Korona runnoo telakoita – Suomen valtio antanut varustamoille jättitakuut, miljardien riski veronmaksajille

Finnveran mukaan varustamojen maksukykyä on tässä vaiheessa vaikeaa ennakoida.
Talous 19.3.2020 19:45
Carnival-varustamon tilaaman Carnival Mardi Gras -risteilyaluksen vesillelaskuseremonia pidettiin Meyerin Turun-telakalla 24. tammikuuta 2020. © Heikki Saukkomaa/Lehtikuva

Suomalainen telakkateollisuus on porskuttanut viime vuodet lähes ylikuumentuneessa tilassa, jonka koronakriisi nyt purkaa. Saksalaisen Meyer Werftin omistama Turun telakka ilmoitti 17. maaliskuuta aloittavansa koko henkilöstöään koskevan yt-neuvottelut tarkoituksenaan lomauttaa työntekijöitä. Neuvottelut koskevat 2 200 ihmistä.

Koronavirus osuu rajusti matkailualaan ja vaikuttaa myös risteilyihin.

Turussa valmistetaan jättimäisiä risteilijöitä. Sellaisia ovat maailman suurimpiin risteilyvarustamon Royal Carribean Cruisesin Turusta tilaamat kolme Icon-risteilijää. Miljardiluokan risteilijät on määrä luovuttaa vuosina 2022, 2024 ja 2025.

Jo tammikuussa uutiset Costa Smeralda -risteilijän karanteeniin joutuneista 6 000 matkustajasta muistuttivat risteilybisnekseen liittyvistä riskeistä.

Royal Carribean Cruisesin ja Carnival Cruise Lines -varustamojen pörssikurssit ovat heittelehtineet rajusti. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Markku Lehmus arvioi Ylelle 10. maaliskuuta, että pahimmillaan risteilyalan kriisi voi johtaa laivatilausten perumiseen.

Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin tuoreiden lukujen mukaan Suomen yrityksille antamat valtiontakaukset vastaavat jo kolmasosaa bruttokansantuotteesta. Vuonna 2016 Finnvera takauskannan kokonaismäärä oli 22,6 miljardia euroa.

Takausten mittakaava on EU-alueella poikkeuksellinen: Suomella määrä on suurin ja lähes kaksinkertainen verrattuna toisena tulevaan Itävaltaan.

Takuista 55 prosenttia on tehty alus- ja telakkatoimialalle ja suurin osa niistä kohdistuu juuri risteilyvarustamoille.

 

Voiko risteilyalan koronaongelma heittää veronmaksajien syliin miljardiluokan laskun?

Valtiolle takuut ovat houkutteleva tapa edistää vientiä: niin kauan kuin kaikki toimii hyvin, takuut eivät maksa mitään.

Kaikki tehdyt takuusitoumuksetkaan eivät lankea kriisin tullen automaattisesti maksettavaksi, kertoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta Finnverasta.

”Alus- ja telakkatoimialan nostettujen vastuiden määrä oli vuoden 2019 lopussa 3,7 miljardia euroa. Se kuvaa tämän päivän enimmäisriskiä risteilyvarustamoista.”

Finnveran takaamia lainoja ovat saaneet muun muassa TUI Cruises, Royal Carribean Cruises ja Carvival Cruise Lines. Jos suuret risteily-yritykset ajautuvat konkurssiin, Finnveran maksettavaksi jäisi rahoitusyhtiön arvion mukaan siis 3,7 miljardia.

 

Summa perustuu varustamoalalla tavalliseen kauppatapaan.

Risteilijän tilaamista suunnitteleva varustamo neuvottelee ensin kustannukset kattavan pankkilainan. Risteilijöiden korkean hintatason takia lainaa otetaan usein monesta pankista.

Jos risteilijä tilataan Suomesta, Finnvera sitoutuu takaamaan lainan.

”Lainasopimus tehdään pankin ja varustamon välillä. Finnvera takaa sen eli sitoutuu maksamaan lainaa, jos varustamo ei siihen pysty. Teemme pankin lailla luottoriskiarvion varustamon maksukyvystä. Meidänkin täytyy tulla siihen tulokseen, että varustamo on luottokelpoinen.”

Varustamo kuitenkin nostaa lainan vasta siinä vaiheessa, kun risteilijä on valmis ja saa sen haltuunsa. Silloin alkaa lainan maksu ja sen myötä aktivoituvat myös Finnveran takuut.

”Finnveran luottoriski astuu siis voimaan vasta silloin kun telakka luovuttaa laivan varustamolle”, Haarasilta sanoo.

Hänen mukaansa varustamot lyhentävät tavallisesti lainojaan tasaerissä ja puolivuosittain.

”Jos varustamo ei pystykään maksamaan lainaa takaisin, pankki kärsii osan tappiosta, mutta enimmän osan siitä maksaa Finnvera. Takaus on vakuutus, jonka pankki meiltä saa.”

”Sen lisäksi olemme tehneet sitoumuksia tuleviin aluksiin, joita ei ole vielä luovutettu varustamoille. Niistä on siis lainasopimus, jonka olemme taanneet, mutta laivoja ei ole vielä luovutettu, jolloin lainaakaan ei ole nostettu.”

 

Haarasilta ei halua arvioida koronan vaikutusta telakkatakuisiin liittyviin riskeihin.

”Koronakriisi on kuitenkin niin vaikeasti ennakoitavassa vaiheessa, että varustamojen maksukyvyn ennakoiminen on vielä vaikeaa.”

Jos takuita lankeaisi maksettavaksi, niitä kuitattaisiin ensisijaisesti Finnveran tuloksesta ja sen puskurirahastoista. Vuoden 2019 tilikauden tulos oli 94 miljoonaa euroa. Finnveran vientitakuutoimintaan liittyvissä puskurirahastoissa on 1,5 miljardia euroa. Jos nämä eivät riitä, maksuvastuu siirtyy valtiolle.

Valtiontakauksista on viime vuosina syntynyt vain yksi iso lasku, kun brasilialainen Oi-operaattori ajautui velkasaneeraukseen vuonna 2016. Finnvera oli taannut operaattorin lainat, joiden turvin brasilialaiset olivat ostaneet Nokialta kännykkäverkkoja. Oin velkasaneeraus toi Finnveralle 55 miljoonan euron laskun.

 

Valtiokonttori, valtiovarainministeriö ja Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) ovat kiinnittäneet huomiota valtiontakausten paisumiseen. Riskiä lisää niiden voimakas keskittyminen telakkateollisuuteen.

”Vaikka vielä ei tiedetä, mitä koronasta seuraa, se herättää tarkastelemaan myös takuiden kaltaisia asioita uudelleen. Esimerkiksi varustamojen takauksiin liittyvät riskit näyttäytyvät nyt eri valossa kuin ennen kriisiä ”, sanoo julkisen talouden kestävyyttä seuraava VTV:n johtaja Matti Okko.

”Vaikka Finnvera on laskenut riskiskenaarioita myös oikein pahan päivän varalle, eivät ne kuitenkaan näy kauhean hyvin heidän omissa arvioissaan. Se on käynyt ilmi, kun olemme tarkistaneet asiakirja-aineistoja.”

Okosta Finnvera tekee riskinhallintaa sinänsä pätevillä menetelmillä. Rahoituspäätöksiä tehtäessä elinkeinopoliittiset intressit kuitenkin korostuvat herkästi yli riskienhallinnan.

Asetelmassa roolinsa on myös Finnveran ohjauksesta ja valvonnasta vastaavalla työ- ja elinkeinoministeriöllä. Ministeriö laatii valtuuskorotuspäätösten esittelyaineistot, ja korotuksista päättää viime kädessä eduskunta hallituksen esityksestä.

”Ministeriöllä on mahdollisuus pyytää Finnveralta kaikki haluamansa riskiarvioihin liittyvä tieto ja huomioida valtuuskorotuksia esitellessään niiden vaikutukset riskeihin kattavasti. Tarkastuksemme perusteella vaikutelma on, että tätä ei aina ministeriössä tehdä”, Okko sanoo.

”Finnveran toiminnalla on jo niin voimakas elinkeinopoliittinen motiivi, ettei se ole aina pitänyt kiinni ihan kaikista omista riskinottopolitiikan mukaisista rajoitteistaan.”