Kuntatesti

Suomen Kuvalehti listasi Suomen kunnat elinvoiman, väestön ja talouden perusteella. Kärjessä loistavat suuret kaupungit. Onnistujia löytyy silti myös muualta.

Tuskin on suuri yllätys, että Suomen Kuvalehden kuntavertailun kärkikvartetissa viiden tähden kuntina loistavat Kauniainen, Sipoo, Helsinki ja Espoo.

Mutta jos kainuulainen Puolangan kunta saisi ympärilleen Espoon kaupungin ja viereensä vielä Helsingin, hyvin Puolangallakin menisi. Nyt pikkukunnan yllä loistaa yksi tähti ja listasijoitus on 281.

Jakolinjat kuntien välillä ovat syventyneet. Pitkälti niitä selittävät maantiede ja historia.

 

Suomen Kuvalehdelle laadittu tilasto-aineisto valottaa Manner-Suomen kaikkien 293 kunnan väestökehitystä, elinvoimaa ja kuntatalouden tilaa 19 eri muuttujan perusteella.

SK:n Tähtikunnat 2021 -aineistossa kunnat on pisteytetty viidestä tähdestä yhteen. Kun aineistossa käytetään suhteellisia lukuja, kuntakoko tai syntyneiden lasten määrä ei korostu.

Aineiston ovat laatineet johtava asiantuntija, valtiotieteiden tohtori Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä ja kuntatalouden asiantuntija, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä FCG-Perlaconista.

Kevään 2017 kuntavaalien alla Aro ja Laesterä laativat SK:lle vastaavanlaisen aineiston (SK 11/2017). Tuolloin kuntia tarkasteltiin samanlaisella pisteytyksellä.

Nyt kuva kuntien eriytymiskehityksestä tarkentuu. Edelleen kunnat on pisteytetty viidestä tähdestä yhteen, mutta lisäksi kuntia tarkastellaan kuntatyypeittäin.

Mitä aineiston kautta saadaan näkyviin?

Ainakin se, kuinka eri lähtökohdista kunnat ponnistelevat elinvoiman, työpaikkojen ja palveluiden puolesta.

Tätä artikkelia ja sen aineistoa ei ole laadittu viiden tähden kuntien hypettämiseksi tai yhden ja kahden tähden kuntien nolaamiseksi. Kunta-aineisto kertoo kuntien erilaisista toimintaympäristöstä: väestörakenteesta, yritysten määrästä, kunnan taloudellisista resursseista ja niin edelleen. Aineisto voi avata lukijoiden ymmärrystä kunnallisen päätöksenteon vaikeuteen erilaistuvissa kunnissa.

Kuntapalveluiden laadusta aineisto ei juuri kerro. Yhden tai kahden tähden kunta voi tarjota asukkaalleen ihmiskasvoista ja hyvää palvelua sekä hienon asuinympäristön.

Kuntakartassa näkyy yhä Pähkinäsaaren rauhan (1323) raja.

Vaikka suuret, yli 100 000 asukkaan kaupungit kehyskuntineen näyttävät näissä tilastoissa ”menevän menojaan”, tämä ei ole koko totuus.

On seutukaupunkeja ja maaseutumaisia kuntia, jotka pärjäävät vertailussa hyvin. Monella niistä on kuitenkin etunaan kohtuullisen suotuisa sijainti. Myös väestökehitys ja kuntatalous ovat maantiedettä.

”Isot jakolinjat kulkevat itä–länsi-akselilla ja lisäksi vielä historiallisia rajalinjoja mukaellen”, Timo Aro selvittää.

Nyt palataan erittäin vanhoille valtakunnan rajoille. Ruotsin kuningaskunta ja Novgorod solmivat Pähkinäsaaren rauhan vuonna 1323. Vaikka linjattua rajaa ei ilmeisesti merkitty maastoon ja linjauksista on erilaisia tulkintoja, useimmin toistetun tulkinnan mukaan rajalinja kulki Pohjanlahdelta jostakin Raahen tienoilta kohti Etelä-Karjalaa lävistäen nykyisen Rautjärven kunnan.

”Jos rajan piirtäisi alkamaan nyt Oulun korkeudelta ja säätäisi sitä hivenen Jyväskylän kohdalta kääntymään kohti Porvoota tai Loviisaa, sen länsipuolella sijaitsee huomattava osa neljän ja viiden tähden kunnista”, Aro sanoo.

Aro ei ole ensimmäinen, joka nostaa Pähkinäsaaren rauhan rajan esille keskusteltaessa Suomen alueiden ja kuntien eriytymisestä. Muun muassa Kelan tutkijat ovat viitanneet suomalaisten sairastavuuden olevan merkittävästi suurempaa vanhan rajan itä- kuin länsipuolella.

 

 

Kuvaavaa on, että viiden tähden kuntien kahdenkymmenen kärkeen nousee pääosin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen vahvoja kuntia. Vain kolme kuntaa on näiden ulkopuolelta: ydinvoimalakunta Eurajoki (5.) Satakunnasta, Pirkkala (11.) Pirkanmaalta sekä Uusikaarlepyy (18.) Pohjanmaalta. Kaikki nekin läntisestä ja eteläisestä Suomesta.

Viiden tähden kuntia on kaikkiaan 60, neljän tähden 59 ja kolmen, kahden sekä yhden tähden kuntia on kussakin ryhmässä 58.

Jos viiden tähden kuntalistaa katsotaan sijalukujen 21–60 välillä, maakuntien kirjo laajenee jonkin verran: joukkoon nousevat myös Kempele (46.) ja Oulu (50.) Pohjois-Pohjanmaalta, Kittilä (38.) ja Kolari (39.) Tunturi-Lapista ja Inari (45.) Pohjois-Lapista.

Itäisestä Suomesta listalle nousee kaksi tuttua kuntaa: Taipalsaari (54.) Etelä-Karjalasta ja Kontiolahti (59.) Pohjois-Karjalasta.

 

Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Pääpiirteittäin ei juuri mikään. Neljä vuotta on lyhyt aika kuntakentällä ja maakunnissa, Aro ja Laesterä korostavat.

Viiden tähden kerhossa ovat siis edelleen pääkaupunkiseudun vahvat veturit Helsinki (3.), Espoo (4.) ja Vantaa (12.) sekä kehyskunnat näiden ympärillä. Samaan kerhoon kuuluvat Varsinais-Suomessa Turku (37.) ja Pirkanmaalla Tampere (29.) kehyskuntineen.

Kuten viimeksi, niin nytkin Pohjanmaan kaksi- tai ruotsinkieliset kunnat kurottavat ylimpään kärkeen. Uudenkaarlepyyn lisäksi Närpiö (21.), Korsnäs (27.), Mustasaari (30.), Vaasa (33.), Pedersöre (34.), Maalahti (35.), Pietarsaari (42.), Vöyri (43.), Luoto (48.) ja Kruunupyy (49.). Listaus on hämmästyttävä.

Vastaavasti yhden tähden kuntien sarakkeessa perää pitävät Pohjois-Savon ja Kainuun kunnat, jotka jäävät kauas pääväylistä, raideverkosta, yliopistoista ja valtionvirastoista: Kaavi (293.), Vesanto (292.), Rautavaara (291.), Hyrynsalmi (290.) ja Sonkajärvi (289.). Myös Keski-Suomen pienehköjä kuntia löytyy tästä ryhmästä.

Yhden tähden kunnissa on useita, joiden tulevaisuus on paljolti sen varassa, että pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu. Näin arvioi Eero Laesterä.

Vaikka sote-palvelut siirtyisivät kuntien vastuulta kaavailluille hyvinvointialueille tai maakunnille, kaikista kunnista ei Laesterän mukaan tule senkään jälkeen elinvoimakuntia.

”Mutta monet pienistä kunnista voivat jatkaa itsenäisinä, jos se riittää kuntalaisille, että perustoiminnot hoidetaan”, Laesterä sanoo.

 

Kunnat siis erilaistuvat kaiken aikaa myös tehtäviensä kautta.

Mutta voiko yksittäisen kunnan, seudun tai kokonaisen maakunnan näkymä muuttua ratkaisevasti parempaan?

Timo Aron mukaan tästä on esimerkkejä. Lappi oli vielä 1970-luvulla kurjala. Nyt se on 2000-luvun menestystarina kaivosteollisuuden ja matkailun ansiosta. Nousu on kohdistunut voimallisimmin Rovaniemelle ja länsirajan tuntumaan Tunturi- ja Pohjois-Lapin kuntiin. Pian nousuvuorossa on ilmeisesti Kemi Metsä Groupin biotuotetehdasinvestoinnin ansiosta.

Mutta on Lappia nostettu jaloilleen myös valtionosuuksilla. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) hallituksen lappilainen alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) sai valtionosuusuudistuksessa suunnattua Lapin kunnille muutamien kymmenien miljoonien eurojen vuosittaisen lisäyksen.

Lapin kunnat ovat sittemmin pysytelleet poissa valtiovarainministeriön kriisikuntalistalta.

Vajaa vuosikymmen myöhemmin pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus korjasi valtionosuusjärjestelmää Helsingin hyväksi poistamalla kiinteistöveron kuntien verotulotasauksesta.

Helsinki voitti uudistuksessa useita kymmeniä miljoonia euroja vuositasolla. Tämä päätös satoi myös muutamien pienten kesämökkikuntien laariin.

Muun muassa eteläsavolainen Puumala ja varsinaissuomalainen Kustavi hyötyivät linjauksesta taloudellisesti Helsingin vanavedessä.

Kustavi (56.) löytyy viiden tähden kuntien listalta ja Puumala (158.) kolmen tähden, mikä on Etelä-Savossa kova suoritus.

Näyttää, että koronavuodesta 2020 tuli kuntien ylivoimaisesti paras talousvuosi miesmuistiin. Arki alkaa kuntavaalien jälkeen.

Oikeastaan juuri nyt missään kunnassa ei olla kovin köyhiä, vaikka covid-19 koettelee Suomea ja maailmaa ankarasti. Valtion koronatuet kunnille ovat tuoneet lähes 3 miljardia euroa lisärahaa kuntatalouteen.

Helmikuussa 2021 kuntien etujärjestö Kuntaliitto julkisti kuntien ennakkotilinpäätöstiedot, ja jo nyt näyttää siltä, että koronavuodesta 2020 tuli kuntien ylivoimaisesti paras talousvuosi miesmuistiin.

Eero Laesterän mukaan kohti normaalia palataan vuonna 2022. Arki alkaa siis kuntavaalien jälkeen.

Aron ja Laesterän laatima aineisto osoittaa, että kuntien ylivoimaisesti kovin haaste tulee vastaan ”neloskierteen” kautta. Se on haaste, jossa rahakaan ei välttämättä auta – ja se on todellisuutta jo tässä ja nyt.

Aron mukaan kunnat kohtaavat kukin tavallaan tämän yhtälön: väestö keskittyy edelleen suurille kaupunkiseuduille, syntyvyys on alhaista ja työikäinen väestö vähenee väestön ikääntyessä.

Tässä ristiaallokossa sote-alueiden ja kuntien tulisi löytää työvoimaa hoitamaan hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset tehtävät.

”Tämä väestökysymys on pirullinen yhtälö ratkottavaksi”, Aro sanoo ja lisää vielä, ettei ongelma ole ratkaistavissa ilman työperäistä maahanmuuttoa ja siihen liittyvää koulutusta. Samaan johtopäätökseen on päätynyt myös kuntien eläkevakuuttaja Keva.

Sekä Uusimaa että Kainuu kisaavat koulutetuista työntekijöistä omilla paikallisilla ja alueellisilla resursseillaan.

Kesäkuun 13. päiväksi 2021 siirretyissä kuntavaaleissa valitaan päättäjät ratkomaan näitä hankalia yhtälöitä.

Suuruuden ekonomiaa

Yli 100 000 asukkaan kaupungit: 9 kaupunkia, 2 214 891 asukasta.

Kuntatyypittäinen vertailu kertoo kuntien eriytymisestä olennaisen jo kättelyssä. Yli 100 000 asukkaan kaupunkeja on Suomessa vain yhdeksän.

Maailmalla näistä ei edes puhuttaisi suurina kaupunkeina, mutta pohjoisessa, harvaan asutussa ja vähäväkisessä maassa volyymejä on pakko tarkastella eri asteikolla.

Viiden tähden kuntia ovat Helsinki (3.), Espoo (4.), Vantaa (12.), Tampere (29.), Turku (37.) ja Oulu (50). Neljän tähden listalta löytyvät Jyväskylä (71.), Lahti (92.) ja Kuopio, joka viimeisenä suurena löytyy kaikkien kuntien vertailussa sijaluvulta 106.

Tässä kerhossa kaupunkien johtoryhmät ja päättäjät askaroivat aivan eri mittaluokan kysymysten parissa kuin kunnissamme keskimäärin. Nämä kaupungit rakentavat yhteistyöverkostoja yritysmaailman, yliopistojen, erilaisten kansainvälisten foorumien ja ulkomaisten kaupunkipartnereiden kanssa.

Työn alla on innovaatiopolitiikkaa, kaupunkikehittämistä ja digitalisaatioon liittyviä hankkeita. Kaupunkikonserneilla on yhtiösalkussaan muitakin tytäryhtiöitä kuin vuokratalo- ja energiayhtiöt.

Näiden kaupunkien fyysinen rakentaminen on isoa bisnestä: syntyy urheilu- ja kulttuuriareenoita, raitioteitä, rantatunneleita.

Kaupunkeja rakennetaan yhä tiiviimmiksi ja kohti taivasta. Kaupunkien kaavoituksessa ja maankäytössä on paljon pelissä. Tätä valtaa jaetaan kuntavaaleissa.

Eero Laesterän mukaan suurten kaupunkien talous on leimallisesti tulotaloutta. Näiden yhdeksän – ja muidenkin maakuntakeskusten – keskeinen ajatus on luoda kasvua, työpaikkoja ja verokertymää kaupungin kassaan, jotta palvelut pelaavat.

Ajoittain suurten kaupunkien tilinpäätöstiedotteissa manataan talouskurjuutta ja alijäämäistä tilinpäätöstä.

”Tosiasia on, että suuret nousevat notkahdusten jälkeen aina uudelleen”, Laesterä sanoo. Suuruuden ekonomia tarjoaa suojaa. Kaikilla yhdeksällä suurella kaupungilla on kulttuurista pääomaa ja suomalaisittain pitkä historia, joka on opettanut sopeutumista uusiin tilanteisiin.

Vaikka kuntalaki ohjaa suurimpia kaupunkeja aivan samoin kuin muutaman tuhannen asukkaan kuntia, toiminnan raamit ovat täysin toisenlaiset. Esimerkiksi Helsinki on väestöltään suurempi kuin yksikään maakunta Uuttamaata lukuun ottamatta ja sillä on palveluksessaan noin 38 000 työntekijää. Siksi se on lopulta aika lailla omassa sarjassaan.

 

Suuren naapurin kyydissä

Yli 100 000 asukkaan kaupunkien kehyskunnat: 55 kuntaa, 899 009 asukasta.

Tilastoaineisto kertoo kehyskuntien kyvystä käyttää asema suuren kaupungin  kainalossa hyväksi.

Sarjan kymmenen kärki on hyvin samanlainen kuin neljä vuotta sitten: Kauniainen (1.), Sipoo (2.), Rusko (6.), Tuusula (7.), Nurmijärvi (8.), Naantali (9.), Kerava (10.), Pirkkala (11.), Kaarina (13.) ja Lieto (14.). Nämä kaikki ovat siis Helsingin ja pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen kaupunkiseutujen kehyskuntia.

Valtaosin pääkaupunkiseudun sekä Turun ja Tampereen kehyskunnat ovat viiden tähden ja vähintäänkin neljän tähden sarjassa. Menestyneimmät niistä ohittavat kuntien kokonaisvertailussa oman keskuskaupunkinsa mennen tulleen.

Sille on selityskin. Kehyskuntia on usein syytetty ”kerman kuorimisesta”, erityisesti valikoivasta asukas-, kaavoitus- ja tonttipolitiikasta.

Kun tarjolla on hyviä omakotitontteja ja työmatka keskuskaupunkiin taittuu vartissa, paineita ei ole samankaltaiseen elinkeinopolitiikkaan kuin esimerkiksi kasvuseutujen ulkopuolisissa seutukaupungeissa.

Mutta juuri kaavoituspolitiikka ja hyvät kuntapalvelut ovat suurten kaupunkien kehyskuntien elinkeinopolitiikkaa. Ne käyttävät sijaintinsa hyväkseen. Suurten kaupunkien vastuulle jäävät usein opiskelijat, työttömät, maahanmuuttajat ja vähävaraiset.

Ajoittain on käyty kovaäänistäkin keskustelua kehyskuntien liittämisestä keskuskaupunkeihin. Tämä keskustelu törmäsi seinään pääministeri Kataisen hallituskaudella, jolloin puhuttiin jopa pakkoliitoksista.

Tilastojen valossa keskeiset suuret kaupungit pärjäävät tätä nykyä niin hyvin, ettei kukaan halua ainakaan juuri nyt avata kuntaliitoskeskustelua uudelleen.

Myös Kunnallisalan kehittämissäätiön marraskuussa 2020 teettämässä kansalaisgallupissa kansalaisten mukaan kuntaliitokset ovat kuntalaisten ”tärkeysjärjestyslistalla” vähiten tärkeä asia. Kärjessä olivat sote-palvelut.

Mutta aivan kaikkien suurten kaupunkien naapurit eivät ole vauraita. Esimerkiksi Kuopion tilanne on toinen.

Pohjois-Savon maakuntakeskus on kuntaliitoksien kautta ottanut vastuuta alueen kehittymisestä, ja näin uudet kehyskunnat löytyvätkin nyt entiseltä maaseutukehältä.

Esimerkiksi yhden tähden kuntien listan Kaavi (293.) lasketaan pendelöinnin perusteella Kuopion kehyskunnaksi, vaikka se ei kuulu samaan kaupunkirakenteeseen.

 

Maakunnan selkäranka

Maakuntakeskukset: 12 kaupunkia, 766 412 asukasta.

Maakuntakeskukset, jotka eivät kuulu yli 100 000 asukkaan suuriin kaupunkeihin, ovat usein kovassa ristivedossa maakunnissaan. Paljon pienemmin hauiksin kuin Helsinki tai Tampere ne joutuvat kantamaan samanlaista vastuuta alueen vetovoimasta.

Ellei maakuntakeskus onnistu pysäyttämään maaseudun muuttohalukkaita nuoria, joku suurimmista kaupunkiseuduista ottaa ne kyllä vastaan.

Tässä listauksessa palataan uudelleen länsi–itä-akselille.

Kärjessä ovat Vaasa (33.) Pohjanmaalta ja Seinäjoki (44.) Etelä-Pohjanmaalta. Kumpikin yltää kirkkaasti viiden tähden kuntien joukkoon kaikkien kuntien vertailussa.

Seuraavina listalla ovat neljän tähden ryhmään yltäneet Rovaniemi (74.), Lappeenranta (81.), Kokkola (83.), Pori (87.), Hämeenlinna (93.) ja Joensuu (104.), joka on ”sarjanousija”.

Edellisessä vertailussa Pohjois-Karjalan pääkaupunki sai kolme tähteä.

Kolmen tähden ryhmään sijoittuvat Kajaani (125.) ja Mikkeli (139.). Näistä ainakin Kajaani näyttäisi olevan hiljalleen matkalla neljän tähden kerhoon.

Jos maantiede ratkaisee keskuskaupunkien menestymistä, Kajaani on paininut täysillä maantiedettä vastaan.

Kymenlaakson tilanne on poikkeuksellinen. Maakunnalla on kaksi maakuntakeskusta: Kouvola (157.) ja Kotka (167.), kumpikin SK:n aineistossa kolmen tähden kuntia.

Kymenlaakso on kokenut rajuja rakennemuutoksia metsäteollisuuden alasajossa. Kouvola on lisäksi joutunut sopeuttamaan toimintojaan ja talouttaan kuuden kunnan liitoksen jäljiltä. Tilannetta ei helpota maakuntaa pitkään vaivannut muuttotappio.

Kotkan tilanne saattaa näyttää hitusen valoisammalta. Google on tehnyt miljardi-investoinnit Haminan datakeskukseen, ja luvassa on lisääkin. Yleensä kasvu säteilee ympäristöönsä. Se on aluekehityksen keskeisiä ”luonnonlakeja”.

Vanha hokema maakuntakeskuksista maakuntiensa vetureina on totta hyvässä ja pahassa. Maakuntakeskuksen murtuessa murtuisi maakunnan selkäranka.

Näissä kaupungeissa yliopistot, yliopistokeskukset ja ammattikorkeakoulut ovat keskeisiä toimijoita veto- ja pitovoiman lisäämiseksi. Kisaa käydään nopeista junayhteyksistä ja lentokenttien toiminnan jatkumisesta. Hyvä saavutettavuus tarkoittaa kilpailukykyä.

 

Johtaminen on kuninkuuslaji

Seutukaupungit: 57 kuntaa, 917 040 asukasta.

Tilastoaineiston kenties mielenkiintoisin ja epätasaisin kuntalistaus löytyy tarkasteltaessa seutukaupunkien sijoitusta. Seutukaupungeiksi kutsutaan sellaisia kaupunkeja, jotka eivät ole maakuntansa keskuskaupunkeja. Nämä vähän julkisuudessa näkyvät pienehköt kaupungit ovat oman alueensa ”pikkuvetureita”. Jotkut niistä toimivat kuitenkin kokoaan suuremmassa sarjassa.

Kymmenen kärjessä -listalle nousevat viiden tähden kaupungit Rauma (25.), Uusikaupunki (26.), Parainen (36.), Paimio (41.), Pietarsaari (42.) ja Laitila (53.) sekä neljän tähden Kalajoki (62.), Riihimäki (65.), Lohja (68.) ja Tornio (85.).

Kartta kertoo oleellisen. Useat menestyjistä ovat länsirannikon tai etelän kaupunkeja, joilla on omaleimainen kulttuuri ja vahva historia – ja hyvä sijainti.

Esimerkiksi Raumalla ja Uudessakaupungissa on opittu pärjäämisen kaava. Timo Aron mukaan kyse on paikallisesta toimintakulttuurista, joka kannattelee jopa kriisin ja rakennemuutoksen yli.

Osa seutukaupungeista on kokenut kriisejä ja iskuja toinen toisensa perään.

Timo Aro listaa menetysten määrää: monissa näistä kaupungeissa teollisuus on ajautunut alas, valtio on lakkauttanut toimintojaan, ammattikorkeakoulut ovat lopettaneet sivupisteitään ja sairaanhoitopiirit ovat ajaneet alas pieniä aluesairaaloita. Tunnelmaa ei paranna muuttotappio.

Silti toiset ovat selvinneet kohtuullisesti kokemastaan. Valkeakoski (95.) keikkuu neljän tähden ja esimerkiksi Iisalmi (123.), Sastamala (127.), Imatra (131.), Akaa (140.) ja Kauhava (142.) kolmen tähden kerhossa.

Seutukaupunkien johtaminen on Timo Aron ja Eero Laesterän mukaan kuntajohtamisen kuningaslaji. Näissä kaupungeissa johtajan täytyy olla moniottelija.

Raskaimmat tappiot on koettu sisämaan ja itäisen Suomen seutukaupungeissa. Yhden tähden kaupunkien joukosta löytyvät esimerkiksi Ähtäri (240.), Pieksämäki (252.), Lieksa (253.) Kemijärvi (256.), Saarijärvi (261.), Kuhmo (268.) – ja yllättäen myös Savonlinna (241.), joka on pudonnut edellisen kuntavertailun jälkeen kahden tähden ryhmästä yhden tähden ryhmään.

Savonlinna kärsi rajun takaiskun Itä-Suomen yliopiston päättäessä siirtää opettajankoulutuslaitoksensa Joensuuhun. Lähes tuhat opiskelijaa ja pääosa henkilökunnasta siirtyivät Joensuuhun vuonna 2018. Timo Aro arvioi, että päätöksen taloudelliset ja henkiset tappiot tuntuvat kaupungissa vielä pitkään.

Toinen kaupunkia raastava asia on taistelu Savonlinnan sairaalan asemasta sote-uudistuksessa. Itä-Savon piskuinen sairaanhoitopiiri on käynyt maakuntakeskus Mikkeliä ja Etelä-Savon sairaanhoitopiiriä vastaan voimia kuluttavaa taistelua vuosien ajan. Nyt pohdinnassa on jopa siirtyminen Pohjois-Savon maakuntaan.

Timo Aro rohkaisee Savonlinnaa ja ympärillä olevia kumppaneita suuntaamaan voimat Saimaan alueen yhteiseen tulevaisuuteen.

”Alueella olisi mahdollista toistaa Lapin tapaan menestystarina. Mikään ei toteudu nopeasti, mutta Saimaan alueen kunnissa on havaittavissa hyvää yritystä”, Aro sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi suuri Saimaan maakunta nostaisi alueen veto- ja pitovoimaa tuntuvasti.

Myös Eero Laesterä on seurannut seutukaupunkien pitkää kujanjuoksua. Laesterä on huolissaan Hypo-pankin viimeaikaisista ulostuloista, jotka ovat liittyneet suurten kaupunkiseutujen ulkopuolisen Suomen asuntojen arvojen romahtamiseen ja lainahanojen sulkeutumiseen.

”Kun tätä toistetaan, siitä voi vielä tulla itseään toteuttava ennuste.”

Laesterän mukaan Suomella ei ole varaa siihen, että valtaosa alueista ja näiden asukkaiden asunto-omaisuudesta julistetaan arvottomiksi.

”Aiheesta saa ja pitää keskustella, mutta siinä keskustelussa pitää esittää myös ratkaisuja”, Laesterä sanoo.

 

Pärjääjiä ja sinnittelijöitä

Muut kunnat: Kaupunkimaiset tai taajaan asutut kunnat, 19 kuntaa, 187 757 asukasta. Maaseutumaiset kunnat, 141 kuntaa, 520 920 asukasta.

Listaus ”muista kunnista” sisältää sekä taajaan asuttuja että maaseutumaisia kuntia. Kaupunkimaisten kuntien kärkeen nousevat Mustasaari (30.) Pohjanmaalta ja Kontiolahti (59.) Pohjois-Karjalasta. Kumpikin kuuluu maakuntakeskustensa Vaasan ja Joensuun kehyskuntiin. Neljän tähden kerhoon kuuluvat muun muassa Hattula (64.) Kanta-Hämeestä, Kaskinen (66.) Pohjanmaalta, Lapua (77.) Etelä-Pohjanmaalta sekä Sotkamo (79.) Kainuusta. Sotkamo on vuosien ajan ollut maakunnan ”ihmekunta” – ja myös tilastoihme.

Maaseutumaisten kuntien kärki on hämmentävä. Länsiraja vie koko erän. Kärjessä on Eurajoki (5.) Satakunnasta ja seuraavina Pohjanmaan Uusikaarlepyy (18.), Närpiö (21.), Korsnäs (27.), Pedersöre (34.) ja Maalahti (35.). Näitä peesaavat Tunturi-Lapin Kittilä (38.) ja Kolari (39.) ja sitten jälleen Pohjanmaan Vöyri (43.) ja lappilainen Inari (45.).

Kaikki kymmenen siis viiden tähden ryhmässä ruuhka-Suomen ulkopuolelta.

Neljän tähden maaseutukerhosta löytyvät muun muassa lappilaiset Utsjoki (69.) ja Enontekiö (117.) sekä yläsavolainen Vieremä (119.), joka tunnetaan maailman johtavan metsäkonevalmistajan Ponssen kotikuntana.

Noin 3 500 asukkaan Vieremä sijaitsee Iisalmen naapurustossa. Pikkukunnan työpaikkaomavaraisuus on jo noin 130 prosenttia. Muualta ajetaan töihin Vieremälle.

Kaikkia kuntia koskevan tähtilistan loppupäästä löytyy koko joukko yhden tähden maaseutumaisia ja kaupunkimaisia kuntia. Ne sijaitsevat valtaosin Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.

Kiinteistönvälittäjät ovat hehkuttaneet ennätysmäistä kesämökkikauppaa. Monessa kunnassa toivotaan, että muuttoliikkeen suunta heilahtaisi maaseudun suuntaan.

Esimerkiksi Kalajoki (62.), Kolari (39.), Tammela (80.), Kemiönsaari (100.), Puumala (158.), Merikarvia (188.), Sulkava (218.) ja Salla (276.) ovat saaneet uusia asukkaita.

”Mutta on aivan liian aikaista sanoa koronakriisin vaikutuksista muuttoliikkeeseen laajemmin. Näyttää kuitenkin, että iso kuva pysyy samanlaisena. Suuret kaupunkiseudut houkuttelevat muuttajia ja samoin maakuntakeskukset kehyskuntineen.”

Eero Laesterä toistaa saman toiveen, jonka hän ja Timo Aro esittivät neljä vuotta sitten.

”Kaikissa yhden tähden kunnissa kuntakokoon katsomatta kaivattaisiin nyt viiden tähden päättäjiä, jotka tunnustavat tosiasiat ja toimivat kuntalaisten puolesta. Vaikeimmat päätökset tehdään näissä valtuustoissa.”

Tähtikunnat 2021

Suluissa vuoden 2017 sijoitus.

VIISI TÄHTEÄ

1. (1.) Kauniainen

2. (2.) Sipoo

3. (3.) Helsinki

4. (5.) Espoo

5. (9.) Eurajoki

6. (7.) Rusko

7. (6.) Tuusula

8. (11.) Nurmijärvi

9. (17.) Naantali

10. (14.) Kerava

11. (4.) Pirkkala

12. (10.) Vantaa

13. (16.) Kaarina

14. (13.) Lieto

15. (30.) Porvoo

16. (8.) Inkoo

17. (12.) Kirkkonummi

18. (15.) Uusikaarlepyy

19. (21.) Siuntio

20. (19.) Vihti

21. (43.) Närpiö

22. (18.) Lempäälä

23. (22.) Kangasala

24. (25.) Ylöjärvi

25. (29.) Rauma

26. (76.) Uusikaupunki

27. (26.) Korsnäs

28. (20.) Pornainen

29. (23.) Tampere

30. (32.) Mustasaari

31. (24.) Muurame

32. (28.) Järvenpää

33. (49.) Vaasa

34. (27.) Pedersören kunta

35. (52.) Maalahti

36. (37.) Parainen

37. (50.) Turku

38. (33.) Kittilä

39. (68.) Kolari

40. (46.) Raisio

41. (59.) Paimio

42. (39.) Pietarsaari

43. (35.) Vöyri

44. (80.) Seinäjoki

45. (100.) Inari

46. (58.) Kempele

47. (42.) Hyvinkää

48. (38.) Luoto

49. (44.) Kruunupyy

50. (47.) Oulu

51. (66.) Taivassalo

52. (31.) Masku

53. (57.) Laitila

54. (36.) Taipalsaari

55. (34.) Mäntsälä

56. (65.) Kustavi

57. (48.) Sauvo

58. (40.) Askola

59. (51.) Kontiolahti

60. (63.) Marttila

 

NELJÄ TÄHTEÄ

61. (70.) Aura

62. (53.) Kalajoki

63. (45.) Nokia

64. (56.) Hattula

65. (86.) Riihimäki

66. (60.) Kaskinen

67. (85.) Pälkäne

68. (82.) Lohja

69. (139.) Utsjoki

70. (72.) Kaustinen

71. (90.) Jyväskylä

72. (92.) Liminka

73. (79.) Vesilahti

74. (96.) Rovaniemi

75. (87.) Nousiainen

76. (73.) Hausjärvi

77. (75.) Lapua

78. (88.) Loppi

79. (117.) Sotkamo

80. (61.) Tammela

81. (104.) Lappeenranta

82. (54.) Hollola

83. (99.) Kokkola

84. (55.) Koski Tl

85. (119.) Tornio

86. (118.) Mynämäki

87. (84.) Pori

88. (77.) Myrskylä

89. (78.) Pyhtää

90. (116.) Hailuoto

91. (67.) Loviisa

92. (102.) Lahti

93. (74.) Hämeenlinna

94. (113.) Pyhäranta

95. (69.) Valkeakoski

96. (41.) Pukkila

97. (106.) Raasepori

98. (81.) Janakkala

99. (108.) Laihia

100. (89.) Kemiönsaari

101. (144.) Kristiinankaupunki

102. (111.) Pöytyä

103. (98.) Ulvila

104. (126.) Joensuu

105. (122.) Isokyrö

106. (101.) Kuopio

107. (97.) Ypäjä

108. (124.) Hämeenkyrö

109. (83.) Luumäki

110. (135.) Juupajoki

111. (110.) Forssa

112. (91.) Lapinjärvi

113. (94.) Asikkala

114. (62.) Huittinen

115. (112.) Salo

116. (155.) Karvia

117. (142.) Enontekiö

118. (114.) Eura

119. (212.) Vieremä

 

KOLME TÄHTEÄ

120. (64.) Oripää

121. (95.) Ilmajoki

122. (138.) Säkylä

123. (152.) Iisalmi

124. (130.) Vehmaa

125. (161.) Kajaani

126. (150.) Keminmaa

127. (115.) Sastamala

128. (105.) Muonio

129. (145.) Hanko

130. (93.) Somero

131. (137.) Imatra

132. (153.) Ruokolahti

133. (140.) Toivakka

134. (134.) Karkkila

135. (128.) Nakkila

136. (156.) Kuortane

137. (127.) Orimattila

138. (107.) Jokioinen

139. (123.) Mikkeli

140. (129.) Akaa

141. (103.) Uurainen

142. (158.) Kauhava

143. (125.) Laukaa

144. (148.) Pyhäntä

145. (147.) Sodankylä

146. (173.) Virrat

147. (171.) Kankaanpää

148. (133.) Loimaa

149. (170.) Kuusamo

150. (181.) Pyhäjoki

151. (141.) Siilinjärvi

152. (184.) Ikaalinen

153. (163.) Hamina

154. (157.) Ylivieska

155. (121.) Lemi

156. (175.) Liperi

157. (174.) Kouvola

158. (187.) Puumala

159. (167.) Kärkölä

160. (182.) Muhos

161. (109.) Iitti

162. (154.) Heinola

163. (207.) Luhanka

164. (169.) Parkano

165. (160.) Kannus

166. (178.) Jämsä

167. (166.) Kotka

168. (165.) Tyrnävä

169. (188.) Pelkosenniemi

170. (136.) Hirvensalmi

171. (162.) Orivesi

172. (183.) Humppila

173. (215.) Alajärvi

174. (143.) Evijärvi

175. (177.) Virolahti

176. (120.) Harjavalta

177. (209.) Alavus

 

KAKSI TÄHTEÄ

178. (179.) Halsua

179. (159.) Veteli

180. (193.) Lappajärvi

181. (203.) Tervola

182. (236.) Ylitornio

183. (146.) Kurikka

184. (202.) Lumijoki

185. (172.) Leppävirta

186. (186.) Jämijärvi

187. (151.) Savitaipale

188. (164.) Merikarvia

189. (228.) Urjala

190. (211.) Enonkoski

191. (190.) Pomarkku

192. (168.) Petäjävesi

193. (192.) Raahe

194. (180.) Punkalaidun

195. (131.) Joroinen

196. (197.) Kokemäki

197. (248.) Siikajoki

198. (257.) Kärsämäki

199. (227.) Ruovesi

200. (205.) Sysmä

201. (213.) Vimpeli

202. (189.) Kauhajoki

203. (233.) Äänekoski

204. (200.) Keuruu

205. (214.) Varkaus

206. (176.) Toholampi

207. (226.) Rautjärvi

208. (204.) Kuhmoinen

209. (258.) Savukoski

210. (217.) Ii

211. (208.) Parikkala

212. (198.) Perho

213. (194.) Miehikkälä

214. (216.) Konnevesi

215. (260.) Nurmes

216. (241.) Viitasaari

217. (234.) Joutsa

218. (271.) Sulkava

219. (149.) Lestijärvi

220. (251.) Utajärvi

221. (253.) Oulainen

222. (225.) Kemi

223. (196.) Juva

224. (242.) Polvijärvi

225. (259.) Kitee

226. (246.) Alavieska

227. (254.) Sievi

228. (206.) Padasjoki

229. (256.) Nivala

230. (185.) Pertunmaa

231. (238) Mänttä-Vilppula

232. (237.) Kihniö

233. (245.) Suonenjoki

234. (221.) Lapinlahti

235. (249.) Rantasalmi

 

YKSI TÄHTI

236. (249.) Mäntyharju

237. (195.) Isojoki

238. (199.) Karijoki

239. (201.) Kangasniemi

240. (272.) Ähtäri

241. (220.) Savonlinna

242. (244.) Teuva

243. (252.) Taivalkoski

244. (210.) Karstula

245. (235.) Soini

246. (223.) Haapavesi

247. (261.) Rautalampi

248. (229.) Pihtipudas

249. (250.) Kannonkoski

250. (231.) Siikainen

251. (278.) Simo

252 . (255.) Pieksämäki

253. (270.) Lieksa

254. (279.) Haapajärvi

255 . (247.) Ranua

256. (284.) Kemijärvi

257. (240.) Hartola

258. (243.) Kinnula

259. (222.) Reisjärvi

260. (266.) Tohmajärvi

261. (268.) Saarijärvi

262. (224.) Keitele

263. (219.) Kyyjärvi

264. (232.) Merijärvi

265. (274.) Outokumpu

266. (239.) Tervo

267. (280.) Multia

268. (287.) Kuhmo

269. (267.) Ristijärvi

270. (275.) Juuka

271. (290.) Siikalatva

272. (230.) Pello

273 . (269.) Hankasalmi

274 . (264.) Heinävesi

275. (262.) Suomussalmi

276 . (286.) Salla

277. (263.) Rääkkylä

278 . (282.) Ilomantsi

279. (291.) Vaala

280. (273.) Pudasjärvi

281. (276.) Puolanka

282. (218.) Pyhäjärvi

283. (285.) Kiuruvesi

284. (288.) Pielavesi

285. (283.) Tuusniemi

286. (277.) Kivijärvi

287. (295.) Paltamo

288. (294.) Posio

289. (281.) Sonkajärvi

290. (297.) Hyrynsalmi

291. (293.) Rautavaara

292. (292.) Vesanto

293. (296.) Kaavi

Sisältö