Steinerin henki elää

Suomalainen säätiö rahoittaa edelleen liikettä, joka tunnetaan tehottomista hoidoista ja rokotevastaisuudesta.

historia
Teksti
Janne Laitinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suru kohtasi pankkiiri Ane Gyllenbergin perhettä jouluna 1932. Hänen vaimonsa Signe synnytti pojan, joka kuoli syntymäpäivänään. Pariskunnalla oli kaksi tytärtä.

Gyllenbergit hakivat lohtua henkisyydestä ja mystiikasta. Ane Gyllenberg kuului vapaamuurareihin ja oli tutustunut itävaltalaisen Rudolf Steinerin (1861–1925) kirjoituksiin.

Steiner oli kehittänyt antroposofian, omintakeisen sekoituksen kristinuskoa, sielunvaellusoppia ja luonnontieteitä. Se kiehtoi länsimaista sivistyneistöä.

Elettiin aikaa, jolloin valinta tieteen ja yliluonnollisen välillä ei ollut joko tai. Uskottiin, että tieteellisiä menetelmiä voitaisiin soveltaa myös yliluonnollisen tutkimiseen.

Vuonna 1934 Gyllenbergit matkustivat Sveitsin Dornachiin, jossa sijaitsee antroposofisen liikkeen keskus Goetheanum.

He tutustuivat Steinerin perustamiin laboratorioihin ja lääketieteen osastoon – ja hämmästyivät.

”Kaikki tämä osoittaa, mitä henkitiede voi saada aikaan käytännön elämässä, ja samalla sen, kuinka puhdas hengellisyys on kaiken taustalla vaikuttava voima…”, Ane Gyllenberg kirjoitti matkapäiväkirjaansa.

Steiner oli kiinnostunut veritutkimuksesta. Hän uskoi, että ihmisen verellä on tietoisuus ja että sitä ohjaavat sielulliset voimat.

Dornachissa kehitettiin muun muassa biokristallisaatiota. Syöpäpotilaiden verta sekoitettiin kuparikloridiin ja annettiin nesteen kuivua. Sitten kiteitä verrattiin samalla tavalla käsiteltyyn terveen ihmisen vereen.

Steinerilaiset tutkijat esittivät, että syövän voisi havaita kiteiden kuvioista. Menetelmän toimivuudesta ei ole tieteellistä näyttöä.

Gyllenbergit perustivat 1949 säätiön edistääkseen psykosomaattista ja antroposofista lääketiedettä sekä Steiner-terapiaa Suomessa. Ensimmäinen steinerkoulu perustettiin Suomeen 1950-luvulla  Ane Gyllenbergin tuella.

Säätiö keskittyi aluksi psykosomaattisen eli selittämättömien fyysisten oireiden tutkimuksen tukemiseen, sillä johtokunnassa istuneet lääkärit ja professorit eivät jakaneet Gyllenbergien uskoa hengen ja tieteen liittoon.

”Gyllenberg toi antroposofisen lääketieteen mukaan hivuttamalla. Hän oli tietoinen sitä kohtaan esitetystä kritiikistä”, sanoo uskontotieteen tutkija Julia von Boguslawski.

Gyllenberg sai lopulta tahtonsa läpi: säätiöön perustettiin 1960 antroposofinen Steiner-osasto.

© Kuvasiskot/Museovirasto
Olly ja Uno (oik.) Donner toivat biodynaamisen viljelyn Suomeen.
Olly ja Uno (oik.) Donner toivat biodynaamisen viljelyn Suomeen. © Atelier Apollo/Museovirasto/Historian kuvakokoelma

Gyllenberg ei ollut ensimmäinen antroposofista tutkimusta edistänyt suomalaismesenaatti.

Vuonna 1923 insinööri ja teollisuusjohtaja Uno Donner perusti Suomen antroposofisen seuran. Hän ja puolisonsa Olly tunsivat henkilökohtaisesti Rudolf Steinerin.

Donnerit toivat Suomeen steinerilaisen biodynaamisen viljelyn, jota he harjoittivat Kirkniemen kartanollaan Lohjalla. Toisen maailmansodan jälkeen Donner myi kartanonsa marsalkka Carl Gustaf Mannerheimille.

Vuonna 1959 Turkuun perustettiin Donnerien nimeä kantava instituutti. Sen kirjastossa myös Gyllenberg syventyi myöhemmällä iällään antroposofiaan.

Åbo Akademin säätiön alaisuudessa nykyäänkin toimiva yksityinen tutkimuslaitos erikoistuu uskontotieteeseen ja kulttuurihistoriaan. Sen kirjastossa on laajat kokoelmat antroposofista, parapsykologista ja okkultistista kirjallisuutta.

Antroposofinen liike on ollut Suomessa aina jäsenmäärältään marginaalinen. Käytännön sovellusten, pedagogiikan ja varakkaiden mesenaattien ansiosta steinerilainen ajattelu on kuitenkin levinnyt laajalle. Merkkejä näkyy eri puolilla yhteiskuntaa.

Steinerilaisuus näkyy myös artjärveläisen Ruskovilla Oy:n ekologista pukeutumista korostavassa yritystarinassa. Moni aatteen jakava pukeutuu juuri Ruskovillan vaatteisiin.

Arkkitehtipari Raili ja Reima Pietilän suunnittelema presidentin virka-asunto Mäntyniemi puolestaan edustaa steinerilaista orgaanista arkkitehtuuria. Rakennukset mukailevat ympäröivän luonnon muotoja.

Tuotemerkki Demeter Voelkel -vihannesmehupurkin kyljessä kertoo, että elintarvike on valmistettu biodynaamisen viljelyn menetelmin.

Siinä maata lannoitetaan biodynaamisilla preparaateilla, joissa käytetään lehmänlantaa, kvartsia ja rohdoskasveja.

Ainekset säilötään maahan lehmän sarvessa, sekoitetaan veteen ja ruiskutetaan peltoon tai kompostiin. Preparaattien uskotaan välittävän maaperään ”kosmisia voimia”.

Suomessa on 15 Demeter-tilaa. Valtaosa tuottaa puutarhatuotteita, mutta joukossa on myös lihantuottajia, kertoo MTK Luomun puheenjohtaja Jaana Elo.

”Vain murto-osa Suomen luomutiloista on Demeter-tiloja. Mutta on hyvä muistaa, että koko luomuviljely on syntynyt muun muassa biodynaamisen viljelyn luomalle pohjalle.”

Lääkärikunta kritisoi Toivo Rautavaaran ajamia luontaishoitoja.
Lääkärikunta kritisoi Toivo Rautavaaran ajamia luontaishoitoja. © Mikko Oksanen/LK

Kiistanalaisin antroposofian osa-alue on lääketiede.

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja Juho Vainion säätiön pitkäaikainen puheenjohtaja Toivo Rautavaara (1905–1987) oli toimelias rohdoskasvien ja terveellisten elämäntapojen puolestapuhuja.

Hän kirjoitti aiheesta kymmenittäin kirjoja ja luennoi homeopaattisesta ja antroposofisesta hoidosta.

Terveyttä kasveista -teoksessaan (1980) Rautavaara esittelee pitkän listan sairauksia ja niille rohdot.

Katkokävelyyn hän suosittelee ”runsasta ja jatkuvaa” valkosipulin syöntiä.

Kilpirauhasen vajaatoimintaan merilevävalmisteita.

Syöpään misteliä ja ruttojuurta.

Lääkärikunta suhtautui Rautavaaran ajamiin luontaishoitoihin kriittisesti. Rautavaara huomauttikin eri yhteyksissä, että vakavat sairaudet tuli hoidattaa lääkärillä, mutta kansanlääketiede auttoi paranemisessa.

Suomen nykyisessä lääkelaissa antroposofiset lääkevalmisteet niputetaan yhteen homeopaattisten valmisteiden kanssa. Ne ovat esimerkiksi voiteita, öljyjä ja uutteita, jotka on valmistettu rohdos- tai homeopaattisten valmisteiden tapaan.

Kansanterveyden edistämiseen perustettu Juho Vainion säätiö aloitti 1976 apurahojen jakamisen Rautavaaran linjausten mukaan.

Rahoitusta saivat esimerkiksi tutkimukset happiveden parantavista vaikutuksista, Pohjanmaan itseoppineista kiropraktikoista ja taikavarpujen käytöstä maasäteilyn havaitsemisessa.

Nykyään säätiö rahoittaa kansanterveystieteen tutkimusta. Toimitusjohtaja Mikko Mikkola painottaa, että säätiö tukee ”puhtaasti tieteellistä” tutkimusta lääke-, ravinto- ja liikuntatieteissä.

”Rautavaaran perintö ei näy tänä päivänä myöntämämme rahoituksen jakoperusteissa ja toiminnassa millään tavalla.”

Keväällä 2020 säätiö rahoitti tutkimusta, jossa syöpäpotilaille annetaan misteliuutetta.

Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö ei peittele perustajiensa antroposofisia juuria.

Steiner-osasto toimii edelleen: säätiön keväällä 2020 jakamista apurahoista noin 40 prosenttia, miljoona euroa, tuli Steiner-osastolta.

Apurahoilla tuetaan muun muassa antroposofista lääketiedettä ja jatkokoulutusta. Säätiö jakaa apurahoja joka toinen vuosi. Se on käytännössä ainoa antroposofisen lääketieteellisen tutkimuksen rahoittaja Suomessa.

Tutkituin aihe on misteli, jonka Steiner uskoi parantavan syöpää. Steiner rinnasti mistelin syöpäkasvaimeen, sillä misteli on loisiva kasvi, joka hyötyy isännästään.

Steiner väitti, että misteliuute tuhoaa syöpäsoluja. Uskottava tutkimusnäyttö puuttuu yhä, vaikka asiaa on tutkittu sata vuotta.

Keväällä 2020 Gyllenberg-säätiö myönsi 30 000 euron apurahan tutkimukselle, jossa haimasyöpäpotilaille annetaan täydentävänä hoitona misteliuutepistoksia.

Vaikutuksia verrataan verrokkiryhmään, jolle annetaan lumelääkettä. Tutkimus toteutetaan Ruotsissa.

Säätiö noudattaa apurahapolitiikassaan perustajiensa elinaikana laadittua säännöstöä. Signe ja Ane Gyllenberg kuolivat molemmat 1977.

”Käymme ennen jokaista apurahakierrosta asiantuntijoiden kesken keskustelun, millaista tutkimusta voimme tukea ja miltä maailma näyttää. Emme ole kuitenkaan halunneet sivuuttaa säätiön perustajien tahtoa”, toimitusjohtaja Jannica Fagerholm sanoo.

Steiner uskoi mistelin tuhoavan syöpäsoluja. © Mary Evans Picture Librar/MVPhotos

Antroposofisia lääkevalmisteita ei tällä hetkellä saa Suomen apteekeista. Määräaikainen myyntilupa umpeutui vuoden 2018 lopussa, eivätkä valmistajat ole hakeneet Fimealta uutta lupaa Suomen markkinoille.

Antroposofiseksi yleislääkäriksi itseään tituleeraava Tarja Furu kirjoittaa asiakkailleen eurooppalaisen reseptin, jolla he voivat tilata tuotteet laillisesti saksalaisesta apteekista.

Furu painottaa, että lääkevalmisteet ovat vain osa antroposofista lääketiedettä. Niiden lisäksi voidaan hyödyntää esimerkiksi taideterapiaa, hierontaa, psykoterapiaa ja sielunhoitoa.

”Ensisijaiset hoidot ovat terapeuttisia. Niiden vaikutusta voidaan tukea antroposofisin lääkevalmistein.”

Furu on laillistettu lääkäri. Hän pitää yksityisvastaanottoa, konsultoi terapeutteja ja pedagogeja ja työskentelee julkisessa terveydenhuollossa.

Furu kertoo osallistuneensa aggressiivisten syöpäsairauksien hoitoon määräämällä potilaille mistelivalmisteita konventionaalisen syöpähoidon tueksi.

”Taudin eteneminen on saattanut pysähtyä, ja joskus kasvaimia on hävinnyt”, Furu väittää.

Furun mukaan hänen kokemuksensa tukee tutkimusnäyttöä, jossa mistelin on muun muassa todettu vähentäneen muiden hoitojen haittoja ja kasvainten kasvua.

”Mistelin vaikutusta ei voida kuitenkaan arvioida erillään muusta hoidosta.”

Lääketieteen professorin ja valtakunnallisen PET-keskuksen johtajan Juhani Knuutin mukaan näyttö mistelin vaikutuksesta syövän ennusteeseen ja leviämiseen on heikkoa.

Satunnaistetuissa vertailukokeissa on puutteita, ja tutkimuksissa mitataan subjektiivisia asioita, esimerkiksi potilaiden elämänlaatua kyselykaavakkeilla.

Knuuti kävi Suomen Kuvalehden pyynnöstä läpi mistelin keskeisen tutkimusnäytön. Hän kommentoi aihetta lääketieteellisessä PubMed-tietokannassa julkaistujen tietojen perusteella.

”Jonkinlaista näyttöä on olemassa siitä, että mistelihoidolla voisi olla edullinen vaikutus elämänlaatuun subjektiivisesti arvioituna. Kaiken kaikkiaan tutkimusnäyttö on heikkotasoista.”

Knuuti ei ota kantaa Gyllenberg-säätiön rahoittamaan tuoreimpaan tutkimukseen, sillä siitä on vasta tutkimussuunnitelma.

 

Vuonna 2014 lohjalaisessa steinerkoulussa todettiin tuhkarokkoa. Altistuneita ja karanteeniin määrättyjä oli kymmeniä, sillä puolet oppilaista oli rokottamattomia. Tähän joukkoon kuuluivat myös Furun kolme lasta.

Furu kertoi tuolloin Ilta-Sanomien haastattelussa, että hänen lapsensa saavat MPR-rokotteen vasta teini-iässä.

Rokotusohjelman mukaan ensimmäinen MPR-rokote annetaan noin vuoden ja toinen kuuden vuoden iässä. Rokote suojaa tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta.

Furu ei halua enää kommentoida kouluun liittyvää tapausta SK:lle.

Antroposofiassa perusajatus on, että lapsen immuniteetti ja identiteetti muodostuvat mahdollisimman luonnollisesti. Taudin sairastaminen voi olla osa kypsymistä.

Furu suhtautuu kriittisesti myös koronarokotteisiin. Myyntiluvan saaneiden rokotteiden on todettu suojaavan tehokkaasti koronavirustaudilta ja erityisesti sen vakavilta muodoilta.

”En suosittele sen ottamista yleisesti. Rokottaminen vaatii aina yksilöllistä harkintaa.”

Hänen mukaansa neuvola- ja koululääkäreiden tulee arvioida rokotusten ajoitus sekä hyödyt ja haitat yksilöllisesti – tarvittaessa viivästyttämällä tai pidättäytymällä rokotteista.

”Lääke- ja rokotekriittisyys on jokaisen lääkärin eettinen velvoite, eikä se tarkoita rokotevastaisuutta.”

Suomen antroposofisen lääketieteen lääkäriyhdistys irtisanoutuu kannanotossaan rokotevastaisuudesta:

”Antroposofinen lääketiede ei edusta rokotusten vastaista asennoitumista eikä tue mitään rokotusten vastaista liikettä.”

Jannica Fagerholmin mukaan myös Gyllenberg-säätiö ”irtisanoutuu vahvasti” rokotevastaisuudesta.

”Asiantuntijamme ovat aina edustaneet perinteistä lääketiedettä. He ovat tarkastelleet antroposofista lääketiedettä ja sen edustamia aatteita hyvin kriittisesti.”

 

Artikkeliin on haastateltu uskontotieteen yliopistonlehtoria Tiina Mahlamäkeä.  Lähteinä on käytetty teoksia: Ane Gyllenbergin elämä – arkistot kertovat sekä Terveyden rakentaja – Juho Vainion säätiön historia 1960–2010, Moderni esoteerisuus ja okkultismi Suomessa.

 

Juttua korjattu 19.2. kello 12.38: Aiemmin artikkelissa kerrottiin, että Heidi Hautala ja Pekka Haavisto olisivat Steiner-koulun kasvatteja. Tieto oli virheellinen.