Kulissimies johtaa rautaisella otteella

Karri Kokko
Talous 24.8.2007 09:21

Flying Finnin perustaja Pekka Rantakari on ollut vuosia varaton liikemies. Silti hän on johtanut yrityksiä välikäsien kautta. Miten se on mahdollista?

Teksti Pekka Anttila ja Petri Pöntinen
(SK 7/2004)

Mannerheimintiellä, Helsingin sydämessä, sijaitsee ravintola Mikado, yksi yöelämän polttopisteistä.

Mikado on ovi yrittäjä Pekka Rantakarin, 54, bisnesmaailmaan. Mikado on myös linkki talousvaikeuksiin ajautuneeseen Flying Finniin, jonka vene- ja ravintola-alalla toimiva Rantakari perusti syksyllä 2002.

Yökerhoa ja halpalentoyhtiötä on johdettu samalla kaavalla: taustavaikuttaja Rantakari on pitänyt yritysten langat tiukasti omissa käsissään.

Anniskelulupa peruutettiin

Ravintola Mikadoa pyörittävä Fanfina Oy sai ensimmäisen anniskelulupansa 21. marraskuuta 1996. Se oli määräaikainen. Anniskelulupa voidaan myöntää tilapäisenä, kun viranomaisella on erityinen syy seurata hakijan luotettavuutta ja taloudellisia edellytyksiä.

Yhtiön osakkeet omisti Marjatta Savolainen, Rantakarin nyt 78-vuotias äiti. Hän valtuutti 1. marraskuuta 1996 allekirjoitetulla valtakirjalla poikansa hoitamaan puolestaan ravintolan asioita ja valvontaa.

Anniskelulupia jatkettiin määräaikaisina, kunnes Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus peruutti luvan pysyvästi 7. toukokuuta 1999.

Taustalla oli Uudenmaan veroviraston tekemä verotarkastus Fanfinassa. Siinä todettiin, että Fanfinan todellinen toimija ei ole Marjatta Savolainen vaan hänen poikansa Pekka Rantakari.

Fanfina antoi tuotevalvontakeskukselle vastineen, jossa todettiin, että yhtiön todellinen ja muodollinen määräysvalta on Marjatta Savolaisella. Pekka Rantakarin kerrottiin vastanneen Mikadon remontoinnista, rakentamisesta ja osasta markkinointia.

Mikado äidiltä tyttärelle

Verotarkastuksessa kuultiin myös työntekijöitä. Kaikki nimesivät Rantakarin yhtiön omistajaksi tai johtajaksi. Työntekijät eivät tunteneet Marjatta Savolaista.

Savolainen ei ollut perillä yhtiön asioista. Hän ei myöskään saanut yhtiöltä palkkaa, osinkoa tai muutakaan etuutta.

»Marjatta Savolainen ei osallistunut yhtiön toimintaan eikä todelliseen päätöksentekoon», todetaan verontarkastuskertomuksessa.

Hän oli siis bulvaani.

Kun Mikadon anniskelupa oli peruttu, Fanfinassa ryhdyttiin järjestelyihin. Marjatta Savolainen teki lahjakirjan, jolla hän lahjoitti omistamansa osakkeet lapsenlapselleen, poikansa tyttärelle Linda Rantakarille.

Fanfina jätti uuden lupahakemuksen. Se myönnettiin aluksi elokuusta 1999 helmikuuhun 2000. Sen jälkeen Mikadolla on ollut toistaiseksi voimassa oleva lupa.

Luottojuristi hallituksissa

»Olen tehnyt ilmailun historiaa», Pekka Rantakari totesi Ylen A-piste-ohjelmassa viikko sitten.
Halpalentoyhtiö Flying Finn oli hänen liikeideansa, ja hän allekirjoitti muun muassa kahden koneen vuokrasopimukset.

Rantakarilla on ollut Flying Finnissä valta, vaikka hänellä ei ole virallista asemaa. Kulissijohtaja tiedetään luvan myöntäneessä lentoturvallisuushallinnossa, samoin Ilmailulaitoksen liikelaitosyksikössä (SK 5 ja 6/2004).

Mikadoa ja Flying Finniä yhdistää myös Rantakarien luottojuristi: asianajotoimisto ANPR:n Matti Nenonen. Hän on yökerhoa pyörittävän Fanfina Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Nenonen oli myös perustamassa Flying Finniä. Hän oli sen ensimmäinen toimitusjohtaja ja sen jälkeen hallituksen puheenjohtaja lokakuusta 2002 toukokuuhun 2003. Nenonen merkitsi kolmanneksen halpalentoyhtiön osakkeista ANPR:n nimiin.

Nenosen ura hallituksessa loppui äkisti, kun lentoyhtiö haki reiteilleen anniskelulupaa maaliskuussa 2003. Viranomaisten mukaan lakimies ei täyttänyt ehtoa taloudellisesta luotettavuudesta.

Nenosen tilalle puheenjohtajaksi valittiin ravintoloitsija Make Railonkoski.

Osakkeita siirtyi perheelle

Mikadon ja Flying Finnin omistusmallit ovat identtiset: osake-enemmistö ja sitä kautta määräysvalta ovat Pekka Rantakarin lähiomaisilla.

Viime vuoden lopussa Linda Rantakari omisti Flying Finnistä suoraan ja Fanfina Oy:n kautta 19 prosenttia. Rantakarin poika Lauri Rantakari puolestaan hallitsi itse ja Viva On Oy:n kautta 28,5 prosenttia.

Viva On Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja oli Pekka Rantakari maaliskuuhun 2002. Puoli vuotta ennen Flying Finnin perustamista vetovastuun otti hänen poikansa Lauri.
Halpalentoyhtiön suurin yksittäinen omistaja oli asianajotoimisto ANPR. Kun toimisto luopui salkustaan tammikuussa 2004, puolet 30 prosentin potista siirtyi Rantakarin perhepiiriin.

Lauri nosti omaa osuuttaan 15 prosenttiin, ja uudeksi osakkeenomistajaksi tuli Mira Lilja seitsemällä prosentilla. Myös hän on Pekka Rantakarin lapsi.

Nyt Rantakarit hallitsivat 60 prosenttia osakkeista.

Juristi Matti Nenosen asianajotoimistolle merkitsemien osakkeiden todellinen omistaja on yhä epäselvä. Niiden takana uskotaan olevan Pekka Rantakari. ANPR ei ole kommentoinut asiaa vedoten asiakassalaisuuteen.

Suomen Asianajajaliitto on pyytänyt asianajotoimistolta selvityksen sitä, kuka osakkeet on omistanut ja missä tarkoituksessa. Jos totuutta ei kerrota, ANPR voidaan erottaa liiton jäsenyydestä.

Tuomio lahjonnasta ja kavalluksista

Rantakari käyttää bulvaaneja liikemiestaustansa takia. Ilmailuviranomainen ei olisi voinut hyväksyä häntä Flying Finnin vastuulliseksi johtajaksi, koska Rantakarilla ei ollut todistusta hyvästä maineesta.

Hänet oli tuomittu ehdollisiin vankeusrangaistuksiin 1980- ja 1990-luvuilla.

Vuonna 1984 venefirma PR-Marinin toimitusjohtaja Pekka Rantakari ja Rakennus-Ruolan edustaja lahjoivat kaupunginvaltuutettu Pekka Saarnion 30 000 markalla. Rantakari ja rakennusliike yrittivät muuttaa Helsingin Naurissaaren asemakaavaa, jotta alueelle olisi voinut rakentaa asuntojen sijaan liike- ja toimistorakennuksia.

Kesäkuussa 1985 Rantakari tuomittiin virkamiehen lahjomisesta yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

PR-Marinin toimitusjohtajana Rantakari syyllistyi myös jatkettuun rikokseen, joka käsitti kolme kavallusta ja 15 törkeää kavallusta. Hän oli myynyt rahoitusyhtiön omistamia amerikkalaisveneitä kahteen kertaan.

Maaliskuussa 1992 Rantakari sai kavalluksista vuoden ja kymmenen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen.

Maaliskuussa 1999 Rantakari tuomittiin sakkoihin tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta. Hänen johtamastaan Henrik-ravintolasta löydettiin laittomia karaokelevyjä.

Suurin osa veloista vanhentui

Pekka Rantakari oli ollut myös vastuuhenkilönä yrityksissä, jotka olivat tehneet 1990-luvulla näyttäviä konkursseja.

Helsingin kihlakunnan ulosottoviraston mukaan Rantakarilla oli maaliskuun lopussa 1999 perinnässä 13 065 466 markkaa (noin 2,2 miljoonaa euroa). Rantakarin yhteenlasketut vero- ja vastuuvelat olivat samana aikana 636 520 markkaa (noin 106 000 euroa).

Ulosottoasioita oli palautunut varattomuusesteellä 17 kertaa ja konkurssiesteellä kolme kertaa. Tämä tarkoittaa, että hänen varallisuustilannettaan oli tutkittu, mutta hänet oli kerta toisensa jälkeen todettu varattomaksi.

Rantakari asetettiin henkilökohtaiseen konkurssiin 13. maaliskuuta 1996. Se raukesi varojen puutteessa 5. kesäkuuta 1996.

Suomen Asiakastiedon luottotietorekisteriin on kuitenkin 16. joulukuuta 2003 päivätty tieto, jonka mukaan Rantakarin ulosottomenettelyssä todettu varattomuus on vain 145 017 euroa.
Laki verojen ja maksujen perimisestä kertoo, että »vero leimaveroa lukuun ottamatta ja muu tässä laissa tarkoitettu saaminen on maksuvelvolliselta perittävä viiden vuoden kuluessa».

Suurin osa Pekka Rantakarin veloista ehti vanhentua.

Rantakari ajaa rallia

Varaton liikemies Pekka Rantakari ajaa Mercedes Benz AMG -merkkisellä autolla, jonka hinta uutena on noin 200 000 euroa. Auto on Fanfina Oy:n hallinnassa.

Ex-rallitähti Juha Kankkunen möi auton Fanfinalle viime joulukuussa. Kankkunen on yksi Flying Finnin vähemmistöosakkaista, jonka rallituttava Pekka Rantakari pyysi yhtiöön mukaan.
Uudenmaan veroviraston tarkastuskertomuksessa vuodelta 1998 Rantakari kertoi myös ralliharrastuksestaan. Hän ajoi muun muassa Ford Cosworth -ralliautoa, joka oli hankittu vuoden 1998 alussa. Sen hinta oli 550 000 markkaa (noin 91 000 euroa). Auton omisti Viva Rakennus Oy. Yritys oli Rantakarin äidin, Marjatta Savolaisen omistuksessa.

Rantakari kertoi ajavansa 15 A-ryhmän rallikisaa vuodessa.

Ei vuokraa, ei asuntoetua

Pekka Rantakari asuu arvostetulla alueella Helsingin Marjaniemessä. Veroviraston tarkastuskertomuksessa Rantakari kertoi asuneensa Marjaniemessä syyskuusta 1997 lähtien.
Tarkastuskertomuksen mukaan hänen virallinen osoitteensa on Konalantie 6-8. Se on Pitäjänmäellä sijaitsevan Henrik-ravintolan osoite, joka kuului myös Rantakareille.

Marjaniemen asunto, jossa perheen pää asuu, on Mikadon taustalla olevan Fanfinan omistuksessa. Sen hankintahinta oli 3,2 miljoonaa markkaa (noin 530 000 euroa). Asunto hankittiin vakuutusyhtiö Sammolta elo-syyskuussa 1997.

Verotarkastuskertomuksessa Marjatta Savolainen kertoi, että Pekka Rantakari asuu pienessä omakotitalossa. Asunnon pinta-ala on 221 neliötä, josta asumiskäytössä on 121 neliötä. Loput ovat yhtiön kokous-, konttori- ja varastotiloina.

Rantakari itse kertoi, että hän ei ole maksanut vuokraa asunnosta eikä hänellä ole asuntoetua. Rantakari totesi myös, että hänen äitinsä aikoo muuttaa taloon. Rantakarin mukaan talo laitetaan Marjatta Savolaisen nimiin, koska saahan poika asua äitinsä luona.

Uudenmaan veroviraston verotarkastuskertomuksessa todetaan, että Pekka Rantakari ei ole maksanut asunnosta vuokraa eikä hänelle ole Fanfinan kirjanpidon mukaan merkitty asuntoetua. Asuntoetua esitettiin merkittäväksi peiteltynä osingonjakona Pekka Rantakarille.
Viranomaiset eivät ole puuttuneet

Tiedot Rantakarin elämäntyylistä ovat keskusrikospoliisin, Helsingin rikospoliisin ja ulosoton erityisperinnän hallussa. Kukaan ei ole puuttunut asiaan päättäväisesti.

Myös ilmailualan lupaviranomainen, lentoturvallisuushallinto, on katsonut läpi sormien Rantakarin toimia, vaikka apulaisjohtaja Reijo Lambergin mukaan lentoyrityksen »organisaation pitää olla todellinen».

Myös Ilmailulaitos, Flying Finnin suurin velkoja, hyväksyi Rantakarin maksuneuvotteluihin. Ilmailulaitoksen lakimiehen Jarmo Nyholmin mukaan oli »julkisesti tiedossa, että Rantakari oli taustalla». Nyholmia kiinnosti »vain se, että raha tulee, ei se, onko siellä joku henkilö kuunteluoppilaana tai omistajana».

Viime vuoden lopussa Flying Finnin omistajat olivat sijoittaneet yhtiöön 3,2 miljoonaa euroa. Tästä summasta Rantakarin perheen rahaa oli puolet, 1,6 miljoonaa euroa.

Flying Finnin toimitusjohtajalla Peter Seveliuksella oli kuukausi sitten Taloussanomien haastattelussa selkeä käsitys siitä, kenen valvonnassa yhtiö on.

Seveliuksen mukaan suurin omistaja on Pekka Rantakari perheineen.

Keskustelu