Ensimmäinen vihreän vedyn tehdas Suomeen: ”Tuuli ja vety on avioliitto, josta ei voi erota”
Vety-yhtiö ja tuulivoiman tuottaja varautuvat sähkön hurjiin hinnanvaiheluihin uudenlaisella sopimuksella.
Suomalainen P2X Solutions -yritys rakennuttaa Suomen ensimmäisen teollisen mittakaavan vihreän vedyn laitoksen. Jalkapallokentän kokoinen tuotantoalue nousee Harjavaltaan.
Vihreä vety tehdään päästöttömällä tuulisähköllä, jolla hajotetaan Kokemäenjoen vettä vedyksi ja hapeksi.
Vetyä aiotaan myydä kaasuna lähialueen teollisuudelle. Vedystä jalostetaan myös synteettistä metaania, jota voidaan hyödyntää muun muassa raskaan liikenteen ja erikoiskoneiden kuten kaivosdumpperien polttoaineena.
Yhden vetykilon tuottamiseksi tarvitaan 55 kilowattituntia sähköä. Harjavallan laitos kuluttaa täydellä teholla vuosittain 150 gigawattituntia, mikä vastaa 7 500 sähkölämmitteisen omakotitalon kulutusta.
Sähkö on selvästi kallein kustannuserä vihreän vedyn tuotannossa.
Tänä syksynä sähkön pörssihinta on ollut ennätyksellisen kallista, hetkittäin yli euron kilowattitunnilta. Hintaa on nostanut muun muassa maakaasun kallis hinta Euroopassa.
P2X Solutions -yhtiön toimitusjohtaja Herkko Plit myöntää, että nykyisin markkinahinnoin vetyä ei voisi tuottaa kannattavasti.
Hintariskiä aiotaan pienentää uudenlaisella sopimuksella.
Idea on, että vety-yhtiö voi ostaa tuulivoimapuistosta edullista sähköä pitkäksi aikaa. Vastaavasti tuulivoimayhtiö voi varastoida sähköä vedyksi ja ostaa sen takasin kohtuuhintaan vety-yhtiöltä.
”Se on molemmille win win -tilanne”, Plit sanoo.
Tuulivoimalla katettiin noin kymmenen prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta vuonna 2020. Tuulimyllyjä rakennetaan kiihtyvää tahtia, ja tuulisähkön osuuden ennakoidaan nousevan yli 50 prosenttiin.
Kun markkinoilla on paljon säälle altista tuulivoimaa, sähkön hinta vaihtelee. Hinta painuu alas, kun tuotantoa on kulutusta enemmän. Silloin tuulisähkön varastointi vedyksi korostuu.
”Tuulivoima tarvitsee tulevaisuudessa vetyä, ja vetyteollisuus tuulisähköä”, Plit sanoo.
”Se on avioliitto, josta ei voi erota.”
EU:n tiukentuvat päästötavoitteet vauhdittavat päästöttömien polttoaineiden tuotantoa. Palaessaan vety ei tuota ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia.
Unionissa pumpataan kymmeniä miljardeja euroja julkista rahaa vihreän vedyn hankkeisiin 2020-luvulla. P2X Solutionsin 70 miljoonan euron investoinnissa puolet on julkista tukea ja pääomalainaa.
”Tarvitsemme tässä vaiheessa merkittävän tuen investointiin, jotta vihreä vety on kilpailukykyistä”, Plit sanoo. ”Asiakkaat eivät ole vielä valmiit maksamaan isoa hintalisää.”
Perinteisesti vetyä on tuotettu maakaasulla. Harmaaksi kutsuttu, fossiilinen tehty vety on arviolta kaksi kertaa halvempaa kuin vihreä vety.
Hiilidioksiditonnin kallistuva hinta päästökaupassa edistää vihreää vedyn läpimurtoa. Vastaavasti vedyn kilohintaa painaa alas kehittyvä teknologia. Vetyä valmistavien laitteistojen, elektrolyysereiden, hyötysuhteet paranevat, ja niiden tuleva massatuotanto halventaa komponenttien hintoja.
P2X Solutions on valinnut ensimmäisen tuotantolaitoksen sijainnin tarkasti. Harjavallan teollisuusalueella on yrityksiä, joille myydään vedyn lisäksi prosessissa syntyvää lämpöä ja happea.
”Sitä kautta saamme nostettua kannattavuutta merkittävästi.”
Toimitusjohtaja Herkko Plit vertaa tuulivoiman ja vedyn tuotannon historiaa. Suomessa tuulivoimaa tuettiin aluksi anteliaalla syöttötariffilla, jotta myllyjä rakennettiin. Nykyisin tuulivoimaa nousee markkinaehtoisesti, ilman veronmaksajien rahaa.
”Olen arvioinut, että vihreä vety olisi kannattavaa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.”
Näillä näkymin Harjavallassa vetylaitoksen rakentaminen alkaa syksyllä 2022, ja tuotanto käynnistyy keväällä 2024. Sen jälkeen tavoitteen lunastamiseen on reilut viisi vuotta.