Nuoret kuskit kertovat: ”Hikeennyn liian herkästi liikenteessä”

SK:n toimitus
Talous 14.10.2009 16:31

Nuorten autoilijoiden kaasujalkaa eivät kevennä edes jatkuvat onnettomuusuutiset. Kysyimme kolmelta nuorelta, miksi kortti lähti ja mikä liikenteessä ahdistaa.

Kuolonkolari Oulu Kesäkuussa Oulussa kolme nuorta kuoli, kun heidän autonsa murskautui törmäyksessä puuhun. Kuva Markku Ruottinen / Lehtikuva.

Nuorten kuskien kuolonkolarit kaksinkertaistuivat loppukesän aikana, kertoo Kaleva. Usein onnettomuuksien taustalla on uhkarohkeus, mutta syitä kaahailuun löytyy myös arjesta.

”Useimmiten syynä on kiire”, kertoo 20-vuotias Sanna.

21-vuotias Toni nimeää ylinopeutensa syyksi myös ajoittaisen jännityksen hakemisen. Mielestään hän ei kuitenkaan aiheuta muille vaaratilanteita.

Elokuussa ensimmäisen oman autonsa ostanut Sanna tunnustaa olevansa joskus kärsimätön.

”Monet kaverit ovat sanoneet että hikeennyn liian herkästi liikenteessä.”

Etenkin ruuhkassa pinna palaa nopeasti, ja riskejä tulee otettua varsinkin ohitustilanteissa. Turvalliselta tuntuvassa ympäristössäkin on omat vaaransa.

”En käytä turvavyötä tutuilla teillä ja lyhyillä matkoilla, enkä aina kaupunkiajossa”, Sanna sanoo.

Turvavyön merkitys on kuitenkin valtava. Tutkimusten mukaan turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa kuljettajista jopa 40 prosenttia, matkustajista jopa 75 prosenttia. Nykyautoissa turvavyövaroittimet ovat yleisiä, ja piipittävä ääni saattaa vyöttää ainakin etupenkkiläiset aiempaa useammin.

”Olen tutkinut kolaria, jossa amfetamiinia, kannabista ja alkoholia käyttänyt kuljettaja kertoi käyttäneensä myös turvavyötä, koska auto piti muuten niin ärsyttävää ääntä. Takapenkkiläisten vöissä varoitinta ei ollut, ja he kuolivat”, Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi kertoo.

”Itsehillinnän puutetta”

Nuorten, 18-20-vuotiaiden autoilijoiden ja matkustajien riski loukkaantua tai kuolla on noin kolminkertainen muihin verrattuna. Viimeisten viiden vuoden aikana Suomessa kuoli keskimäärin 84 ja loukkaantui vajaa 3000 nuorta joka vuosi.

”Nuorten vakavat liikenneonnettomuudet ovat usein seurausta itsehillinnän puutteesta. Liikenteen normeihin ei ole vielä ehditty sopeutua”, sanoo Liikenneturvan Antero Lammi.

Tyypillisimpiä vakavia liikenneonnettomuuksia nuorten kohdalla ovat tieltä suistumiset. Liian kova vauhti yhdistyy monesti mutkaiseen tiehen, kaveriseuraan, alkoholiin ja huvittelumielessä ajeluun. Lievemmät onnettomuudet, kuten peräänajot, johtuvat kokemattomuudesta. Liian lyhyen ajoetäisyyden tuomaa vahinkoriskiä ei vielä hahmoteta.

Miehet ovat naisia uhkarohkeampia

Nuoret miehet muodostavat erityisen riskiryhmän, ja he joutuvat vaaratilanteisiin kuusi kertaa naisia useammin. Nuorten miesten vakavien onnettomuuksien taustalla on usein tietoista riskinottoa.

”Naisten vakavat vahingot taas ovat useammin ’oikeita’ vahinkoja, jotka sattuvat arkipäivisin ja huonoissa olosuhteissa”, Lammi sanoo.

Kuskin lisäksi onnettomuuksien syntyyn vaikuttaa auto. Nuorten kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa autot ovat olleet keskimäärin noin 13 vuotta vanhoja. Autojen turvalaitteiden nopea kehitys jää monelta kokematta, kun nuorison rahat riittävät vain vanhempaan menopeliin.

”Vanhan auton ostaessaan nuori tulee samalla valinneeksi huonommat mahdollisuudet onnettomuuden välttämiseen ja siitä selviytymiseen”, Lammi selittää.

Lovi lompakossa

Kahdet ylinopeussakot ovat saaneet Sannan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota nopeusrajoituksiin.

Pasi, 20, on Sannan tavoin saanut kahdet ylinopeussakot. Toni menetti ajokorttinsa ajettuaan kiireessä liian lujaa. Vaikka sakot ovat hillinneet ajotyyliä, hänen mielestään on väärin, että ylinopeussakko on suhteessa muita sakkoja kalliimpi.

”Jos olisin hakannut jonkun sairaalakuntoon, olisin todennäköisesti päässyt halvemmalla. Sakottamista parempi lähestymistapa olisi ylinopeuden ennaltaehkäisy”, Toni sanoo.

Sanna on toistaiseksi välttynyt kolareilta, vaikka muutamia läheltä piti -tilanteita on ollut risteyksissä, joissa on huono näkyvyys.

”Kerran olen myös ollut matkustajana hirvikolarissa, ja se kyllä pelästytti”, Sanna kertoo.

Toni on ajanut kerran kolarin. Pasi ajoi kolarin 18-vuotiaana, mutta kukaan ei loukkaantunut vakavasti. Kaasujalkaa tapahtuma kuitenkin kevensi, ainakin hetkellisesti.

Antero Lammin mukaan ylinopeutta on vaikeaa ennaltaehkäistä, mutta laaja-alaisella liikenneturvallisuustyöllä siihenkin voidaan vaikuttaa. Ajoneuvotekniset keinot olisivat tehokkaita, mutta ne aiheuttavat vastustusta, sillä autoilun vapaudesta pidetään lujasti kiinni.

”Ylinopeuteen johtavat motiivit kuuluvat elämään, mutta niiden ilmenemismuodot eivät kuulu liikenteeseen”, Lammi sanoo.

Rattijuoppous on out

Alkoholiin suhtaudutaan varauksella.

”En ole ollut enkä todellakaan lähtisi humalaisen kyytiin”, Toni sanoo.

”En ole törmännyt rattijuoppoihin. Joskus olen itse yhden kaljan tai siiderin juotuani lähtenyt ajamaan, mutta silloinkin yleensä vasta jonkin ajan päästä”, kertoo Sanna.

Nuorten rattijuoppojen erityispiirre on se, että he vievät muita hautaan mukanaan, kun taas aikuiset rattijuopot lähtevät ajelulle useammin yksin.

Lammin mukaan uuden kuljettajan sisäiset mallit ja automaatiot eivät ole täysin kehittyneitä. Sen vuoksi pienikin promillemäärä voi romuttaa ajokyvyn ja koko auton. Nollatoleranssi alkoholin suhteen väliaikaisen ajokortin aikana parantaisi tilannetta.

Tarkkana on syytä olla kyydissä olevien kavereidenkin kanssa, varsinkin humalassa olevat ihmiset kun yllyttävät herkästi painamaan kaasua. Aina ei kyse tarvitse olla yllytyksestäkään.

”Paineen tunne riittää. Kun kyydissä on kavereita, nuorelle voi helposti tulla tarve osoittaa kykynsä kuljettajana”, Lammi sanoo.

Jatkuvasti uutisissa pyörivät nuorten liikenneonnettomuudet herättävät samanikäisissä monenlaisia tunteita. Ensimmäiseksi mieleen tulee, että kuskit ovat olleet kännissä tai kortittomia ala-ikäisiä. Holtittomat kuskit ovat vaaraksi paitsi itselleen, myös muille.

”Aika karmaisevaahan se on, kun ajattelee, että voisi itse joutua samaan tilanteeseen”, Sanna miettii.

”Ihmiset eivät tunnu oppivan toisten virheistä. Siinä vaiheessa sitä viimeistään pysähtyy, jos itselle tai jollekin läheiselle sattuisi jotain vakavaa”, Pasi sanoo.

Rajoituksille ei

Autokoulun tarjoamiin oppeihin ollaan enimmäkseen tyytyväisiä, mutta käytännönläheisyyttä, kuten äkillisten vaaratilanteiden hallintaa, kaivataan lisää.

Vasta kortin saaneiden ajamisen rajoittamiseen nuoret suhtautuvat nihkeästi. Menneiden vuosien ”kahdeksankympin lätkä” ei saa kannatusta.

”Uskon että siitä olisi enemmän vaaraa, kun muut joutuisivat ohittelemaan hitaasti ajavia nuoria enemmän”, Toni sanoo.

Pasi ei usko, että viitsisi ainakaan illalla tai yöllä noudattaa rajoitusta, vaikka sellainen takaikkunassa olisikin.

”Teillä, joilla saa ajaa 120 km/h, nopeusero muihin olisi jo aika suuri. Rajoitustarra vain lisäisi intoa ajaa ylinopeutta, ja tarranhan pystyisi helposti poistamaan ikkunasta”, hän perustelee.

Rajoitustarra ei saa vihreää valoa Liikenneturvan Lammiltakaan. Vakavissa onnettomuuksissa kuljettaja rikkoo yleensä kaikkia mahdollisia nopeusrajoituksia, eikä yksi tarra ratkaise sitä ongelmaa. Tärkeämpää on saattaa nuori uuteen, vastuulliseen rooliin esimerkiksi välivaiheen koulutusosien ja nykyäänkin käytössä olevan muita tarkemman poliisin rikkomusseurannan avulla.

”Olennaista on, ettei uusi kuljettaja vain pöllähdä tuutista ulos liikennejärjestelmään”, Lammi sanoo.

Haastateltujen nuorten nimet on muutettu.

Teksti Irina Mikkola

Keskustelu

mä oon hurja mul on solifer ´´solkku” 50cc ja se kulkee 55 ajan sillä yöllä. kumisaappaat jalassa, limupullo kädessä.

moi samisalkku ja ronirotisko mul on sama ongelma ku teillä eli oon vammanen.