Naisyrittäjät: Ihmiset eivät tiedä, paljonko vauva maksaa

Talous 9.9.2009 14:01

Yrittäjänaisten tutkimuksen mukaan yksi lapsi maksaa työnantajalle yli 10 000 euroa.

Äiti ja lapsi Varsinkin pienyrittäjät voivat joutua taloudellisiin vaikeuksiin, kun työntekijät jäävät äitiyslomalle. Kuva Merja Airio / Lehtikuva.

Työntekijä kertoo innoissaan olevansa raskaana. Samalla hikikarpalot nousevat työnantajan otsalle. Ihana perhetapahtuma voi olla työnantajalle kova paikka.

Vauvauutisten ongelmista yrittäjille on keskusteltu viime päivinä muun muassa Helsingin Sanomien mielipidesivuilla.

”Mikroyrittäjälle vanhemmuus on sietämätön riski, joka voi johtaa konkurssiin”, sanoo Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Marjukka Karttunen.

Suoria kuluja ovat esimerkiksi raskauden aikaisten sairauslomien korvaaminen ja työntekijän alle kymmenvuotiaan lapsen hoidosta aiheutuvat poissaolokulut. Yleensä kotiin jäävä henkilö on äiti. Tämä vapaajakso on lain mukaan palkaton, mutta työehtosopimuksissa on pääsääntöisesti määräys ajan palkallisuudesta.

Alasta riippuen jotkut työehtosopimukset edellyttävät, että työantaja maksaa äitiysvapaalle siirtyjälle palkan joko yhdeltä tai muutamalta kuukaudelta.

Epäsuoria kuluja koituu puolestaan äitiyslomasijaisen palkkaamisesta, hänen rekrytoinnistaan ja koulutukseen käytetystä ajasta.

Nainen voi olla pois töistä äitiysvapaalla 105 arkipäivää ja sen jälkeen vanhempainvapaalla 158 arkipäivää. Tämän jälkeen hän voi halutessaan jatkaa hoitovapaalla siihen asti, kun lapsi täyttää 3 vuotta.

Vauvan hinta

”Ihmiset eivät tiedä, paljonko vauva maksaa. Eivät edes yrittäjät”, Karttunen ihmettelee.

Suomen Yrittäjänaisten kokoaman tutkimustiedon pohjalta näyttää, että arvioitu 10 000 euron kustannus lasta kohti voi olla jopa alakanttiin. Keskiarvo pyörii 11 000 – 12 000 tienoilla, mutta summa voi alasta ja äidin palkasta riippuen kohota jopa 20 000 euroon asti.

”Äitiriski aiheuttaa epätasa-arvoa työnhaussa. Minulle on sanottu suoraan, ettei uskalleta palkata naista, joka saattaa tulla raskaaksi”, Karttunen huomauttaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) on asettanut työryhmän selvittämään vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista. Ryhmän toimikausi alkoi 1. syyskuuta ja jatkuu vuoden 2010 loppuun. Puheenjohtajana toimii lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

Nyt kustannustaakka lepää äidin työnantajan yllä. Työryhmän selitystyön sisältöön kuuluu olennaisesti vanhempainvapaiden kulujen oikeudenmukaisemman jaon miettiminen.

Pienyrittäjälle ongelmallista

Kustannuksia suurempia pulmia organisaatioissa aiheuttavat avainhenkilöiden poissaolo, sijaisten löytäminen ja koulutus sekä työtehtävien uudelleenjärjestely, kertoo Työ ja elinkeinoministeriön teettämä tutkimus Perhevapaat ja työelämän tasa-arvo.

Pienet yritykset arvioivat perhevapaisiin liittyvän ongelmia huomattavasti useammin kuin keskisuuret tai suuret organisaatiot. Ongelmien järjestystä pidetään samana. Mikroyrittäjän tilanne eroaa kuitenkin muista.

”Raha on pienyrittäjälle suurin ongelma”, Karttunen arvioi.

Yrityksen perustamisen jälkeen viisi seuraavaa vuotta ovat kriittisintä aikaa, jolloin asema ja asiakaskunta vakiinnutetaan. Silloin ei ole varaa ylimääräisiin menoihin.

Maksumiehenä Kela

Yritys ei ole ainut, joka rahoittaa perheen perustamista.

Kela maksaa ensin äitiysrahaa neljältä kuukaudelta, kun nainen on äitiysvapaalla.

Vanhempainvapaan alkaessa kotona oleva saa vanhempainrahaa reilu puoli vuotta. Lapsi on noin yhdeksän kuukautta, kun se päättyy.

Jos vanhempi päättää jäädä hoitovapaalle siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta, hän voi hakea Kelalta hoitorahaa ja hoitolisää.

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.