Suomen Pankin ex-johtaja Sinikka Salo: Jouduin työpaikkakiusaamisen kohteeksi

Kotimaa 23.10.2010 06:00
Sinikka Salo Sinikka Salo sanoo, että Kreikan kriisi antaa selvän opetuksen. ”Poliittisten päättäjäjien on opittava kantapään kautta kurinalaisen politiikan tarve. Ei kuitenkaan kannata moralisoida, vaan on pyrittävä viileästi parempaan.” Kuva Kai Widell.

Ritarihuoneen juhlasali 1. lokakuuta. Parisataa vierasta nostaa läksiäismaljan Sinikka Salolle. Tilaisuudessa liikkuu eurooppalaisuuden vahva henki.

EKP:n amatöörikuoro laulaa eurooppalaisia lauluja. Salo tunnustaa puheessaan rakkautensa Eurooppaan, EU:hun ja euroon.

Salo oli Suomen Pankin historian toinen naispuolinen jäsen Sirkka Hämäläisen jälkeen.

Julkiset ristiriidat leimasivat Salon kautta alusta lähtien. Jo hänen valintansa oli kiemurainen prosessi. Pankkivaltuusto asetti ehdolle Mauri Pekkarisen ja Johnny Åkerholmin, ja esittelevä ministeri Suvi-Anne Siimes taas Åkerholmin ja Anne Brunilan.

Presidentti Tarja Halonen hylkäsi nämä nimet ja nosti sitoutumattoman Salon johtokuntaan. Keskeiset meriitit olivat tohtorin tutkinto, kuusivuotinen ura euron pääkaupungissa Frankfurtissa, puheenvuorot hyvinvointiyhteiskunnan puolesta – ja sukupuoli.

Salon persoona jakaa ihmisiä. Moni vieroksuu hänen yltiöeurooppalaista uskoaan. Toinen syy on hänen feminisminsä.

Salo ei ole mikään kiltti tyttö. Hänen otteensa koetaan joskus hämmentävän hankaliksi. Syksyllä 2000, heti nimityksensä jälkeen, hän oli tyytymätön osaansa johtokunnan työnjaossa ja julkisti eriävän mielipiteensä. Suomen Pankissa sitä pidettiin ennenkuulumattomana.

Pian Salo sai kimppuunsa joukon nimettömiä pankkivaltuutettuja, jotka arvostelivat hänen ”kapea-alaisuuttaan” ja ”kyvyttömyyttään hahmottaa kokonaisuuksia”.

Arvostelulta vei tosin pohjaa se, että osa kriitikoista oli jäävejä. Pekkarisen lisäksi myös Ilkka Kanerva oli hakenut Salon saamaa paikkaa.

Läksiäispuheessaan Ritarihuoneella Salo kertoo yli neljästä vuosikymmenestä työelämässä. ”Minusta on ollut joka aamu mukava mennä töihin.”

Juhlapuheet ovat juhlapuheita. SK:lle Salo kertoo, että häntä kiusattiin.

Myös ulkopuolisten mielestä väitteelle on katetta. Joskus jopa pankin ulkomaalaiset vieraat saivat ihmetellä, miten Salo jätettiin tylysti syrjään yhteisistä riennoista.

Naisjohtajan vaikea osa

Sinikka Salo, 62, jäi eläkkeelle 15. lokakuuta toimittuaan kymmenen vuotta Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä.

Hänen mielestään Suomen Pankki tarvitsee monijäsenisen johtokunnan.

”Katsokaa Suomen Pankin perään”, kuuluu hänen viestinsä poliitikoille.

Lehdissä on joskus ihmetelty sitä, mitä virkaa johtokunnalla enää on. Nämä kommentit perustuvat nykysäännöksiin, joiden mukaan Suomen Pankin rahapoliittinen mandaatti on uskottu yksin pääjohtajalle. Ennen euroaikaa koko johtokunta veti rahapolitiikan linjaa.

Salon mukaan Suomen Pankilla on silti yhä monta tehtävää, jotka vaativat kollegiaalista päätöksentekoa.

Keskuspankin tehtävä on analysoida, millaista talouspolitiikkaa inflaation torjunta ja julkisen talouden vakaus edellyttävät.

Salo pitää kollegiota uskottavampana ja riippumattomampana hintavakauden vaalijana kuin päällikkövirastoa, joka on yhden ihmisen varassa.

Keskuspankin vastuulla on 20 miljardin euron sijoitusomaisuus. Kriisissä se voi joutua pankkien hätärahoittajaksi, mistä saatiin käytännön kokemusta jo 1990-luvun pankkikriisissä.

”Ne ovat liian suuria asioita yhdelle henkilölle.”

Lain mukaan johtokunnan jäsenmäärä on enintään kuusi. Kollegio on päätösvaltainen, jos paikalla on kolme jäsentä. Viime aikoina johtokunnassa on ollut neljä jäsentä. ”Neljä on varsin sopiva määrä”, Salo kommentoi.

Nyt poliitikot ovat sopineet, että Erkki Liikanen saa uuden kauden pääjohtajana ja että kolme jäsentä on riittävä miehitys johtokunnalle. Tarpeen vaatiessa päätösvaltaisuus turvataan niin, että varajäseneksi nousee virkaiältään vanhin osastopäällikkö.

”Tämä ei ole vastuumielessä ongelmatonta. Johtokunnan jäsenen vastuu on kokoaikainen”, Salo sanoo.

Toteutuuko tasa-arvo?

Monelle Suomi on sukupuolten tasa-arvon mallimaa.

Presidentti ja pääministeri ovat naisia, onpa nainen päässyt piispaksikin. Helsingin Sanomat selvitti äsken, että jo kolme neljästä pörssiyhtiöstä on valinnut hallitukseensa ainakin yhden naisen.

Nämä faktat kertovat kuitenkin vain osatotuuden.

Salo pitää hämmästyttävänä sitä, että Suomessa naisjohtajien osuus on alhaisempi kuin EU:ssa keskimäärin, vaikka meillä naiset ovat hyvin koulutettuja ja suuri osa heistä käy työssä.

”Ranska ja Espanjakin ovat meidän edellämme!”

Salon lähdön jälkeen Suomen Pankin johtokunnassa ei ole naisia. Osastopäälliköistä vain yksi on nainen.

Salo sanoo, että naisjohtajan osa on usein sopeutua miehiseen valtakulttuuriin – tai joutua leimatuksi ja kiusatuksi. Hänellä on siitä omaakin kokemusta.

”Pyrin asettumaan sen yläpuolelle muistamalla, että kiusaajilla itsellään on yleensä ongelmia.”

Tapauksia hän ei tahdo yksilöidä.

”Keskityn rehteihin miehiin ja naisiin, joita onneksi on.”

Kyse ei ole aina tahallisesta syrjinnästä. ”Kysymys on vallan ja johtamisen kulttuurista. Sen pitäisi tulla moniarvoisemmaksi.”

Salon mielestä olisi eduksi koko yhteiskunnalle, jos miehisen johtamisen rinnalla tilaa saisi myös naisten keskustelevampi ja vähemmän hierarkkinen tapa toimia.

Kriisi täytyi estää

Euromaiden, EKP:n ja IMF:n viimekeväisiä toimia Kreikan ja muiden ylivelkaantuneiden maiden kriisin ratkaisemiseksi on kritisoitu ankarasti jälkeenpäin. Suomessa keskustelun etunenässä on puhemies Sauli Niinistö (kok).

Arvostelijoiden mukaan EU unohti päätöksissään no bail out -periaatteensa, jonka mukaan EU ei vastaa jäsenmaiden veloista eivätkä jäsenmaat toistensa veloista, ja setelirahoituksen kiellon, jonka mukaan keskuspankki ei saa ostaa valtion velkapapereita.

Salon mielestä periaatteita ei heitetty romukoppaan. ”Kriisin leviäminen estettiin poikkeustoimin; poikkeusolot vaativat poikkeustoimia.”

Kreikan tukipaketti on Salon mukaan tiukkoihin ehtoihin perustuva lainaohjelma. Toisaalta EKP:n velkapaperien osto-ohjelma ei merkinnyt rahapolitiikan keventämistä tai tinkimistä hintavakaustavoitteesta.

”Luottamus EKP:n rahapolitiikkaan ei ole heikentynyt. Ei markkinoilla ajatella, että jossakin on piikki auki.”

Sinikka Salo sanoo, että Kreikan kriisi antaa selvän opetuksen. ”Poliittisten päättäjien on opittava kantapään kautta kurinalaisen politiikan tarve. Ei kuitenkaan kannata moralisoida, vaan on pyrittävä viileästi parempaan.”