Helppo olla rasisti

Eri ihmisrotuja on olemassa, ajattelee yhä useampi suomalainen. Myös maahanmuuttajiin suhtaudutaan aiempaa kielteisemmin  – jopa Ruotsista ja Yhdysvalloista tuleviin.

Kotimaa 17.01.2020 06:00
Teksti Pauliina Penttilä Grafiikka hannu Kyyriäinen

Vaaleaa eurooppalaista ihmisrotua pitää estää sekoittumasta tummempiin rotuihin, koska muuten Euroopan kantaväestö kuolee ennen pitkää sukupuuttoon.” Reilut neljä vuotta sitten 65 prosenttia suomalaisista oli tästä väitteestä täysin eri mieltä. Nyt ajatuksen tyrmää enää 56 prosenttia vastaajista.

Suomalaisten suhtautuminen rasismiin on muuttunut lyhyessä ajassa: yhä harvempi kiistää rasistiset väitteet jyrkästi, ja ihmisrotujen olemassaoloon uskovien määrä on kasvanut.

Suomalaisten asenteet ilmenevät tutkimuksesta, jonka Taloustutkimus teki joulu-tammikuussa Suomen Kuvalehdelle. Siinä selvitettiin suomalaisten rasistisuutta ja suhtautumista maahanmuuttoon. Lähes vastaava kysely tehtiin edellisen kerran elokuussa 2015.

Myös suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon on kiristynyt. Nyt 17 prosenttia suomalaisista toivoo selvästi, että Suomessa olisi mahdollisimman paljon vain syntyperäisiä suomalaisia, jotka jakavat suomalaiskansalliset arvot. Vuonna 2015 näin ajatteli 13 prosenttia vastaajista.

Yhä harvempi toivottaa avosylin tervetulleeksi edes Ruotsista tulevia maahanmuuttajia: edellisessä kyselyssä 46 prosenttia piti heitä erittäin toivottavina, nyt 37 prosenttia. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,5 prosenttia suuntaansa.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) keväällä 2019 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuisivat työperäiseen maahanmuuttoon aiempaa myönteisemmin. Noin kaksi viidestä olisi sitä mieltä, että maahanmuuttoa pitäisi helpottaa väestön ikääntymisen ja vähenemisen takia. Asenteiden myötäsukaistuminen ei kuitenkaan näy Suomen Kuvalehden kyselyssä, jossa kysyttiin suhtautumista eri maista tuleviin maahanmuuttajiin.

Vaikka kaikki tuoreissa tuloksissa näkyvät asennemuutokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä, yhdenmukainen suunta vastauksissa kertoo mielipiteiden kiristymisestä kautta linjan.

Aiempaa useampi vastaaja on myös epävarma kannastaan. Edellisessä kyselyssä kolme prosenttia vastaajista ei osannut sanoa näkemystään siitä, uhkaako rotujen sekoittuminen Euroopan kantaväestön säilymistä. Nyt epätietoisia oli kahdeksan prosenttia.

Rasismin perustelut ovat muuttuneen yhä enemmän perinteiseen, biologiseen suuntaan.

Neljästä isovanhemmasta kolmen on oltava suomalaisia, jotta ihminen on todella suomalainen. Näin määritteli Lapin Perussuomalaisten nuorten varapuheenjohtaja Matti Haapala Ylen dokumentissa lokakuussa 2019.

Haapala kuuluu niin sanottuihin etnonationalisteihin, joiden mukaan kansakunnan tulee myös perimältään olla yhtenäinen. Vaikka etnonationalisteja on julkisuudessa paheksuttu, ajatukset perimältään erilaisista ihmisryhmistä ja jopa roduista ovat Suomessa vahvistuneet.

Kun turvapaikanhakijoiden virta viisi vuotta sitten saavutti Suomen, ennakkoluulot olivat ennen kaikkea kulttuurisia, sanoo maahanmuuttoon ja kotouttamiseen erikoistunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen.

”Islam-vastaisuus oli tuolloin ylivoimaisesti tärkein asia.”

Islamista etsittiin syytä muun muassa silloin, kun useat naiset joutuivat miesjoukkojen ahdistelemiksi uudenvuodenyönä 2016 Kölnissä.

Nyt enää alle kolmannes suomalaisista on täysin sitä mieltä, että ihmisrotuja ei ole. Vuonna 2015 näin ajatteli vielä 40 prosenttia kansasta. Tässäkin kysymyksessä epätietoisten joukko on kasvanut entisestään.

Tieteen näkökulmasta ihmisrotuja ei ole olemassa, koska Homo sapiens on perimältään varsin yhtenäinen laji. Ihmisten jakaminen rotuihin on poliittinen teko.

Rasismilla tarkoitetaan ihmisten syrjintää tai luokittelua eriarvoisiksi esimerkiksi ihonvärin, etnisen taustan tai kulttuurin perusteella.

Suomen Kuvalehden kyselyn rasistisin väittämä oli: ”Mustien afrikkalaisten henkiset kyvyt ovat heikommat kuin valkoisten länsimaalaisten.” Tämä on väitteistä ainoa, jossa asenteet eivät ole lipuneet rasistisempaan suuntaan. Siihen yhtyy edelleen joka seitsemäs suomalainen.

”Väite edustaa vanhakantaisia rotuoppeja, joissa korostettiin hierarkioita ja valkoista ylivaltaa”, sanoo tutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta.

Rotuajattelijat ovat Kotosen mukaan viimeistään 1960-luvulta lähtien korostaneet, että oleellista ei ole hierarkia vaan rotujen pitäminen erillään.

”Se on salonkikelpoisempaa kuin rotujen arvottaminen.”

Perussuomalaisten kannattajista pyöreät nolla prosenttia suhtautuu maahanmuuttoon myönteisesti.

”Maamiinat takaisin. Ei ole meidän ongelmamme, jos kehitysmaalaiset sikiävät ja paskovat maansa totaalisesti”, tviittasi nimimerkki Angela Siniwaara, yksi sosiaalisen median ahkerimmista rasistisia näkemyksiä jakavista tileistä 9. tammikuuta 2020.

Sosiaalinen media on arkipäiväistänyt rasististen näkemysten esittämisen. Tutkijoiden mukaan tämä vaikuttaa ihmisten asenteisiin tai ainakin rohkaisee tunnustamaan mielipiteitä, joita aiemmin ei ole kehdannut päästää suustaan.

Suomen Kuvalehden kysely tehtiin molemmilla kerroilla Taloustutkimuksen internetpaneelissa, jossa mielipiteensä on ehkä helpompi ilmaista kuin tutkijalle puhelimessa. Kyselyn mukaan myös suvaitsevaiset asenteet ovat saattaneet hiukan voimistua, mutta muutokset ovat pieniä.

Sosiaalisessa mediassa mielipiteet kuitenkin polarisoituvat ja niin sanotut ääripäät käyvät helposti toistensa kimppuun.

”Kun halua aitoon keskusteluun ei enää ole, lisääntyy tahallinen väärinymmärtäminen. Kun tiedolla on merkitystä vain sen palvellessa omaa agendaa, syntyy tilaa puolitotuuksille, valheillekin”, kuvasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö tilannetta uudenvuodenpuheessaan.

Jo viikkoa ennen Niinistön puhetta, joulupäivänä 2019, Facebookissa alkoi kerääntyä parvi: Silakkaliike. Ryhmä kertoo edustavansa ”rauhanomaista vastavoimaa populistiselle, vihaa ja rasismia provosoivalle politiikalle”. Liike ilmoittaa olevansa puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Mallia on otettu Italian Sardiineista, joka vastustaa populismia ja etenkin oikeistopopulisti Matteo Salvinin La Lega -puoluetta.

Tammikuun puolivälissä Silakkaliikkeen Facebook-ryhmään kuului jo yli 26 000 jäsentä. Twitterissä seuraajia oli reilut 14 000.

Silakkaliikkeellä on paljon potentiaalisia kannattajia, sillä enemmistö suomalaisista irtisanoutuu edelleen rasismista ja suhtautuu suvaitsevasti tai neutraalisti eri maista ja mantereilta tuleviin ihmisiin.

Sosiaalisessa mediassa polarisoituminen alkoi kuitenkin heti. Liike sai niskaansa vyöryn kritiikkiä siitä, että se oli sulkenut joitakin ihmisiä ryhmän ulkopuolelle. Silakkojen aktiivit perustelivat ylilyöntejään seuraajien ja kommenttien hurjalla määrällä, moderoinnista oli äkkiä tullut urakka.

Kritiikkiä on tullut myös siitä, että puoluepoliittisesti sitoutumaton liike näyttää lopulta asettuvan napit vastakkain vain perussuomalaisen puolueen kanssa.

Sitä onkin vaikea välttää, sillä perussuomalaiset kokoaa suuren osan ihmisistä, jotka kannattavat Silakkaliikkeen vastustamia ajattelutapoja.

Toistaiseksi Silakat ovat lähinnä kehottaneet arkiseen rasismin vastustamiseen. Facebookissa on muun muassa neuvottu, miten fasistiset ja rasistiset ”natsitarrat” voi repiä tai raaputtaa pois julkisista tiloista: ”Vaikeammin irtoavia varten voit kantaa mukanasi tarroja, jotka liimataan päälle. Raaputtaminen voi olla helpointa kovalla esineellä, esim. avaimilla.

Liikkeen menestys on arvoitus ja toiminta vasta aluillaan. Ensimmäinen julkinen tapahtuma, ”fishmob”, on tarkoitus järjestää Kansalaistorilla Helsingissä 1. helmikuuta. Sen menestys kertonee jotain siitä, moniko keskitien kulkija on valmis aktiiviseen toimintaan.

Puoluekentässä maahanmuuttokriittiset asenteet näyttävät aavistuksen vahvistuneen koko keskusta-oikeistossa ja maahanmuuton vastustajat ovat vielä aiempaa selvemmin perussuomalaisten kannattajia. Heistä jo lähes 40 prosenttia ottaa äärimmäisen kielteisen kannan maahanmuuttoon. Viime kyselyssä näin teki noin kolmannes perussuomalaisten kannattajista.

Puoluetta kannattavista pyöreät nolla prosenttia suhtautuu maahanmuuttoon myönteisesti.

Osittain entistä tiukempi linja on seurausta puolueen muuttumisesta. Vuonna 2015 puoluetta johti Timo Soini. Perussuomalaiset oli keväällä lähtenyt mukaan Sipilän hallitukseen. Pakolaiskriisi alkoi syksyllä, ja maahanmuuttoon nuivasti suhtautuneet kannattajat pettyivät. Elokuussa 2015 puolueen kannatus oli vielä 15 prosentissa, mutta joulukuussa se tippui jo alle yhdeksän prosentin.

Kesäkuusta 2017 perussuomalaisia on johtanut maahanmuuttokriittisten keulakuva Jussi Halla-aho. Kannatus nousi joulukuussa 2019 yli 24 prosenttiin. Suvaitsevaisimmat Soinin kannattajat ovat jättäneet puolueen, ja kannattajiin on liittynyt paljon uutta väkeä. Kun Suomen Kuvalehti selvitti asenteita vuonna 2015, vastaajista noin kymmenesosa oli perussuomalaisten kannattajia. Nyt heidän osuutensa oli kaksinkertainen.

”Perussuomalaisista on tullut entistä selkeämmin maahanmuuttovastaisten julkinen äänitorvi”, Tommi Kotonen sanoo.

”Totta kai se rohkaisee ihmisiä näiden mielipiteiden ilmaisuun.”

Vaikka perussuomalaisten kannattajat ovat nuivia ja yhtenäisiä maahanmuuton suhteen, rasististen asenteiden osalta he ovat hyvin hajanainen joukko.

Tämä näkyy esimerkiksi suhtautumisessa väitteeseen ”mustien afrikkalaisten henkiset kyvyt ovat heikommat kuin länsimaissa elävän valkoisen rodun”.

Noin viidennes perussuomalaisten kannattajista on väittämästä täysin samaa mieltä. Täysin eri mieltä olevia on kuitenkin myös noin viidennes, samoin kannastaan epävarmoja.

Jakautunut suhtautuminen rasismiin voi selittää sitä, miksi Halla-aho on yrittänyt suitsia puolueen nuorisojärjestön avoimen rasistisia etnonationalisteja.

”Hän saattaa hyvin olla tietoinen, että nykyisessä kannattajakunnassa on ihmisiä, jotka haluavat sanoutua jyrkästikin irti rasistisista näkemyksistä”, Pasi Saukkonen pohtii.

Saukkosen mukaan perussuomalaiset on jo kerännyt kannattajikseen niin ison osan jyrkimmin ajattelevista, että sillä suunnalla puolueella ei juuri ole kasvunvaraa.

Uutta väkeä löytynee helpommin muualta kuin rotupuhtauden kiivaimpien kannattajien pienestä joukosta; kyselyn perusteella vain kuusi prosenttia suomalaisista haluaa ehdottomasti varjella ”eurooppalaista rotua”, ja heistä iso osa on jo perussuomalaisten kannattajia.

Pian eivät naiset enää uskalla liikkua ulkona, on yksi usein esitetty perustelu maahanmuuton vastustamiselle.

Naiset itse suhtautuvat kuitenkin maahanmuuttoon miehiä myönteisemmin, ja myös rasistisia ajatuksia naiset tukevat vähemmän kuin miehet.

”Miehet ehkä lähestyvät asiaa vahvemmin nationalismin kautta ja ajattelevat, että on puolustettava maata ja esitettävä tiukkoja näkemyksiä. Naisten keskuudessa kenties ajatellaan enemmän turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten asemaa ja sitä, millaisista oloista he tulevat”, sanoo etnisiin suhteisiin ja nationalismiin perehtynyt professori Suvi Keskinen Svenska social- och kommunalhögskolanista.

Sukupuolen lisäksi asuinpaikka vaikuttaa asenteisiin. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, missä maahanmuuttajia on enemmän kuin muualla Suomessa, maahanmuuttoon suhtaudutaan myönteisimmin.

Selvästi kielteisintä suhtautuminen maahanmuuttoon on pääkaupunkiseudun kehyskunnissa. Niissä kriitikkoja on jopa enemmän kuin maaseudulla.

Nationalistisen ajattelun vahvistuminen on kansainvälinen trendi, ja myös ero pääkaupunkien ja muun maan välillä on Suomessa samansuuntainen kuin monissa muissa maissa. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa arvoliberalismi menestyy pääkaupungeissa paremmin kuin oikeistopopulismi.

 

”Kun romanit tulevat myymälään, painetaan saman tien hälytyskutsu, jotta saadaan vartijalle heti tieto.” Näin ohjeistettiin henkilökuntaa Vantaan Kartanonkosken Alepassa vielä tammikuun 2020 alussa. Kun Helsingin Sanomat tarttui aiheeseen, ohjelappu sai lähteä taukohuoneen seinältä. Huonosti käyttäytyneitä asiakkaita oli ollut kaupassa kymmenkunta, lappu leimasi Suomen vähintään kymmentuhatpäisen romanivähemmistön.

Suvi Keskisen mukaan tapaus on yksi esimerkki siitä, miten tiukassa rasistinen ajattelu on.

Vaikka romanienkin yhdenvertaisuutta on virallisilla tahoilla edistetty jo 1970-luvulta lähtien, vanhat asenteet elävät mielikuvissa ja arkipuheessa.

Suomalaisissa koulukirjoissa afrikkalaiset esitettiin vielä 1960-luvulla lapsenomaisina, henkisiltä kyvyiltään valkoihoisia heikompina.

”Rasismin juuret ovat kaukana, kolonialismissa ja tieteellisen rasismin historiassa, ja myös me olemme osa sitä historiaa.”

Suomalaisissakin koulukirjoissa afrikkalaiset esitettiin vielä 1960-luvulla lapsenomaisina, henkisiltä kyvyiltään valkoihoisia heikompina. Nyt maanosaa kuvataan usein nälän, sodan ja köyhyyden kautta. Vaikka tiede todistaa toisin, vanhat käsitykset säilyvät.

Keskisen mukaan rasismi pitäisi ottaa vakavasti. Nyt se usein kuitataan toteamalla, että ongelmat ovat marginaalisia. Esimerkiksi kouluissa yliopistoja myöten pitäisi miettiä, miten rasismiin liittyvät kysymykset otetaan osaksi opetusta. Myös perinteisen median tulisi tehdä korjausliike, sillä uutiset esittävät maahanmuuttajat usein vain uhkana.

Kun asenteet ja mielipiteet ovat jo olemassa, niiden suitsiminen sosiaalisessa mediassa muistuttaa taistelua tuulimyllyjä vastaan.

Laittomuuksiin on toki puututtava, mutta esimerkiksi ääriryhmien ulossulkeminen somesta ei ole erityisen järkevää, sanoo uusnatsi- ja äärioikeistoryhmiä tutkinut Tommi Kotonen. Se on Kotosen mukaan kosmeettinen ratkaisu: poissa näkyvistä, poissa mielestä.

”Ääriryhmät siirtyvät omiin suljetumpiin ryhmiinsä, missä asenteet vain jyrkkenevät entisestään.”

Näin tutkimus tehtiin

Kysely tehtiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 11.12.2019–2.1.2020. Siihen osallistui 1 395 henkilöä, ja otos edustaa Suomen aikuisväestöä. Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Maahanmuuttoasenteiden osalta vuoden 2020 aineisto ei ole suoraan verrattavissa vuoden 2015 aineistoon, sillä nyt asenteita mitattiin asteikolla 0–10 ja aiemmin asteikolla 1–10. Nyt käytetyssä asteikoissa arvo 5 on keskellä, mikä antaa vastaajalle mahdollisuuden täysin neutraaliin suhtautumiseen. Tämän vuoksi erityisesti asteikon keskelle sijoittuvat vastaukset eivät ole verrattavissa.

Sisältö