Smash Asemista sananvapauskysymys

mielenosoitukset
Teksti
Karri Kokko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
smash asem mielenosoitus

Kansainvälinen lehdistöinstituutti arvostelee Suomen Kuvalehden valokuvaajaa vastaan nostettua syytettä.

Teksti Jukka Ukkola
Kuva Markus Pentikäinen
SK 44/2007

Suomen poliisi- ja oikeustoimen suhteet sananvapauteen ovat joutuneet kansainvälisen huomion kohteeksi niin sanotun Smash Asem -mielenosoituksen käsittelystä. Lehdistön vapautta tarkkaileva Kansainvälinen lehdistöinstituutti IPI tuomitsee jyrkästi sen, että mielenosoitusta ja Aasian ja Euroopan maiden huippukokousta (Asem) kuvannut Suomen Kuvalehden lehtikuvaaja Markus Pentikäinen otettiin kiinni, pidettiin poliisin huostassa 18 tuntia ja asetettiin syytteeseen niskoittelusta.

”Suomen maine lehdistön vapauden vaalijana on erinomainen, ja sen takia on pettymys nähdä, että Markus Pentikäinen pidätettiin ja vielä vietiin oikeuteen ammattinsa hoitamisesta”, sanoo IPI:n johtaja Johann P. Fritz instituutin tiedotteessa. IPI ”kehottaa voimakkaasti” asianosaisia kunnioittamaan niitä oikeuksia, jotka on turvattu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artiklassa. Tuossa artiklassa taataan oikeus vastaanottaa ja välittää tietoa ilman julkisen viranomaisen väliintuloa.

Viime vuoden syyskuussa Helsingissä pidettyä Aasian ja Euroopan maiden huippukokousta vastustaneen Smash Asem -mielenosoituksen tapahtumia puidaan parhaillaan laajassa oikeudenkäynnissä Helsingin käräjäoikeudessa. Oikeuden päätöksiä odotetaan joulun alla.

Poliisi otti saartorenkaastaan kiinni 136 henkilöä, joista nyt on syytettyinä 86. Syytteet vaihtelevat ampuma-aserikoksista, väkivaltaisesta mellakasta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta haitantekoon, laittomaan naamioitumiseen ja niskoitteluun poliisia vastaan. Syyttäjä vaatii 24 syytetylle ehdollista vankeusrangaistusta ja lopuille sakkoja.

Pentikäisen syyte on esitetty niskoittelusta, josta voi seurata sakkorangaistus. Hänen puolustuksensa vetoaa sananvapauteen ja nojautuu siihen, että valokuvaaja on kiistattomasti ollut työssään ja osoittanut sen lehdistökortillaan poliisille. Näin ollen hän on ollut perustuslaissa suojatun sananvapauden piirissä, jota mikään viranomainen tai tuomioistuin ei voi rajoittaa, toteaa asianajaja Risto Ryti lausunnossaan.

Kukaan ei ole väittänyt, että tilanteessa olisi ollut niin sanottu välttämättömyysedellytys, joka tarkoittaa sitä, että poliisin olisi välttämättä puututtava asioihin demokratian turvaamiseksi. Myöskään ei ole väitetty Pentikäisen aiheuttaneen häiriötä. Hän itse on myöntänyt pysytelleensä tarkoituksella poliisin saartorenkaan sisäpuolella, vaikka poliisi kehotti ihmisiä poistumaan paikalta. Pentikäisen näkemyksen mukaan lukijoilla oli oikeus saada tietää, mitä nykytaiteen museon edustalla tapahtui.

Myös Ryti ihmettelee IPIn tavoin, minkälainen kuva maailmalle välittyy tapauksen perusteella sananvapauden tilasta Suomessa, ”Burman ja Chilen kumppanina”. ”Sisäministeriönkin olisi aika herätä Ruususen unesta”, Ryti sanoo.

Sisäministeri Anne Holmlund ei vastannut SK:n haastattelupyyntöön.

IPI on raportoinut tietoja Suomesta varsin harvakseltaan, yleensä vain vuosikatsauksina. Viime vuonna instituutti kertoi ulkoministeri Erkki Tuomiojan kannanotoista ns. Muhammad-pilapiirroskohuun, sekä sitä seuranneesta Kaltio-lehden päätoimittajan erottamista.

Tämänkertainen IPIn lausunto Pentikäisestä on levinnyt instituutin jäsenille, eli päätoimittajille, kustantajille ja johtaville toimittajille yli 120 maahan. Sen ovat julkaisseet myös jotkin uutistoimistot ja lehdet, esimerkiksi Itävallan saksankielinen uutistoimisto APA ja ranskalaislehti Le Monde. Niin ikään se on ollut Kansainvälisen sananvapausjärjestön IFEXin Alert Service -hakukannassa, johon kerätään raportteja sananvapauden loukkauksista maailmassa.

Lue IPIn ausunto
IPI Condemns Trial of Finnish Photojournalist Markus Pentikäinen

Helsingin henki (SK 37/2006)