Metalli-insinöörien maailmanvalloitus: Outotec on Suomen paras kasvuyritys

Talous 1.4.2010 14:00

Outotec muuttaa rahaksi metalli-, mineraali- ja ympäristöteknologian osaamista.

Outotec Teknologiayritys Outotec suunnittelee ja myy monimutkaisia kaivos- ja tehdashankkeita. Pertti Korhonen on johtanut yritystä vuoden 2010 alusta. Kuva Markus Pentikäinen.

Ennen Outoteciin siirtymistään yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Pertti Korhonen luki kirjan.

Tiedon liekki -niminen teos kertoo siitä, kuinka Outokummulla oli 1940-luvun lopussa ongelma: Suomessa oli pula sähköstä, jota valtion kupariyhtiö tarvitsi kipeästi metallin jalostamisessa.

Ratkaisu oli kehittää tapa valmistaa kuparia ilman ulkopuolista energiaa, malmin omaa rikkiä käyttävä menetelmä ristittiin liekkisulatukseksi.

”Suomalaiset insinöörit tekivät fiksun keksinnön pakon edessä. Se on edelleen yksi suurimpia suomalaisia innovaatioita”, Korhonen sanoo. Keksinnöstä lähti liikkeelle myös Korhosen johtaman yrityksen tarina.

Pertti Korhonen, 49, siirtyi Outoteciin viime syksynä ja aloitti yhtiön toimitusjohtajana tämän vuoden alussa, kun hänen edeltäjänsä Tapani Järvinen jäi eläkkeelle.

Korhonen on diplomi-insinööri ja elektroniikkamiehiä. Aikaisemmin hän työskenteli Elektrobitin toimitusjohtajana ja sitä ennen muun muassa Nokian teknologiajohtajana ja johtokunnan jäsenenä.

Ennen Outoteciin siirtymistä edessä oli uuden alan opiskelu, siksi kirja, jota Korhonen luki kesäöinä ”kuin dekkaria”.

Liekkisulatuksen menestys johti siihen, että valtionyhtiö perusti teknologiayksikön, joka sittemmin sai nimen Outokumpu Technology.

Japanilaiset tulivat Suomeen oppimaan uutta menetelmää jo 1950-luvulla. Intia alkoi ostaa yhtiön osaamista 1970-luvulla. Nykyään yli puolet koko maailman kuparista jalostetaan liekkisulatusteknologialla.

Tästä siemenestä kasvoi Outokummun kansainvälinen menestys kupari-, nikkeli-, koboltti-, sinkki-, teräs- ja rikkihappoteknologioissa. Yhtiö alkoi varhain myös perustaa myyntikonttoreita eri puolille maailmaa: Kanadaan, Yhdysvaltoihin, Meksikoon, Brasiliaan, Chileen ja Peruun.

Kaikkea Outokumpu ei keksinyt itse, vaan se kasvatti teknologiasalkkuaan yritysostojen avulla. Yhtiö hankki esimerkiksi alumiiniosaamista Kanadasta ja Saksasta ja kaasunkäsittelyn sekä jalometallien prosessitekniikkaa Ruotsista.

Tärkein yrityskauppa oli satavuotiaan Lurgi Metallurgien osto Saksasta 2001.

Korhonen arvioi, että nykyinen Outotec seisoo yhtä paljon Lurgin kuin Outokummun teknologiayksikön varassa. Hyvä esimerkki Saksasta ostetusta osaamisesta on rikkihapon tuotantotekniikka.

Kun Outotec suunnitteli Saudi-Arabiaan maailman suurimman rikkihappoa valmistavan tehdaskompleksin, tilauksen takana oli juuri Lurgin tietotaito. Yhteensä 240 miljoonan dollarin sopimuksesta teknologian arvo oli puolet. Saudit tekevät rikkihaposta lannoitteita.

Teknologiayritys Outotec eroaa konepajayhtiöstä siinä, että oman teollisen valmistuksen osuus sen liikevaihdosta on pieni. Poikkeuksia sääntöön ovat Outotecin Outokummun-konepaja, joka tekee laitteistoja, ja yhtiön vastikään ostama Laroxin tehdas, joka valmistaa Lappeenrannassa teollisia suodattimia.

Teknologiayhtiöllä on kaksoisluonne, se on myös projektiyritys. Se myy monimutkaisia kaivos- ja tehdashankkeita, jotka se ensin suunnittelee ja sitten toteuttaa itse tai kumppaniensa kanssa.

”Kokoamme toimitusketjun, toimitamme prosessin ja koulutamme asiakkaan hoitamaan sitä”, Korhonen sanoo.

Ympäristö ja energia

Viime aikoina Outotecin ympäristö- ja energialiiketoiminta on noussut perinteisen malmi- ja metalliteknologian rinnalle.

Korhonen arvioi, että kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteet edistävät yhtiön tuotteiden kysyntää.

Ympäristöasiat otetaan Korhosen mukaan nykyisin vakavasti myös Kiinassa ja Intiassa. Myös kehittyvät taloudet haluavat päästä eroon vanhanaikaisista, saastuttavista ja energiaa tuhlaavista prosesseista.

Noin 80 prosenttia Outotecin liikevaihdosta täyttää teollisuusmaiden taloudellisen yhteistyöjärjestön OECD:n ympäristötuotteiden kriteerit.

Tulevaisuudessa korostuu myös vettä säästävän teknologian merkitys. Korhonen lainaa ennustetta, jonka mukaan vuonna 2030 neljä miljardia ihmistä elää ilman riittävää määrää puhdasta vettä.

”Maailma on kiinnostava paikka meille tulevaisuudessakin.”

Maailmantaloudessa energia on niukka hyödyke ja sen hinta nousee. Öljy säilyttää merkityksensä vielä pitkään; toisaalta öljyä sisältävän liuskeen ja hiekan energiavarannot ovat moninkertaiset verrattuna tunnettuihin öljylähteisiin. Ongelma on vain se, että niiden tähänastinen hyödyntäminen esimerkiksi Kanadassa raiskaa luontoa.

Korhosen mukaan Outotecin kehittämää menetelmää käytetään jo nyt Virossa siihen, että öljyä erotetaan palavasta kivestä ympäristöystävällisellä tavalla.

”Sitä voi ehkä käyttää myös öljyhiekan prosessoimisessa.”

Kannattava kasvu

”Meillä on tarjolla maailman laajin valikoima tällä alalla. Olemme parhaita”, Korhonen toteaa.

Hän todistelee Outotecin etevämmyyttä esimerkiksi sillä, että hintatietoiset kiinalaisetkin haluavat ostaa yhtiön teknologiaa, vaikka se ei olekaan halvinta.

Outotecin teknologia on saanut myös innokkaita jäljittelijöitä. Joitakin laittomia kopioijia yhtiö on joutunut haastamaan oikeuteen. ”Teknologiayhtiönä Outotecin pitää panostaa siihen, että suojaamme tehokkaasti patenttimme”, Korhonen arvioi.

”On myös ollut sellaisia tapauksia, joissa asiakas haluaa vaihtaa kopion aitoon, koska kopio ei toimi.”

Itsenäinen Outotec syntyi vuonna 2006, jolloin se myös listautui Helsingin pörssiin. Nimi oli tosin alkuun Outokumpu Technology.

Outokumpu sai teknologiayksikkönsä pörssiin viemisestä 360 miljoonaa euroa. Kävi niin kuin usein käy, kun tytäryhtiö listataan itsenäisenä, emosta erillisenä pörssiyhtiönä: palasten arvo on erillään suurempi kuin yhdessä.

Outotecin markkina-arvo nousi vuonna 2007 jo lähes 2,5 miljardiin euroon. Taantuma notkautti pörssikurssia niin, että nyt markkina-arvo on noin 1,2 miljardia euroa.

Ilmaisu ”kannattava kasvu” kuvaa hyvin Outotecin historiaa. Yhtiön liikevaihto kasvoi yli kaksinkertaiseksi vuosina 2005-2008, puolesta miljardista eurosta yli 1,2 miljardiin. Jakson parhaana vuonna 2008 yhtiöön sijoitettu pääoma tuotti huikeat 67 prosenttia.

Viime vuonna trendi taittui, tilaukset ja liikevaihto putosivat yli neljänneksen.

”Tilaukset romahtivat, kun maailma putosi kriisiin”, Korhonen sanoo.

Yhtiö uskoo kasvun palautuvan pikku hiljaa. Se ennustaa tälle vuodelle noin miljardin euron liikevaihtoa. Se merkitsisi, että kasvuprosentti jäisi noin 15:een. Parhaina vuosina tahti oli kaksinkertainen.

Outotecillä on 3 100 työntekijää eri puolilla maailmaa. Äskettäin yhtiö avasi toimiston Intian Kolkataan. Australiassa se teki juuri yritysoston. Korhonen kävi juuri Kiinassa ja nyt hän suunnittelee matkaa Mongoliaan. Siellä on valtaisat raaka-ainevarat – eli potentiaalisia asiakkaita.

Suomessa yhtiöllä on tuhatkunta työntekijää, Saksassa runsaat 200 ja Chilessä 250. Myös Brasiliassa on suuri joukko outoteciläisiä.

Maailmantalous on taas alkanut kasvaa. Korhonen korostaa, että elpymisen vauhti vaihtelee kovasti eri puolilla maailmaa.

”Läntisessä maailmassa se on tuskallisen hidasta. Minua huolestuttaa erityisesti Suomen viennin romahtaminen.”

Korhosen mukaan liiketoiminnan painopiste siirtyy kansainvälisen talouden valtavirran myötä entistä enemmän Aasiaan. Siksi yhtiö on aloittanut yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on vähentää Suomen tuhannen ihmisen henkilöstöstä 120 työntekijää.

Näin raati perusteli Outotecin valintaa

Suomen paras yritys 2009 -kilpailun raati valitsi Outotecin kasvuyritysten sarjan voittajaksi seuraavin perustein:

”Globaalisti toimiva Outotec on esimerkki yrityksestä, joka pystyy yhdistämään vahvan kasvun ja paranevan kannattavuuden. Kasvun mahdollisuudet ovat edelleen hyvät pitkällä aikavälillä kansainvälisen talouden voimakkaista muutoksista huolimatta.”

Raadin mukaan Outotecin metalli- ja mineraaliteknologian tuotteet edustavat alansa kansainvälistä huippua.

Raadin puheenjohtajana toimi vuorineuvos Matti Honkala ja sen muut jäsenet olivat toimitusjohtaja Anders Blom, toimitusjohtaja Tuula Kallio, toimitusjohtaja Alexander Lindholm, valtiosihteeri Raimo Sailas ja johtaja Riitta Vuorenmaa.