Surkeat Suomi-matkat: Kahvilat kiinni, hotellit tylsiä, panimo ei myy olutta

Seitsemän tunnettua suomalaista pohti, mitkä asiat tekevät kotimaanmatkailusta nihkeää.
Kotimaa 8.8.2017 20:51
Lihapullat ovat tyypillinen ateria suomalaisessa työpaikkaruokalassa. © KIMMO MÄNTYLÄ / Lehtikuva

Kysyimme seitsemältä suomalaiselta, miksi lomailussa ei kannata aina mennä merta edemmäs kalaan vaan jäädä koti-Suomeen. Kehuttavaa riitti, mutta aina kotimaanmatkailu ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. 

Mitkä asiat ovat Suomi-matkailun tiellä ja miten kotimaan kohteita voisi toisaalta paremmin markkinoida meille suomalaisille?

Samat seitsemän vastaajaa pohtivat nyt kotimaanmatkailun nihkeitä puolia.

 

Kirjailija Tuomas Kyrö toivoo uusia ideoita Suomen matkailuvalteiksi Helsingin ja Lapin tilalle.

”Pitkään on menty Engelin kaupungin siluetilla, poroilla ja joulupukilla. Nämä ovat hyvät, mutta minä ottaisin mallia Islannista. Yksikään kilipukki ei ole liian vaatimaton, koska sillä oli rooli Game of Thronesissa.”

Mitkä asiat ovat esteinä Kyrön matkustamiselle?

”Aika, raha, lapset, laiskuus.”

 

Kirjailija Salla Simukka suosii paikkoja, joihin on helppo päästä ilman autoa ja joissa on jokin kiinnostava tapahtuma tai nähtävyys. Yksi suurimmista esteistä Simukan kotimaanmatkailulle onkin junavuorojen vähentäminen.

Simukka harmittelee myös lyhyitä aukioloaikoja kesälomakaudella.

”Läheskään kaikki paikat eivät ole esimerkiksi kesällä auki, ja poikkeavista aukioloajoista on vaikea saada tietoa. Luulisi, että esimerkiksi ravintoloiden ja kahviloiden kannattaisi olla auki juuri kesäisin, kun ihmiset ovat liikkeellä ja innokkaampia syömään ulkona”, Simukka sanoo.

”Ehkä lähimatkailuun voisi piristysruiskeena myöntää palveluseteleitä.”

Ympäri maailmaa matkustaneen toimittaja Riku Rantalan mielestä Suomessa on paljon maailmanluokan kohteita, mutta niitä ei osata mainostaa, ja mainostaminen on myös erilaista suomalaisille ja ulkomaalaisille. 

”Ehkä lähimatkailuun voisi piristysruiskeena myöntää palveluseteleitä. Satasen ravintolailta, hotelliyöpyminen tai matkaliput voisivat innostaa piipahtamaan kotipaikkakunnan ulkopuolella”, Rantala sanoo.

Myös aukioloajat voivat olla turistin kannalta hankalia.

”Esimerkiksi jotkin kiinnostavat, pienyrittäjien pyörittämät kohteet ovat kesäisin tai viikonloppuisin kiinni.”

Madventures-sarjasta tuttua Rantalaa harmittavat myös muutkin matkailuyrittämiseen liittyvät pikkutarkat säännöt.

”Pienpanimo ei saa myydä suoraan vahvaa käsityöläisolutta tai paikallinen kalastaja vastasavustamaansa kalaa ilman mittavia kylmälaiteinvestointeja.”

Rantala arvelee matkustamisen esteiksi myös hinnat, sään ja kohteiden huonon tunnettuuden. Suomalaisen saattaa olla myös vaikea lomailla kotimaassaan.

”Ehkä rentoutumista karsastava kulttuurimme alitajuisesti ajaa meitä ulkomaille”.

”Suurin osa hotelleistamme on tuikitylsiä! Samaa pätee ravintoloihin.”

Ranskassa eri alueiden erityispiirteitä, historia ja kulinarismia korostetaan, toteaa Helena Petäistö. Hän toivoisikin myös Suomessa ruokapaikkojen kohoamista joka niemeen ja notkelmaan.

”Kun Ranskassa ajaa alueelta toiselle, rakennuskanta vaihtuu, ruoat vaihtuvat ja mielenkiintoa lisää odotus, mitäköhän seuraavassa paikassa saa nähdä ja kokea. Ei autioitunut maaseutu houkuttele automatkailijoita.”

Petäistö kaipaakin enemmän persoonallisia piirteitä myös majoituspalveluihin.

”Suurin osa hotelleistamme on tuikitylsiä! Myös niissä vaivaa mielikuvituksen puute. Samaa pätee ravintoloihin. Pankaa itsenne peliin ja antakaa palaa!”

Entinen kirjeenvaihtaja on myös pettynyt suomalaiseen asiakaspalveluun.

”Edelleenkin liian usein itse asetetut säännöt tuntuvat olevan tärkeämmät kuin asiakkaan tyytyväisyys”.

Lisäksi Petäistöä surettaa Suomen vanhojen kaupunkien puukeskustojen ja vanhojen kylien lähes täydellinen tuho.

”Muualla Euroopassa vanhat keskustat on säilytetty ja entistetty huolellisesti, ja kaikki uusi on rakennettu niiden ympärille. Juuri niissä matkailijat viihtyvät, vanhojen kaupunkien ja kylien idylleissä.”

Jos loma-ajat olisivat myöhäisemmät ja ruokapaikkoja olisi enemmän, lähimatkailun mainostaminen sujuisi Petäistön mielestä paljon paremmin.

”Vasta sitten voi alkaa brändätä monia mielenkiintoisia reittejä ja kohteita, jopa siinä määrin, että suomalainenkin innostuu taas kotimaanmatkailusta ja löytää uudelleen omia juttujaan.”

 

Lappikrääsäturismi ja loukkaavien saamelaisstereotypioiden ylläpito ovat Suomi-turismin ainoat asiat, jotka ärsyttävät Märät Säpikkäät -sarjasta tuttua Suvi Westiä.

”Me saamelaiset olemme jo vuosikymmeniä sanoneet, ettei ole hyväksyttävää käyttää saamelaiskulttuuria hyväksi ja antaa meistä kuvaa alkukantaisina tai likaisina ihmisinä. Lappi on maana niin upea paikka, ettei se tarvitsisi mitään kornia saamelaisnäytelmää siihen päälle.”

Westin mielestä Lappi-turismissa on hyödynnetty todella vähän suomalaista lappilaisuutta, jota voitaisiin tuoda esiin saamelaisen kulttuurin rinnalle.

Niin suomalaisen kuin ulkomaisenkin lappituristin tulee Westin mielestä muistaa, ettei saamelaisilla ole erämaan käsitettä.

”Lapin erämaat -käsite on suomalaisille tehtyä propagandaa. Tunturit eivät ole ei-kenenkään-maita, vaan saamelaisten sukujen vuosisatoja vanhoja maita, joita emme ole koskaan luovuttaneet Suomen valtiolle.”

Saamelaiskulttuurissa ei ole tapana tehdä suuria monumentteja tai jättää jälkiä luontoon.

”Toivoisin, että luonnossa mieluummin kuljettaisiin eikä jätettäisi maamerkkejä siitä, että oli paikalla. Vaeltajien kyhäämät kiviröykkiöt tuntureilla saavat minut surulliseksi. Miksi muokata maisemaa ja jättää jälki itsestä?”

 

Tutkija Jaakko Hämeen-Anttila pitää Suomea helppona matkustusmaana suomalaiselle, mutta vaikeana ulkomaalaiselle kieliongelmien vuoksi.

”Ajatus siitä, että kaikki suomalaiset puhuisivat luontevasti englantia tai muita kieliä on vähän liioiteltu, ja voin kuvitella ulkomaalaisen ongelmia varsinkin pikkupaikkakunnilla.”

”Aina ei tarvitse suorittaa, voi lähteä ex-tempore-matkalle vaikka Raumalle.”

Säiden ja hintojen lisäksi Suomi-matkailun esteenä on suomalaisten urautuminen samoihin kesänviettopaikkoihin, uskoo Chez Héléna -blogia kirjoittava Helena Liikanen-Renger.

Hän kannustaakin suomalaisia jättämään hetkeksi terassin korjaamisen ja lähtemään enemmän spontaaneille kotimaan viikonloppumatkoille.

”Aina ei tarvitse suorittaa, vaan voi lähteä viikonloppuna ex-tempore-matkalle vaikka Raumalle.”