Suomalainen menee yhä useammin metsään, mutta yöksi silkkilakanoihin – Kansallispuistoista tuli trendikkäitä
Toiset hakevat kansallispuistoista hiljaisuutta, toiset aktiivilomaa. Suosio kasvaa tasaisesti.
Kansallispuistojen suosio on tasaisessa kasvussa. Vuonna 2016 kansallispuistoihin tehtiin Metsähallituksen mukaan yli 2,8 miljoonaa käyntiä, ja kävijöiden määrän kasvanut koko 2000-luvun.
Suomeen on perustettu viime vuosina joukko uusia kansallispuistoja, joista uusimpia ovat vuonna 2014 perustettu Etelä-Konnevesi, 2015 avattu Teijo ja tämänvuotinen uutuus Hossa. Nyt kansallispuistoja on kaiken kaikkiaan 40.
”Kansallispuistot ovat olleet in oikeastaan jo vuodesta 2000 lähtien, jolloin aloimme tehdä kävijäseurantaa systemaattisemmin”, sanoo Metsähallituksen luontopalvelujen erikoissuunnittelija Joel Erkkonen.
Uusin kansallispuisto Hossa muutettiin tänä vuonna retkeilyalueesta kansallispuistoksi. Hossan markkinoiminen Suomi 100-juhlavuoden kansallispuistona on tuonut Hossalle sekä kotimaista että kansainvälistä huomiota.
Metsähallituksen aluepäällikön Matti Tapanisen mukaan Hossa on ollut kesäkuun avaamisestaan lähtien kapasiteetiltaan täynnä, ja suosio on ollut jopa odotettua suurempi.
Hossan avajaisiin 17. kesäkuuta osallistui noin 5 000 kävijää.
”Kansallispuiston perustamisen jälkeen majoitustilat Hossan lähellä ovat olleet täynnä ja kävijämäärät ovat tuplaantuneet viimevuotisesta. Kansallispuiston investointien rinnalla myös alueen matkailuyritykset ovat investoineet palveluihinsa”, Tapaninen sanoo.
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on pysynyt Suomen suosituimpana kansallispuistona pitkään. Viime vuonna siellä vieraili 538 800 kävijää.
”Pallas-Ylläksen lähellä on useita matkailukeskuksia, kuten Ylläs, Levi, Pallas ja Muonio. Usein kansallispuistot ovat vetovoimaisimpia luontokohteita ja niissä on paljon nähtävyyksiä, joten muu matkailu tukee kansallispuistomatkailua ja toisin päin. Asiakkaat ovat pitkälti yhteisiä”, Erkkonen sanoo.
Yhä useampi turisti yöpyy kansallispuiston ulkopuolella.
Kansallispuistot eivät ole enää vain yksinäisten eränkävijä-selviytyjien harrastus, vaan luontoelämys halutaan yhdistää palveluihin.
Yhä useampi turisti yöpyy kansallispuiston ulkopuolella, kertoo Metsähallituksen viestintäjohtajana toimiva Kristiina Vuopala.
”Jotkut kansallispuistokävijät patikoivat päiväreppu selässä, syövät hyvän ravintolaillallisen ja yöpyvät silkkilakanoiden välissä.”
Uusia kansallispuistojen käyttömuotoja syntyy jatkuvasti.
”Toiset kävijät hakevat kansallispuistoista hiljentymistä ja rauhoittumista, toiset taas haluavat mennä luontoon aktiivilomalle maastopyöräilemään tai kiipeilemään”, Vuopala sanoo.
Kansallispuistot ja retkeilyalueet ovat tärkeitä myös paikallistaloudelle.
Metsähallituksen mukaan kansallispuiston kävijä tuo lähialueelle yli 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti, ja matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä korkeampi.
Kansallispuistot tuottivat paikallistalouteen eniten niillä matkailualueilla, joissa kävijät viipyivät pisimpään kansallispuistoissa ja matkailupalvelujen tarjonta oli suurin.
Vaikka Nuuksiossa oli toiseksi eniten kävijöitä, se on tyypillinen pääkaupunkiseudun lähikohde, jossa yöpyminen on harvinaisempaa.
Yhä useampi turisti myös suuntaa tietylle alueelle ensisijaisesti kansallispuiston takia, Matti Tapaninen kertoo.
”Ennen kansallispuisto oli vetovoimatekijä muiden matkakohteiden joukossa, mutta nyt ihmiset ovat alkaneet matkustaa yhä enemmän nimenomaan kansallispuistoihin ja Suomi on noussut yhä enemmän kansallispuistojen maana”, Tapaninen sanoo.
Kansallispuisto on vahva kansainvälinen brändi, joka tunnetaan ympäri maailmaa, ja kansallispuistomatkailu on oma matkailulajinsa. Myös esimerkiksi maailmanperintökohteet koetaan kansallispuistomaisina matkakohteina.
”Alueen kansallispuistostatuksen saaminen on aina markkinointiviestinnällisesti iso juttu”, Kristiina Vuopala toteaa. ”Ihmiset liittävät kansallispuistoihin positiivisia mielikuvia, kuten hyvinvoinnin, virkistyksen ja luonnonsuojelun, eikä tämä imago synny tyhjästä.”
Suomalaiset kulkevat omin päin, ulkomaiset käyttävät enemmän opaspalveluita.
Suurin osa kansallispuistojen asiakkaista on edelleen suomalaisia.
”Ulkomaalaisten kävijöiden osuus riippuu kansallispuiston sijainnista, mutta yleensä suomalaisten osuus on noin 60–95 prosenttia kävijöistä”, Joel Erkkonen arvioi.
Erkkosen mukaan suomalaiset ovat tottuneet kulkemaan omin päin kansallispuistossa, kun taas ulkomaiset turistit käyttävät enemmän ostettuja opaspalveluita ja liikkuvat usein ryhmässä. Kuitenkin yksittäisiä ulkomaalaisia kävijöitä näkee yhä enemmän.
Ulkomaalaiset kävijät löytävät kansallispuistot erityisesti netin kautta, esimerkiksi kansallispuistojen omien sivujen, sosiaalisen median ja Trip Advisorin avulla.
”Kansallispuistoja markkinoidaan kuten mitä tahansa matkakohdetta, ja matkailutoimijat tekevät hyvää yhteistyötä alueellisessa ja valtakunnallisessa markkinoinnissa kansallispuistojen kanssa. Olennaista on, että tietoa on saatavissa monella eri kielellä”, Erkkonen sanoo.
Suosion kasvusta huolimatta Suomen kansallispuistojen valttina on yhä rauhallisuus ja tila.
”Suomen kansallispuistoissa ei yleisesti ottaen ole samanlaista ruuhkautuneisuutta tai kuluneisuutta kuin monissa eurooppalaisissa kansallispuistoissa, poikkeuksena Nuuksio joinain kesäviikonloppuina”, Kristiina Vuopala sanoo.
Kasvaneen käyttöpaineen takia Joel Erkkonen toivoisi kansallispuistojen hoitoon lisää resursseja.
”Kansallispuistojen hoitoa ja asiakaspalvelua pyöritetään pienellä porukalla. Toistaiseksi kävijät ovat kuitenkin olleet todella tyytyväisiä ja olemme täyttäneet odotukset.”
”Pääosin kansallispuistojen kävijät käyttäytyvät erittäin hyvin.”
Kansallispuiston tärkein tarkoitus on lakiin perustuva luonnonsuojelu, ja valtioneuvosto päättää jonkin alueen muuttamisesta kansallispuistoksi suojelullisten kriteerien perusteella. Uuden puiston perustamisessa avainrooli on ympäristöministeriöllä.
”Kansallispuistostatuksen saaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan kyseessä on pitkä prosessi, johon vaikuttaa muun muassa paikallisten ihmisten, sidosryhmien ja kuntapäättäjien suhtautuminen”, Erkkonen kertoo.
Kansallispuistosta tehdään hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa määritellään kansallispuiston eri vyöhykkeet, reitit sekä puiston ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät toimenpiteet kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.
Samalla tehdään järjestyssäännöt sille, mitä puistossa saa tehdä ja mikä on rajoitettua.
”Esimerkiksi tiettyjen eläin- ja kasvilajien suojelun takia ihmisten kulkemista voidaan ohjata tietyille reiteille ja taukopaikoille, jotta kansallispuistojen luontoarvot eivät vaarantuisi”, Erkkonen sanoo.
Erävalvojat valvovat metsästykseen, kalastukseen ja maastoliikenteeseen liittyviä asioita kansallispuistossa.
”Tavalliselle asiakkaalle valvonta ei useinkaan näy. Pääosin kansallispuistojen kävijät käyttäytyvät erittäin hyvin ja ohjeiden mukaisesti.”
Kansallispuistokäynneillä on todistetusti positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Metsähallituksen kävijätutkimusten mukaan yli 80 prosenttia kävijöistä oli sitä mieltä, että käynti kansallispuistossa oli lisännyt fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia.
Erityisesti ruuhkavuosiaan elävien naisten ja lasten hyvinvointi kasvoi kansallispuistoissa liikuttaessa.
Mitä kauemmas kansallispuistoon matkusti, sitä enemmän kävijä koki hyvinvointinsa lisääntyvän. Myös luonnossa yöpyminen lisäsi hyvinvointia.
Kansallispuistokäynnin tärkeimmiksi motiiveiksi mainittiin maisemat, luonnon kokeminen, rentoutuminen, henkinen hyvinvointi, ja poispääsy arkipäivän askareista.
”Voidaan sanoa, että kansallispuistot lisäävät onnellisuutta”, Erkkonen sanoo.
Lauantaina 26. elokuuta on Suomen luonnon päivä, jolloin liputetaan luonnon puolesta.