Suomessa abortin saa helposti, vaikka laki on yksi Euroopan tiukimmista

Katso kartalta, miten Euroopan eri maat suhtautuvat aborttiin.
Kotimaa 28.5.2018 20:47

Irlanti kumosi aborttikiellon kansanäänestyksessä. Kiellon kumoamista kannattaneet juhlivat Dublinissa 26. toukokuuta 2018. © PETER MORRISON / AP / Lehtikuva

Suomen aborttilainsäädäntö on harvinaisuus.

Lähes kaikkialla muualla Euroopassa nainen saa itse päättää, keskeyttääkö raskauden. Suomen laissa vaaditaan, että lapsen synnyttäminen ja hoitaminen olisi ”huomattava rasitus”. Keskeytykseen tarvitaan yleensä kahden lääkärin lupa.

Euroopan tiukimpiin kuuluvaa Irlannin aborttilainsäädäntöä ollaan lieventämässä, mutta Suomessa asiasta ei edes keskustella.

Kristillisdemokraatit tekevät aika-ajoin aloitteita lain tiukentamiseksi, mutta vapauttamisesta ei ole puhuttu.

Viimeksi aihetta käsiteltiin, kun eduskunta torppasi kansalaisaloitteen, jossa vaadittiin hoitohenkilökunnalle oikeutta kieltäytyä aborttien tekemisestä.

 

Muualla Euroopassa on yleistä, että nainen saa keskeyttää raskauden omasta pyynöstään 12. viikkoon saakka.

Aikarajat tosin vaihtelevat hieman. Hollannissa keskeytys sallitaan noin 22. viikkoon saakka, Espanjassa 14. viikkoon saakka.

Iso-Britanniassa ja Islannissa säädökset ovat yhtä tiukat kuin Suomessa. Puolassa ja Pohjois-Irlannissa ne ovat vielä tiukemmat.

Silti jopa Kosovossa pykälät ovat sallivat vapaan raskaudenkeskeytyksen 12. viikkoon saakka, vaikka käytännössä laillisen abortti on äärimmäisen vaikeaa saada.

Suomen systeemi toimii päinvastoin. Vaikka laki on tiukka, keskeytyksen saa käytännössä pyytämällä.

Yli 90 prosenttia aborteista tehdään sosiaalisista syistä. Lääkärit eivät yleensä tenttaa syitä tai arvioi niiden merkittävyyttä. Itsearvio riittää.

Euroopassa aborttiin suhtaudutaan tiukimmin Maltalla. Kunkin maan käytännöistä voit lukea, kun klikkaat tai kosketa sinistä merkkiä kartalla.

15–19-vuotiaiden abortit ovat vähentyneet Suomessa merkittävästi.

Miksi laki sitten on edelleen sellainen kuin on?

Ainakaan aborttien määrä ei riipu siitä. Ruotsissa säädäntö on vapaampi ja luvut kaksi kertaa korkeammat kuin Suomessa – mutta myös Hollannissa on vapaampi säädäntö ja luvut Suomen lukuja alhaisemmat.

”Määrä ei ole suoraviivaisesti seurausta laista”, sanoo THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino.

”Se on monien asioiden summa. Lähtien siitä, miten ehkäisyä on tarjolla, millainen yhteiskunnallinen ilmapiiri on. Miten abortista puhutaan.”

Suomessa tehdään jatkuvasti vähemmän raskaudenkeskeytyksiä. Teinit ovat kunnollisempia kuin aiemmin, ja se näkyy tilastoissa. 15–19-vuotiaiden abortit ovat vähentyneet merkittävästi.

Se johtuu muun muassa kuntien panostuksesta, Heino sanoo. Muutamissa kunnissa ehkäisty on ilmaista alle 20- tai alle 25-vuotiaille. Mutta vain muutamissa: Helsingissä, Vantaalla, Jyväskylässä. Tampere tarjoaa ensimmäiset kuusi ehkäisykuukautta kaikenikäisille.

Terveystiedosta ja sitä kautta seksuaalikasvatuksesta tuli pakollinen kouluaine 2000-luvun alussa. Sekin vaikuttaa, Heino sanoo.

”Itse olisin taipuvainen ajattelemaan, että netti on ollut merkittävä tekijä. Tiedonsaanti on helpottunut paljon. Ei tarvitse kehdata kysyä terkkarilta tai vanhemmilta.”

Sen sijaan toistuvien aborttien määrä on kasvanut. Yli kolmannes keskeytyksistä tehtiin naisille, joille oli tehty keskeytys aiemminkin.

 

Se, miksi aborttilaki ei ole kovin vapaamielinen, johtuu Heinon mielestä siitä, että nykyinen on toimiva.

”On vakiintunut käytäntö, että sosiaalisia syitä tulkitaan laajasti. Näen lainkirjaimen enemmänkin teoreettisena, periaatteellisena kysymyksenä. Että naisen tahto ei ole riittävä syy, vaan lupaa on anottava ammattilaisilta.”

Jos lääkäri, tai molemmat lääkärit, jostain syystä epäisivät anomuksen – mitä ei siis käytännössä tapahdu – voi valittaa Valviraan. Kukaan ei ole yksittäisen lääkärin mielivallan armoilla.

Mikä sitten muuttuisi, jos aborttilakia rukattaisiin eurooppalaisempaan suuntaan?

”Siitä on erilaisia arvauksia, pelkoja ja toiveita, mutta eihän kukaan osaa sitä ennustaa”, Heino sanoo.

”Voi olla, ettei kovinkaan moni asia.”