Marinin hallitus rahoittaa akkuteollisuutta sadoilla miljoonilla: Rahaa annetaan tarvittaessa myös Terrafamelle
Uutisanalyysi: Valtion on tarvittaessa pumpattava rahaa Terrafameen, jotta sen enemmistöosuus yhtiössä säilyy. Trafigura omistaa kaivosyhtiöstä jo lähes kolmanneksen.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus päätti neljännessä lisätalousarviossaan antaa Suomen Malmijalostukselle 150 miljoonaa euroa.
Pääomasijoituksen tarkoitus on vahvistaa valtion ”erityistehtäväyhtiön” tasetta, jota käytetään Suomen Malmijalostuksen omistamien yhtiöiden rahoittamiseen. Yhtiöt ovat Terrafame, Keliber ja Sotkamo Silver.
Valtion näkökulmasta rahallisesti kaikkein arvokkain tai kallein yhtiö on Terrafame, johon on käytetty veronmaksajien rahaa edellisen hallituskauden aikana noin 500 miljoonaa euroa.
Pääomitusta on jatkettu, sillä Marinin hallitus uskoo akkuteollisuuden kasvattavan kaivosteollisuuden jalostusketjun lisäarvoa. Strategia sopii hallituksen linjaamiin vihreisiin arvoihin, sillä akkumateriaalit ja niihin liittyvät tuotteet vähentävät liikenteen suoria päästöjä.
Kokonaan päästöt eivät tietenkään poistu, sillä kaivosteollisuus ja akkuteollisuus tuottavat hiilidioksidipäästöjä ja vesistöriskejä siinä missä muukin teollisuus.
Akkuteollisuusinvestointeja on kuitenkin hyvä edistää, sillä autoteollisuus sähköistyy vauhdilla ja se luo teollisia työpaikkoja, mikä lämmittää etenkin vasemmistopuolueita. Suomen Malmijalostuksen omistajaohjauksesta vastaa työministeri Tuula Haatainen (sd).
Keskustaa puolestaan innostaa ajatus siitä, että kaivokset ja mahdolliset akkutehtaat sijaitsivat kehä kolmosen ulkopuolella luoden työtä maakuntien ihmisille.
Näyttääkin siltä, että poliittisesti kaikki hallituspuolueet saavat jotain, jolloin suuret pääomitukset akkuteollisuudelle valtion kassasta ovat äänestäjille jollakin tapaa perusteltavissa.
Valtiolla on myös toinen intressi pääomittaa Suomen Malmijalostusta.
Jos valtio ei osallistuisi erityisyhtiönsä kautta esimerkiksi Terrafamen rahoittamiseen, joutuisi yhtiön toinen omistaja, Trafigura, rahoittamaan investointeja enemmän. Trafigura ei kuitenkaan hyvää hyvyyttään rahoita eri investointeja, joita kaivokselle tehdään. Vastineeksi se vaatisi omistusosuuden kasvattamista Terrafamessa.
Alun perin Trafigura tuli Terrafamen osakkaaksi noin 15 prosentin osuudella, mutta erilaisten rahoitusjärjestelyiden ansiosta sen omistusosuus on noussut parissa vuodessa jo 29,7 prosenttiin.
Käytännössä valtio ei ole suoraan antanut rahaa Terrafamelle, mutta se on luopunut rahoitusta vastaan valtion kaivosyhtiön omistusosuuksista.
Kysymys kuuluukin, miten Terrafamen rahoitus hoidetaan jatkossa.
Työ- ja elinkeinoministeriön talousjohtaja Mika Niemelän mukaan Terrafamen rahoitusasema on tällä hetkellä vakaa, eikä sen akkukemikaalitehdas ole suoraan mukana Suomen Malmijalostukselle suunnatussa lisäpääomituksessa, mutta:
”Suomen Malmijalostus Oy:n taseen vahvistaminen mahdollistaa tarvittaessa osallistumisen Terrafamen rahoitusjärjestelyihin siten, että se pystyy jatkossakin puolustamaan enemmistöomistustaan yhtiössä ja tarvittaessa osallistumaan Terrafamen rahoitusaseman vahvistamiseen.”
Voikin olla, että valtio joutuu hyvin nopeasti ”puolustamaan” enemmistöomistustaan, sillä korona sotki myös raaka-aine- ja rahoitusmarkkinoita: kaivoksilla tarvitaan jatkuvasti pääomia, sillä investoinnit ovat kalliita ja niitä on Sotkamossa suunnitteilla useita.
Tehdashankkeella on myös kiire, sillä Suomi ei ole ainut maa, joka on keksinyt akkuteollisuuden huikeat mahdollisuudet. Samaan ideaan on tartuttu EU-maista ainakin Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Puolassa ja Unkarissa.
Onnistuessaan Suomen kaikki akkuteollisuuteen liittyvät satsaukset toisivat suoria uusia työpaikkoja kolmisen sataa ja välillisesti 4 500, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö. Terrafamen akkutehtaan työllisyysvaikutus olisi suorien työpaikkojen osalta noin 150.
Työpaikkojen määrä riippuu lopulta siitä, kuinka moni hanke ja investointi toteutuu. Kainuun lisäksi hankkeita on Pohjanmaalla Vaasassa ja Kokkolassa sekä Kaakonkulmalla Haminassa ja Kotkassa (Finnish Battery Chemicals).
Näihin akkuteollisuuden hankkeisiin Marinin hallitus myönsi erillisen 300 miljoonan euron valtuutuksen, joka mahdollistaa Suomen Malmijalostuksen osallistumisen akkumateriaalitehtaiden investointeihin.
Finnish Battery Chemicalsin hankkeen YVA-menettely on jo käynnissä, ja sen pitäisi valmistua vuoden 2020 aikana.
Hanke koostuu kahdesta tehtaasta, joissa tuotettaisiin litiumioniakkujen valmistuksessa tarvittavaa prekursori- ja katodiaktiivimateriaalia.