Historioitsija Markku Kuisma finanssikriisistä: ”Tätä se ahneus teettää”

Karri Kokko
Talous 18.9.2008 14:51

Professori Markku Kuisman mielestä syypäitä finanssikriisiin ovat itsekkäät oman edun tavoittelijat. ”Jokainen sukupolvi saa näköjään kokea, millaista jälkeä syntyy, kun ahneus ja sivistymättömyys yhdistyvät.”Frankfurtin pörssiä 180908

Sahaavaa Dax-osakeindeksin käyrää Frankfurtin pörssissä Saksassa 18. syyskuuta 2008.

”Ei voi muuta sanoa kuin, että ne tekivät sen taas”, Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma sanoo.

”Tulee mieleen, että eikö niille opeteta talouselämän alkeita. On irtauduttu talouden lainalaisuuksista ja kuvitellaan itsekkäästi, että ne eivät koske meitä.”

Kriisiä ja sen voimakkuutta kuvataan luonnosta poimituin vertauskuvin. Se iski kuin tsunami ja tuntui siltä kuin mannerlaatat olisivat törmänneet, ikään kuin ihmisillä ei olisi mitään tekoa koko asiassa.

Kuisman mielestä metaforien käyttö on ymmärrettävää.Markku Kuisma

”Tavallisen ihmisen näkökulmasta kriisi näyttää juuri siltä. Asioiden mittasuhteet ja vaikutukset ovat niin valtavia, että ne koetaan ikään kuin luonnonvoimien aikaan saamiksi.”

Muun muassa valtion ja suurliike-elämän suhteita tutkineen professorin mielestä asiantuntijoilla ei ole yhtään helpompaa.

”Kyse on lukemattomista eri suuntiin tähtäävistä toiminnoista, joiden yhteentörmäyksestä syntyvän vektorin suuntaa on mahdoton ennustaa.”

Syylliset tiedossa

Kuisma kohdistaa syyttävän sormensa ylimitoitettujen palkitsemisohjelmien kehittäjiin.

”Esimerkiksi kymmenen tai sata miljoonaa on sellainen porkkana, että ihminen on sen eteen valmis ottamaan järjettömiäkin riskejä.”

Pankkiiriliikkeiden ja suuryritysten maksamat kannustusrahat rohkaisevat kohtuuttomaan riskinottoon ilman, että tekijä joutuu panemaan alttiiksi juuri muuta kuin työpaikkansa.

”Eikä silläkään ole niin väliä, jos edellisenä vuonna tuli laitetuksi sivuun muutama miljoona. Ja kun pöly on laskeutunut, voi aina palata entisiin hommiinsa”, Kuisma sanoo.

Finanssitaloutta sellaisenaan on vaikea tuomita. On järkeen käypää ja oikeutettua, että sijoitetulle pääomalle halutaan voittoa. Tämä periaate sinänsä ei tee toiminnasta moraalitonta – kyllä eläkerahastokin etsii miljoonilleen tuottoa.

Ahneuden markkinoiden vaihtoehtona puhutaan omatuntotaloudesta ja eettisestä sijoittamisesta. Kuisman mielestä niillä on mahdollisuus kehittyä.

”Kauniit julistukset eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan oikeita tekoja. Voi tuntua, ettei yksittäisten ihmisten kulutustottumuksilla ja elämäntapavalinnoilla ole taloudellista merkitystä, mutta tilanne muuttuu kun päätöksen tekijöitä on satoja miljoonia.”

Kriisit heilauttelevat kansantalouksia, mutta Kuisman mielestä ne eivät muistuta sodankäyntiä, jossa divisioonien sijaan liikutellaan miljardeja.

”Sen sijaan sekasorron keskellä käydään armotonta tiputuspeliä yritysten välillä.”

Suuri kamppailu öljystä

Vaikka sodissa on aina kyse myös taloudellisista eduista, Kuisman mukaan tilanne on uusi, koska globaalitaloudessa rahavirrat liikkuvat vuorokaudet ympäri. Rahan sijaan suurempi kamppailu tullaan luultavimmin käymään öljystä ja muista rajallisista luonnonvaroista.

Pankkeja kaatava kansainvälinen finanssikriisi tai ei, yksittäisen kuluttajan ei Kuisman mielestä kannata huolestua. ”Viisainta on kun ei tee mitään, tai korkeintaan pitää pennosistaan kiinni.”

Myllerrysten keskellä yksityisen ihmisen on helppo menettää käsitys rahan arvosta, siitä mitä asiat oikeasti maksavat. Jotkut asiat saavat ihmisten mielestä maksaa melkein mitä tahansa, kun taas toiset pitää saada käytännössä ilmaiseksi. Edellisestä esimerkkinä kuppi kahvia, jälkimmäisestä internet.

Myös suuremmassa mittakaavassa käsitykset hämärtyvät. Maailman ruoka- ja vesiongelmat saataisiin Kuisman mukaan helposti ratkaistua, jos vain olisi tahtoa.

”Pidämme ilmaista koulua ja terveydenhuoltoa itsestäänselvyytenä, emmekä muista, kuinka arvokkaita ja kalliilla tuotettuja ne ovat.”

Ostopäätöksiä tehdessään professori itse mittaa rahansa arvon suhteuttamalla sen käytettävissä oleviin tuloihinsa.

”Kysyn itseltäni, onko minulla tähän varaa ja onko se järkevää.”

Kuvat Michael Probst / AP / Lehtikuva ja Hannu Lindroos

Lisää aiheesta
Salkunhoitajien kannustimissa rahoituskriisin osasyy? (SK netti 26.9.2008)
Obama ja McCain: Amerikan roskapankki tarkkaan valvontaan (SK netti 22.9.2008)
Marko Maunulan Tiellä Valkoiseen taloon -blogi: Asiaan, ehdokkaat! (SK netti 22.9.2008)
Finanssikriisi: Ulkomaisille pankeille apua USA:n roskapankista (SK netti 22.9.2008)
Historioitsija Markku Kuisma finanssikriisistä: ”Tätä se ahneus teettää” (SK netti 18.9.2008)
Paniikkia pankeissa (Nurkanvaltaaja-blogin merkintä 18.9.2008)
Finanssikriisi jatkuu: Aasian pörssit seurasivat USA:n alamäkeä (SK netti 18.9.2008)
Pankkiosakkeet rajussa pudotuksessa Yhdysvalloissa (SK netti 17.9.2008)
Luottokriisi ja Suomi: Pankit hilaavat uusien asuntolainojen marginaaleja ylöspäin (SK netti 16.9.2008)
USA:n luottokriisi syvenee: keskuspankit valmiita rauhoittamaan markkinoita (SK netti 15.9.2008)
Ekonomistiarvio: USA:n finanssikriisi muistuttaa Suomen lamaa (SK netti 11.9.2008)
Asuntoluottopankkeja kansallistettiin USA:ssa: markkinat riemastuivat päätöksestä (SK netti 8.9.2008)
Asuntoluottokriisin juurilla (SK netti 17.7.2008)
Kupla joka puhkesi (SK netti 24.8.2007)
Totuus hiipii esiin (SK netti 24.8.2007)

Keskustelu