Takinkääntö: Kokoomus vaatii nyt pakkoliitoksia kaupunkiseuduille

Eeva-Liisa Hynynen
Kotimaa 14.3.2013 11:44
Kuva Hannu Lindroos.

Kokoomus on viemässä esityksen kaupunkiseutujen kuntien pakkoliitosten mahdollistamisesta kehysriiheen. Vaikka kuntavaalien alla puolueen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen sanoi useaan otteeseen, ettei pakkoliitoksia ole tulossa, puolueen kanta näyttää vaalien jälkeen jälleen muuttuneen.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) on jo viemässä esitystä valtioneuvoston toimivallan laajentamisesta kaupunkiseutujen osalta ministeriön valmisteleviin elimiin.

Esitys tuskin on yllätys suurten kaupunkiseutujen kehyskunnille. Pakkoliitosten vauhdittaminen käynnistettiin kokoomusvetoisten kaupunkien kautta. Esimerkiksi Helsinki, Turku ja Jyväskylä vetosivat omissa lausunnoissaan kuntarakennelakiluonnoksesta, että valtioneuvoston toimivaltaa tulisi laajentaa.

Käytännössä toimivallan laajentaminen tarkoittaa lainoppineiden mukaan vain pakkoliitoksia.

Kokoomus antoi oman lausuntonsa lakiluonnoksesta 7. maaliskuuta. Puolueen lausunnossa todetaan, että ”kaupunkiseutujen osalta on syytä harkita valtiolle ehdotettua tiukempaa päätösvaltaa selvitysten käynnistämiseen ja myös liitoksiin”.

Kyseeseen tulisivat ilmeisesti ainakin suurimpien kaupunkien kehyskunnat, joita on syytetty ”kermankuorijoiksi” kuten esimerkiksi Kaarina, Raisio, Naantali, Pirkkala, Kangasala, Lempäälä, Ylöjärvi, Muurame, Mustasaari, Siilinjärvi, Hollola ja Nastola.

Katainen kiisti vaalitentissä

Kuntavaalien alla 11. lokakuuta 2012 Ylen vaalitentissä Katainen kiisti jyrkästi Sdp:n väitteet, että kokoomus olisi ajamassa pakkoliitoksia kuntarakennelakiin.

”En ymmärrä yhtään, ihmettelen väitettä suuresti. Juttelin muutamien puheenjohtajakollegoideni kanssa ja luulen, että tässä on jokin uutisankka. Minulle ja muutamalle kollegalle ei ole avautunut, mistä on kysymys. Tässä on pakko olla jokin väärinkäsitys, mikä minulle ei ole avautunut”, Katainen sanoi tuolloin.

Kuntavaalien alla kokoomus rauhoittelikin kehyskunnissa omia ehdokkaitaan painottaen, että he voivat vapaasti tuoda esille oman kuntaliitoskantansa ja että pakkoliitoksia ei ole tulossa.

Pakkoliitokset ovat kummitelleet kuntauudistuksen taustalla kuitenkin alusta alkaen. Sekä Henna Virkkunen että Jyrki Katainen ovat puolentoista vuoden ajan antaneet puolueen linjauksesta kovin ristiriitaisia lausuntoja: välillä pakkoja ja määräyksiä on ollut luvassa, välillä taas ei.

Kuntauudistuksen alkumetreiltä lähtien kunnat ovat yrittäneet ottaa selvää Kataisen hallituksen todellisista aikomuksista. Kuntatutkijat ovat sanoneet, että juuri kuntien epätietoisuudessa roikottaminen on ajanut uudistuksen solmuun.

Umpisolmuja auki kehysriihessä

Sekä kuntauudistuksen että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen umpisolmut on määrä aukoa hallituksen kehysriihessä 21. maaliskuuta. Odotettavissa on tiukka vääntö.

Sopivasti kehysriihen alla 8. maaliskuuta valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajalan johtama Kaupunkiseutujen tuki -työryhmä luovutti oman raporttinsa, jossa virkamiestyöryhmä esittää, että valtioneuvoston toimivallan laajentamista arvioitaisiin kaupunkiseutujen kohdalla, jotta kuntauudistuksen tavoitteet saavutettaisiin.

Kokoomus ja ministeriön virkamiehet saavat tukea vasemmistoliitosta, joka on lakiluonnoksesta antamassaan lausunnossa asettunut samoille linjoille, joskin varovaisin sanakääntein.

”Samaten tulisi valtioneuvostolla olla toimivaltaa, mikäli selvitysvelvollisuudessa olevalla alueella ei päästä sopimukseen sellaisesta alueen toiminnallisesta kokonaisuudesta, jonka puitteissa kunnalliset peruspalvelut voidaan laadukkaasti ja tasapuolisesti järjestää”, vasemmistoliitto lausuu.

SK:n tietojen mukaan vasemmistoliiton vahva vaikuttaja, kansanedustaja ja ex-kuntaministeri Martti Korhonen olisi ollut aloitteellinen kirjauksen saamiseksi puolueen lausuntoon. Korhonen on myös kuntien etujärjestön Kuntaliiton hallituksen jäsen.

Nyt pakkoliitokset ovat käytännössä enää Sdp:stä kiinni. Syyskuusta 2011 lähtien Sdp:n kaikki keskeiset puoluevaikuttajat ovat toistaneet toistamasta päästyään, että puolue ei hyväksy kuntien pakkoliitoksia ja se on puolueelle kynnyskysymys.

Saman linjauksen puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilainen toisti viimeksi lauantaina 9. maaliskuuta puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä.

Oikeuskansleri tutkii kantelua

Samanaikaisesti kun hallituspuolueet vääntävät keskenään kuntauudistuksen ohjauskeinoista ja sote-malleista, oikeuskansleri Jaakko Jonkka pääsee pohtimaan kuntauudistuksen menettelyjä jo toistamiseen.

Tällä kertaa kantelun on tehnyt vasenryhmän kansanedustaja Markus Mustajärvi, joka haluaa oikeuskanslerin tutkivan valmisteluprosessin lainmukaisuuden.

Keskustelu

Kuten monesti ennenkin on todettu: meillä on joko todella epärehellinen tai todella tyhmä pääministeri. Kumpi tuntuu huokuttelevammalta vaihtoehdolta?

Kolmas mahdollisuus on, että on liian rehellinen ja viisas. Sellaistahan eivät kaikki pysty ymmärtämään.

Pakkoliitoksia, pöö! Kuinkahan monta kunnan osaa on aikojen kuluessa ja eri puolueiden vallassa ollessa liitetty naapuriin? Yleensä osa maalaiskunnasta on liitetty kasvavaan kaupunkiin. Viimeisin taisi olla se, kun osa Sipoosta liitettiin Helsinkiin. Ei näistä mitään perustuslakikysymyksiä ole tehty.
Jos osa kunnasta voidaan liittää toiseen sen osan asukkailta kyselemättä, niin miksi ei koko kuntakin?
Selvää kai on, että liitettävien kuntien päättäjät eivät hommaa hyväksy. Jos kunnat vapaaehtoisesti liittyisivät toisiinsa, niin toki ne olisivat sen jo tehneet. Jonkinsorttinen pakko on ainoa pätevä konsultti. Siis jonkinsorttinen!

Pakkoliitoksia, pöö! Kuinkahan monta kunnan osaa on aikojen kuluessa ja eri puolueiden vallassa ollessa liitetty naapuriin? Yleensä osa maalaiskunnasta on liitetty kasvavaan kaupunkiin. Viimeisin taisi olla se, kun osa Sipoosta liitettiin Helsinkiin. Ei näistä mitään perustuslakikysymyksiä ole tehty.
Jos osa kunnasta voidaan liittää toiseen sen osan asukkailta kyselemättä, niin miksi ei koko kuntakin?
Selvää kai on, että liitettävien kuntien päättäjät eivät hommaa hyväksy. Jos kunnat vapaaehtoisesti liittyisivät toisiinsa, niin toki ne olisivat sen jo tehneet. Jonkinsorttinen pakko on ainoa pätevä konsultti. Siis jonkinsorttinen!

Pakkoliitoksia, pöö! Kuinkahan monta kunnan osaa on aikojen kuluessa ja eri puolueiden vallassa ollessa liitetty naapuriin? Yleensä osa maalaiskunnasta on liitetty kasvavaan kaupunkiin. Viimeisin taisi olla se, kun osa Sipoosta liitettiin Helsinkiin. Ei näistä mitään perustuslakikysymyksiä ole tehty.
Jos osa kunnasta voidaan liittää toiseen sen osan asukkailta kyselemättä, niin miksi ei koko kuntakin?
Selvää kai on, että liitettävien kuntien päättäjät eivät hommaa hyväksy. Jos kunnat vapaaehtoisesti liittyisivät toisiinsa, niin toki ne olisivat sen jo tehneet. Jonkinsorttinen pakko on ainoa pätevä konsultti. Siis jonkinsorttinen!

Pitäisi tunnustaa, että nyt hankkeilla oleva kuntauudistus ei ole oikeaan osunut. On paljon sellaisia julkispalveluita, jotka luontevimmin hoituvat maakunnan tasoisissa yksiköissä. Tällaisia ovat ainakin sairaanhoito kokonaisuudessaan, ammattikoulutus, ehkä lukiokoulutuskin, sekä julkispalvelujen valvonnan järjestäminen. Toisaalta kansalaisten kuulluksi tulemisen mahdollisuus ja yhteisöllisyyden ylläpito tarvitsee myös puhtaasti paikallisen tason. Osa peruspalveluista, kuten lasten ja vanhusten hoito, peruskoulu ja ainakin osittain kunnallistekniikka voidaan kyllä hoitaa näissä pienehköissäkin yksiköissä. Missä on suurempi taajama, olkoon se kaupunki, muualla pitäjä. Verotusoikeus olisi kai luontevinta siirtää maakuntatasolle, josta sitten paikallisyhteisöt saisivat asukasmäärän ja asukastiheyden mukaan mitoitetut määrärahat oman toimintansa rahoittamiseen. Sekä maakuntaan että kaupunkeihin ja pitäjiin valittaisiin valtuustot suorilla vaaleilla. Tämänkaltainen hallintoporrastus on useimmissa Euroopan maissa, miksei se sopisi myös Suomeen?

Tekeillä olevassa kuntauudistuksessa mennään takapuoli edellä puuhun. Tavoitteena pitäisi olla peruspalvelujen tuottaminen luotettavasti ja kustannustehokkaasti. Keinot pitäisi jättää pitkälti kuntien itsensä kehitettäväksi. Valtion roolina pitäisi olla erotuomarin rooli. Jos kunnat eivät saa omilla toimenpiteillään tavoiteltuja tuloksia, valtio tulee sitten sanelemaan. Nyt on lähdetty liikkeelle perinteisestä laatikkoleikistä, joka on suomalaisen hallinnoimisen helmasyntejä. Kun pitäisi kehittää toimintaa, ryhdytään piirtelemään kuntarajoja ja organisaatiolaatikoita. Se on toki helpompaa, mutta sillä ei saavuteta toivottuja tuloksia. Monissa tapauksissa tulokset ovat pääosin kielteisiä.

Mielestäni ysahamalla oli hyvin oikeansuuntainen näkemys siitä, millä tavoin tätä kuntauudistusta olisi pitänyt suunnitella.

Ja kommenttina 1Suomalaiselle – esittämäsi vaihtoehdot eivät ole toisensa poissulkevia.

Kuntia on kyllä liikaa, mutta ko. menettelytapa ongelman hoitamisessa on epätoivoisen kunnianhimoinen? Pitäisi antaa aikaa ja ”liikkumatilaa” kuntapäättäjille. Tämä hanke on liian ”päällekäyvä” ja ahtaasti ajoitettu! Iso laiva kääntyy hitaasti ja vaatii aikaa. Suunta on kyllä kaikille selvä?

Kokoomuksen ensimmäinen tarkoitus kuntauudistuksessa on hävittää kepun selkäranka eli sadat kunnat kaikkine virkailijoineen ja edun saajineen. Tuon jälkeen ei kepun kuuluissa kenttää ole olemassa ja Kokoomuksella porvarihegemonia.
Asiantuntijoiden mielestä terveyspalvelujen asiallinen hoito ei tule onnistumaan
kummassakaan tarjotussa mallissa. Ei kepunkaan vaihtoehdossa.

Minä olen noissa Helsingin kehyskunnissa asunut.
Eivät ne mitään kaupunkeja ole, tietenkin ne on liitettävä
kaupunkiin !