muillekin, kertoo selvää kieltä siitä, että ei tämä mikään loistojuttu ole.

Sampo Pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki (Taloussanomat)

Koska Suomi saa vakuuksia, se joutuu tyytymään hieman pienempään korkotuottoon, kun muut tukilainaa antavat maat. Lisäksi vakuuksien takaisinmaksamiselle tappion kohdatessa on sovittu aika pitkä aikaväli. Vakuus ei myöskään kata koko vakuussummaa, eli tilanne on aika lailla sama niiden maiden kannalta, jotka eivät saa vakuuksia ja jotka saavat paremman koron.

Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander (MTV3)

Järjestelmä on kaiken kaikkiaan on hyvin monimutkainen. Kreikkalaisten pankkien kautta sijoitetaan joihinkin kolmen A:n valtion obligaatioihin, mitä sitten 15-20 vuoden päästä, millainen maailma silloin on? Tämä vakuusasia on tämän puolen vuoden aikana saanut farssin elkeitä. Jos tämä nyt saadaan tällä tavalla ratkaistua ja meidän valtiovarainministerille tarjoutuu mahdollisuus pestä kasvonsa ja näyttää suomalaisille, että hän on ajanut suomalaisten asiaa, niin hyvä niin.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen (YLE)

Moni ei kutsuisi vakuudeksi tällaista vakuutta, joka kattaa 20 prosenttia. Jos pankki lainaa rahaa asuntoon, se haluaa yleensä koko lainasumman vakuuden. Vaikea nähdä, että tästä toisaalta on haittaakaan. Mukavinta olisi, jos farssimainen vakuuskeskustelu nyt unohdettaisiin.

Konjunkturinstitutin tutkimusjohtaja Juhana Vartiainen (HS)

Tulos ei todellakaan ole mikään menestystarina. Kyse ei ole mistään turvaavasta vakuudesta – senhän pitäisi olla koko summa. Jos vakuuden realisoimista pitää odottaa 15-30 vuotta, niin siinä kurki kuolee ennen kuin suo sulaa. Tämä on poliittinen temppu, jolla Sdp ja vasemmistoliitto haluavat selittää sen että takki on kääntynyt. Nehän vastustivat aiemmin sekä Kreikan että Irlannin lainoja.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini (HS)

Tällä tavalla ennen kaikkea sosiaalidemokraatit yrittävät kansan silmissä ostaa oikeutuksen siihen takinkääntöön, minkä vaalien jälkeen ovat tehneet eli ovat lähteneet mukaan lisäämään Suomen vastuita valtavasti. Ovat vielä meidän piikkiin olleet valmiita hyväksymään pankkien tukemisen ja velkapaperien jälkimarkkinoilta ostamiset ja muut tämäntyyppiset toimet.

Keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen (YLE)

Mikä muu euromaa, edes AAA-luokituksen saanut, pystyy pääomittamaan osuutensa pysyvästä kriisirahastosta yhdellä kertaa? Ei kovin moni.

Pääministeri Jyrki Katainen, kokoomus (Suomenkuvalehti.fi)

Aiheesta lisää
Peruskysymyksiä taloudesta: Mistä velkakriisissä on kyse? (Suomenkuvalehti.fi 2.9.2011)
Viisi väitettä euromaiden kriisipaketeista (Suomenkuvalehti.fi 7.4.2011)