Seitsemän suomalaista kertoo, miksi Suomi on hyvä lomamaa – ”Aina löytyy ABC ja kunnankirjasto”

Elinkeinoministeri Mika Lintilä patisti suomalaisia matkailemaan kotimaassa. Niinhän me jo teemmekin.
Matleena Kantola
Kotimaa 7.8.2017 20:54

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) patisti 10.heinäkuuta Ylen Aamu-tv:ssä suomalaisia matkustamaan enemmän kotimaassa.

Lintilän mukaan Suomeen syntyisi 7 000 työpaikkaa ja Suomen matkailuala saisi 800 miljoonaa euroa lisää, jos suomalaiset suosisivat lähimatkailua ulkomaanmatkailun sijaan.

Lintilän mielestä kotimaanmatkailu on aliarvostettua.

”Meillä on kotimaassa erittäin mielenkiintoisia kohteita. Ne on löydettävä ja kyllä ne pitäisi pystyä tuotteistamaan. Me olemme pikkaisen vaatimattomia”, ministeri sanoi.

Toukokuussa 2017 ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset Suomessa lisääntyivät 11,7 prosenttia viime vuodesta, mutta myös suomalaiset matkustivat kotimaassa alkuvuonna 2017 hieman enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tilastokeskuksen mukaan kotimaassa yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja tehtiin tammi-huhtikuussa 7 miljoonaa, joista ilmaismajoitusmatkoja oli runsaat 5 miljoonaa. Ilmaismajoitusmatkat selittyvät muun muassa sukuloinnilla ja kesämökkeilyllä.

Kotimaanmatkoja, joiden aikana yövyttiin maksullisessa majoituksessa, tehtiin vajaat 2 miljoonaa. Ulkomaille puolestaan tehtiin tammi-huhtikuussa 2,5 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa, joista 1,9 miljoonaa sisälsi yöpymisen kohdemaassa ja loput olivat risteilyjä ja päivämatkoja.

Suomalaiset siis itse asiassa lomailevat jo ahkerasti kotimaassa.

Kysyimme seitsemältä suomalaiselta, millaisia kotimaanmatkoja he tekevät ja miksi suomalaisen kannattaa matkustaa myös omassa maassaan.

”Jospa kaivonkannella istuisi kylähullu soittamassa haitaria.”

Kirjailija Tuomas Kyrön mielestä maaseudulta löytyisi monenlaisia eksoottisia ja persoonallisia kohteita niin suomalaiselle kuin ulkomaisellekin.

Tutut asiat tekevät matkailusta helppoa.

Tutut asiat tekevät matkailusta helppoa. © Olli Häkämies / Lehtikuva

”Kiinalaiselle mätä lato ja harvennushakattu metsä ovat todellinen harvinaisuus. Hilseinen kotiseutumuseo vieraskirjoineen ei välttämättä ime turistimassoja, mutta jospa kaivonkannella istuisi kylähullu soittamassa haitaria, kertomassa tarinoita ja vieressä saisi myydä keskiolutta, niin eiköhän olisi asiakkaita.”

Kyrö mainitsee esimerkkeinä tällaisista tapahtumista Mallusjoen takinkääntöviikot ja Hailuodon Bättre Folk -festivaalin.

Useimmiten Kyrö matkustaa Suomessa Lappiin ”koska siellä on pienin mahdollisuus törmätä haittaeläimiin eli ihmisiin” ja Hämeen eri kolkkiin ”koska suomalaisen täytyy omistaa itselleen liiallinen määrä mätiä saunoja”. 

Mielensäpahoittajan kirjoittaja korostaa matkan olevan päänsisäinen mielentila, joka on sama, matkustaa sitten ulko- tai kotimaassa.

”Jos suuntaa etelään on kuuma. Jos itään, tarvitaan leimoja, jos länteen joutuu mereen. Suomessa kieli pysyy samana Tohma- ja Kilpisjärvellä. Aina löytyy ABC ja kunnankirjasto.”

 

Kirjailija Salla Simukan mukaan monet kotimaan matkakohteet eivät tule löydetyiksi ja kotimaan matkailua tulisi helpottaa tukemalla julkisia kulkuvälineitä ja matkailupalveluita.

”Kotimaanmatkailua pitäisi tukea siksikin, ettei maapallomme kestä sitä, jos lomalle matkustetaan jatkuvasti ulkomaille lentäen”, Simukka sanoo.

Kansainväliseen suosioon Lumikki-trilogiallaan noussut Simukka pitää samoista asioista sekä Suomessa että ulkomailla matkustaessaan. Lomaelämyksiin kuuluvat muun muassa erikoiset putiikit, kauniit maisemat, hyvät ravintolat ja kiinnostavat museot.

”Matkakohteessa ei tarvitse olla hirveän paljon tekemistä, sillä pidän enemmän olemisesta.”

”Yksi iso ero Suomessa on, ja se on sää.”

Madventures-tv-ohjelmasta tuttu toimittaja Riku Rantala matkustaa Suomessa yleensä kesämökilleen itäisen Suomenlahden saaristoon.

”Olen löytänyt Kymenlaaksosta hyviä kohteita Kaakko135-nettisivulta, joka oli alueen kuntien yhteinen matkailunedistämissivusto. Reissaan talvisin pitkäksi ajaksi kaukomaille, joten Suomessa matkailu on jäänyt vähemmälle.”

Rantala hakee sekä koti- että ulkomaanreissuiltaan samanlaisia elämyksiä.

”Haluan nähdä, kokea ja maistaa kaikki parhaat asiat, mitä kyseisellä maailmankolkalla on tarjottavanaan, ja tavata paikallisia ihmisiä. Tietysti yksi iso ero Suomessa on, ja se on sää. Toisin kuin vaikkapa Etelä-Euroopassa, Suomessa matkatessa pitää aina ottaa huono keli huomioon.”

Rantala uskoo kuitenkin lähialuematkailun ja erityisesti luontoretkeilyn uuteen nousuun.

”Kotimaan kansallispuistoissa vierailut ovat viime aikoina lisääntyneet ja nuoret alkaneet löytää entistä useammin suomalaiseen luontoon. On vaikea kuvitella helpompaa kohdetta matkailuun kuin Suomi – jos budjetin ja pilkunviilaajasysteemin sietää.”

Pyöräilijöitä Hossan kansallispuistossa 9. kesäkuuta 2017.

Pyöräilijöitä Hossan kansallispuistossa 9. kesäkuuta 2017. © MARTTI KAINULAINEN / Lehtikuva

”Ei tarvitse huolehtia bakteereista samalla tavalla kuin ulkomailla. Hanavettä voi juoda.”

”Olen kotimaanmatkailun suuri fani ja kannattaja”, Märät Säpikkäät -sketsiohjelmasta tuttu Suvi West sanoo.

Saamelainen West asuu Helsingissä, mutta käy säännöllisesti kotiseudullaan Utsjoella. West pyrkii viettämään lomansa perheen ja suvun kanssa tai kotona. Westin perheeseen kuuluu mies, 2,5-vuotias taapero ja vauva.

”Ei ole mitään niin ihanaa paikkaa kuin koti.”

West on matkustellut ympäri Suomea pienestä pitäen.

”Kiersimme perheen kanssa asuntovaunulla Suomea ja Pohjois-Norjaa. Haluan antaa samanlaisia hyviä kokemuksia omille lapsille.”

West pitää Suomea erityisen hyvänä lapsiperhekohteena.

”Suomessa ei esimerkiksi tarvitse huolehtia hygieniasta tai bakteereista samalla tavalla kuin ulkomailla, kun lasten kanssa matkustaa. Hanavettä voi juoda. Tosin lapsiystävällisiä kahviloita ja ravintoloita voisi olla enemmän.”

West muistuttaa, etteivät lapset välttämättä tarvitse suuria elämyksiä ja loma on usein asennekysymys.

”Pienen lapsen mielestä lomalla voi olla parasta nähdä hevonen, uida järvessä tai syödä jäätelöä. Lapselle on tärkeintä, että ollaan yhdessä.”

West korostaa kotimaanmatkustamista erityisesti ekologisena kysymyksenä.

”Olen matkustellut ja lentänyt ennen paljon työn takia. Nyt, jos lennän Helsingistä kotiin pohjoiseen pari kertaa vuodessa, en halua käyttää muita lomamatkoja turhaan lentämiseen.”

West ei ennen juuri miettinyt lentämisen ilmastovaikutuksia, mutta haluaa nykyään pitää lentämisensä minimissä.

”Lyhyissä viikonloppupyrähdyksissä Eurooppaan ei ole mun mielestä mitään siistiä. Lentomatkustelu alkaa olla yhtä epäeettistä kuin turkisten käyttäminen.”

Westin mielestä Suomi voittaa matkailukohteena Pohjois-Norjan, vaikka Norjassa käy paljon vuonoista, vuorista ja revontulista kiinnostuneita turisteja.

”Pohjois-Norjan leirintäalueiden ja elämyspuistojen tasot ovat todella surkeita verrattuina suomalaisiin leirintäalueisiin. Suomessa Lapin matkailu on ihan eri tasolla.” 

 

Tutkija Jaakko Hämeen-Anttilan mielestä matkailua ei pitäisi ajatella elinkeinojohtoisesti.

”Lomamatkat ovat kansalaisten rentoutumista varten, eikä ole järkevää asettaa heille vaatimuksia siitä, miten heidän pitäisi matkustaa”, Hämeen-Anttila sanoo.

Hämeen-Anttila on työskennellyt Edinburghin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professorina syksystä 2015. Suomessa Hämeen-Anttila käy neljä viisi kertaa vuodessa, erityisesti kesällä ja joululoman aikana.

”Nykyään matkustan lähinnä kesällä vuokramökille nauttimaan luonnonrauhasta. Muuten pysyn pääkaupunkiseudulla, milloin esitelmät ja muut työasiat eivät vie minua muualle. Ennen tein kernaasti lomamatkoja varsinkin Tampereelle, joka on yksi suomalaisista suosikkikaupungeistani.”

Suomessa Hämeen-Anttila lukee, kulkee luonnossa ja nauttii hiljaisuudesta samaan tapaan kuin ulkomaillakin.

”Ulkomailla on tietysti paljon sellaista, mitä Suomesta on vaikeampi löytää, alkaen nyt vaikka Italian auringon lämmöstä tai Skotlannin linnanraunioista. Toisaalta kotimaanmatkailu on aina ulkomaanmatkailua helpompaa, kun tuntee tavat ja kielen pohjiaan myöten.”

Ulkosuomalaisuus on tuonut Hämeen-Anttilan Suomi-matkailuun uutuudenviehätystä.

”Osaan arvostaa entistä paremmin Suomen ihanaa luontoa ja myös ihmisten kanssa kommunikointia äidinkielellä.”

”Ei tarvitse lukita mökin ovia tai voi käydä vaikka naku-uimassa.”

Etelä-Ranskan Antibesissa asuva toimittaja ja suosittua Chez Héléna -blogia pitävä Helena Liikanen-Renger käy Suomessa kolme neljä kertaa vuodessa. Kesäisin Liikanen-Rengerin suomalais-ranskalainen perhe viettää Suomessa aina kuukauden ja suuntaa Saimaan rantaan isovanhempien mökille.

”Tulemme kesäisin aina Järvi-Suomeen Saimaan rantaan isovanhempien mökille. Lapset oikein odottavat, että pääsevät kalaan, marjaan tai sieneen”, Liikanen-Renger sanoo.

”Olen asunut viisi vuotta Suomen ulkopuolella, ja tietysti tulee vaaleanpunaiset lasit, kun en elä talviarkea täällä. Mielestäni kesä-Suomi on mahtava paikka.”

Liikanen-Renger hehkuttaa ranskalaisille ystävilleen erityisesti Suomen kesää ja luontoa.

”Suomessa on itsestäänselvyys, ettei tarvitse lukita mökin ovia tai voi käydä vaikka naku-uimassa. Kaikki tuollainen tuntuu vapauttavalta ja maagiselta. Luonto on ehdoton Suomen valtti, jota pitäisi vähän enemmän markkinoida”.

Liikanen-Renger käy lomillaan myös Helsingissä, jota pitää hyvin lapsiystävällisenä kaupunkina. Helsingissä riittää hyväkuntoisia leikkipuistoja ja tekemistä lapsille.

”Jalkakäytävillä mahtuu liikkumaan lastenvaunuilla tai vaikka potkulaudalla niin, ettei tarvitse varoa liian lähellä ajavia autoja”.

Suomessa ollessaan Liikanen-Renger kiinnittää huomiota suomalaisten pukeutumiseen. 

”Suomalaiset uskaltavat olla erinäköisissä vaatteissa ja erivärisessä tukassa. Vahvat suomalaiset naiset eivät välitä vatsamakkaroistaan, vaan laittavat rakastamansa Marimekon paidan päälle, ja se on siinä. Aina ei tarvitse olla niin viimeisteltyä pukeutumista!”

”Otin mukaan vaivaisukkokartan ja bongasin toinen toistaan upeampia vaivaisukkoja!”

MTV:n entisellä pitkäaikaisella Ranskan kirjeenvaihtaja Helena Petäistöllä on kodit Pariisissa ja Töölössä. 32 vuotta ulkomailla asuneen Petäistön mielestä Suomen matkailussa on valtavasti käyttämätöntä potentiaalia.

Kerimäellä on vieraillut myös Suomen vanhin, 1600-luvun lopulla tehty vaivaisukko Hauholta.

Kerimäellä on vieraillut myös Suomen vanhin, 1600-luvun lopulla tehty vaivaisukko Hauholta. © AKI PAAVOLA / LEHTIKUVA

”Parhaita kohteita ovat minusta runsaat musiikkijuhlamme, joissa päihitämme muut Pohjoismaat, ainutlaatuinen järvialueemme, upea saaristo, Ahvenanmaa ja ehdottomasti rannikon idylliset puukaupungit sekä maailman suurin puukirkko Kerimäellä. Kaikki tämä valoisten kesäöiden lumovoiman kanssa, kiitos!”

Petäistö on kiertänyt Suomea muun muassa ranskalaisten ystäviensä kanssa ja löytää kotimaastaan jatkuvasti uusia nähtävyyksiä. Yksi uusimmista Petäistön löydöistä oli Kerimäen kirkon vaivaisukkonäyttely.

”Otin mukaan vaivaisukkokartan ja bongasin samalla kymmeniä toinen toistaan upeampia vaivaisukkoja matkan varrella! Eikä samanlaista matkailukohdetta löydy mistään muualta!”

Petäistö huomauttaa, ettei Suomeen tulla esimerkiksi huvipuistojen takia.

”Vain Naantalin Muumimaa on jäljittelemätön, oma muumi- ja suomalaishenkinen maailmansa, ja tietysti Joulupukinmaa kuuluu tänne.”

Lue myös

Surkeat Suomi-matkat: Kahvilat kiinni, hotellit tylsiä, panimo ei myy olutta

Petäistö pitää Suomea yhä kansainvälisesti tarkasteltuna turvallisena maana.

”Tänä terroristikautena turvallisuutemme on hieno matkailuvaltti, jonka olemme tilaamatta saaneet.”

Petäistö kannattaa paikallisuuden korostamista riippumatta siitä, markkinoidaanko Suomea ulkomaisille tai kotimaisille.

”Meidän pitäisi hakea koko maassa, eri seuduilla ja paikkakunnilla, sitä ominta ja aidointa juttua ja kehittää sitä.  Sillä tavalla saisimme maastamme kiinnostavamman myös omille kansalaisille.”

Lue myös

Surkeat Suomi-matkat: Kahvilat kiinni, hotellit tylsiä, panimo ei myy olutta