Kätilö Raakel Shapcott ja Espoon Jorvissa 21.5. syntynyt vauva Wickström-Leino. Ammattien arvostus.

Hakekaa kätilö!

Vauvoja ei synny ilman kätilöitä eikä kaikkia muita ammatteja olisi ilman opettajia. SK selvitti seitsemännen kerran, mitä työtä suomalaiset arvostavat.

Kätilö Raakel Shapcott ja Espoon Jorvissa 21.5. syntynyt vauva Wickström-Leino. © Jarmo Wright
Kotimaa 01.06.2018 06:00
Teksti Tuomo Lappalainen Kuvat Marjo Tynkkynen ja Jarmo Wright

Kätilöiden haastattelu käänsi pään, pääministeri Juha Sipilä (kesk) tunnusti.

Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus oli kertonut isoista julkisten menojen leikkauksista syyskuussa 2015. Muun muassa sunnuntai- ja vuorolisät olivat listalla.

Televisioruudussa 16. syyskuuta esiintyi ensin pääministeri. Hän istui Kesärannan terassilla, katsoi Yleisradion kuvausryhmän kameraan ja kertoi, että tilanne oli poikkeuksellisen vakava. Suomi oli velkaantunut melkein miljoona euroa tunnissa seitsemän vuoden ajan, eikä niin voinut enää jatkua. Piti säästää, muuten rahat loppuisivat.

Sitten kuva siirtyi Jorvin sairaalaan Espooseen ja ääneen pääsi kaksi kätilöä: Nina Heinikoski ja Raakel Shapcott. Hekin myönsivät, että rahat olivat vähissä. Molemmista oli kuitenkin epäreilua, että leikkaukset jakautuivat epätasaisesti kansalaisten kesken.

Parin viikon kuluttua Sipilä kertoi, että hallituksen suunnitelmat olivat muuttuneet. Sunnuntai- ja iltalisiin ei kajottaisi.

Kaksi kesken työvuoron kameroiden eteen hälytettyä naista tulivat näin antaneeksi äänen suurelle joukolle muita ja vaikuttivat poliittiseen päätökseen.

 

Sanavalmiit kätilöt ovat vielä suomalaisten muistissa.

Suomen Kuvalehti on tutkinut vajaan neljänsadan ammatin arvostusta vuodesta 1991 lähtien, kaikkiaan seitsemän kertaa. Viimeksi selvitys tehtiin 2010.

Joka kerta ykkösenä on ollut sama ammatti: kirurgi. Myös muut kärkisijat ovat yleensä menneet eri alojen lääkäreille.

Tällä kertaa kärkinelikkoon lääkärikunnan ulkopuolelta kiilasivat kätilöt. Taakse jäivät ylilääkärit, neurologit ja silmälääkärit – sekä kahdessa edellisessä tutkimuksessa lääkäririntaman murtaneet palomiehet.

Palomiesten arvostus nousi kymmeniä sijoja, kun kuvat raunioiden keskellä työskentelevistä pelastajista levisivät vuonna 2001 maailmalle syyskuun 11. päivän terrori-iskun jälkeen. Ajan myötä muistikuvat World Trade Centerin tragediasta ovat haalistuneet.

Kolmessakymmenessä vuodessa kätilöiden nousu on ollut melkein yhtä raju. Vuoden 1991 tutkimuksessa kätilö oli vielä kaukana kärjestä, sijalla 38. Sen jälkeen hoitoalan ammattien arvostus on kasvanut muutenkin.

Kätilön työ on saattanut nousta tutkimuksessa myös Tilastokeskuksen äskettäin julkistaman tiedon vuoksi: syntyvyys Suomessa oli viime vuonna ennätysalhainen.

Opetusala on noussut ennätyksellisen arvostetuksi. Ammatillinen opettaja harppasi 64 sijaa ylöspäin.

Koulutussäästöt ovat olleet suomalaisten toinen huolenaihe. Eduskuntavaalien alla puolueet laidasta laitaan vakuuttivat, että koulutuksesta ei enää leikata. Lupaus syötiin jo hallitusneuvotteluissa.

Johtavat poliitikot ovat myös sanavalinnoillaan todistaneet, kuinka vähän he arvostavat opetusalaa. Valtiovarainministerinä Alexander Stubb (kok) piti professorien suurimpana houkuttimena pitkää kesälomaa. Sipilä muistetaan ”kaiken maailman dosenteista”.

Kansalaisten silmissä opetusala on samaan aikaan noussut ennätyksellisen arvostetuksi.

Ammatillinen opettaja on harpannut 64 sijaa sijalle 9, erityisluokanopettaja 11 sijaa 11:nneksi ja aineenopettaja 50 pykälää sijalle 12. Ne ovat nyt kolme arvostetuinta muun kuin terveysalan ammattia.

Terävimmän kärjen takana arvostustaan ovat lisänneet myös peruskoulun luokanopettaja (+11 sijaa), peruskoulun lehtori (+41 sijaa), lukion lehtori (+23 sijaa) ja ammattikorkeakoulun lehtori (+23 sijaa). Pieni kauneusvirhe on, että nuoret arvostavat kaikkia opettajia vähemmän kuin vanhemmat.

Koulutuksen statuksen kohoaminen näkyy myös tiedeammattien kohdalla. Muun muassa fyysikkoja, kemistejä, biologeja ja matemaatikkoja arvostetaan selvästi enemmän kuin vuonna 2010. Sekä professorin että dosentin sijoitus on korkein sitten vuoden 2001.

Nopeimmissa nousijoissa lähes kaikki ovat luonnontieteilijöitä. Viime aikoina Suomessa on oltu huolissaan siitä, että matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen heikkenee ja kouluissa pitkää matematiikkaa luetaan liian vähän.

Sen sijaan sosiologi on koko tutkimuksen rajuin laskija. Kahdeksassa vuodessa pudotusta on tullut melkein 140 sijaa.

Taloutta julkisuudessa tavan takaa kommentoivien ekonomistien arvostus on kohentunut 2010-luvulla jonkin verran, mutta lähtötaso oli sen verran matala, että nousu siivitti heidät vasta jaetulle 181. sijalle yhdessä huoltomiesten ja metronkuljettajien kanssa.

Tieteen lisäksi myös kulttuuria arvostetaan aiempaa enemmän. Melkein kaikki tutkitut kulttuuriammatit sijoittuvat nyt listalla ylemmäs kuin 2010-luvun alussa. Kapellimestari (110.) on noussut 78 sijaa, pianisti (209.) ja kuvanveistäjä (219.) noin 50 sijaa ja näyttelijä (197.) runsaat 40 sijaa.

Kulttuurin arvostuksessa näkyy sukupuolijako. Naiset arvostavat alan ammatteja selvästi enemmän kuin miehet.

Myös iällä on merkitystä. Vanhemmat vastaajat antoivat kulttuurin parissa työskenteleville korkeampia pisteitä kuin työikäiset, joilla ei ole yhtä paljon aikaa harrastaa.

Jopa elokuvaohjaajan (170.) arvostus on hieman kasvanut, vaikka tutkimuksen aineisto kerättiin sen jälkeen, kun julkisuudessa alettiin kohista Lauri Törhösen ja Aku Louhimiehen työskentely- ja muista tavoista.

Patrik Laineen, Lauri Markkasen ja kumppanien uroteot ovat nostaneet ammattiurheilijan arvostusta 75 pykälää sijalle 177. Se on urheilusta leipänsä ansaitsevan korkein sijoitus koko tutkimushistoriassa.

Poliisin ja maanviljelijän arvostus on noussut jokaisessa tutkimuksessa.

On kaksi ammattia, joiden arvostus on noussut vajaan 30 vuoden aikana jokaisessa tutkimuksessa: poliisi ja maanviljelijä.

Poliisi on noussut sijalta 143 sijalle 16. Yhtenä selityksenä on pidetty kansalaisten turvattomuuden tunteen lisääntymistä.

Eniten suomalaiset arvostavat rivipoliiseja. Sen sijaan poliisipäällikön ammatin arvostus on 2010-luvulla kääntynyt jyrkkään laskuun. Tutkimuksen tekoaikaan uutisissa kerrottiin muun muassa useisiin korkeisiin poliisijohtajiin kohdistuvista rikosepäilyistä, jotka kytkeytyvät Jari Aarnion tapaukseen.

Maanviljelijä on noussut vuoden 1991 sijalta 169 sijalle 56. EU-aika on vähentänyt tuottajien ja kuluttajien välistä vastakkainasettelua, kun maataloustuista ei enää tapella kotimaassa. Suomalainen maatalous yhdistyy ihmisten mielissä myös puhtaan ruoan kaltaisiin myönteisiin asioihin.

 

Kansanedustajan sijoitus (nyt 351.) on laskenut 1990-luvun alusta lähtien joka kerta. Poliitikkojen arvostusta laskevat monet epäsuositut päätökset ja leimautuminen oman edun ajajiksi. Uuden tutkimuksen teon aikoihin esillä olivat muun muassa kansanedustajien kohtuuttomat eläke-edut.

Myös ministerin arvostus on pudonnut 2010-luvulla alemmas kuin koskaan ennen. Vielä edellisessä tutkimuksessa ministeri oli Suomen 185. arvostetuin ammatti, samoilla sijoilla kuin piispa ja kapellimestari. Jyrki Kataisen (kok), Alexander Stubbin ja Juha Sipilän riitaisat hallitukset ovat pudottaneet sijoitusta yli sadalla: 291:nneksi yhdessä torikauppiaan ja kotiapulaisen kanssa. Jopa television ja lehtien toimittajia (jaettu 277. sija) arvostetaan nykyisin ministeriä enemmän.

Kolmessakymmenessä vuodessa ministerin arvostus on suorastaan romahtanut. Vielä vuonna 1991 ministeri oli jaetulla 25. sijalla kaupunginjohtajan ja matemaatikon kanssa, vaikka myös silloista Esko Ahon (kesk) hallitusta haukuttiin milloin mistäkin.

Ministeri on silti edelleen Suomen arvostetuin poliitikkoammatti. Taakse jäävät kansanedustajan lisäksi sekä poliittinen valtiosihteeri (346.), puoluesihteeri (359.) että 372. sijalle vajonnut poliittinen avustaja.

Arkkipiispan arvostus on 2010-luvulla noussut. Vai kertooko tulos tyytyväisyydestä Kari Mäkiseen?

Kirkon ammattien arvostus on laskenut lähes kautta linjan samaan aikaan kun yhä useammat ovat eronneet kirkosta. Kappalainen (333.) on kansanedustajan ohella ainoa ammatti, jonka arvostus on ollut 30 vuotta yhtämittaisessa laskussa. Ammatin nimi on pappia ja pastoria hämärämpi. Ehkä kyselyyn vastanneille ei ole edes selvää, mitä kappalainen tekee.

Arkkipiispan sijoitus on 2010-luvulla noussut, mutta tulos voi enemmän kuvastaa tyytyväisyyttä virkaa kahdeksan vuotta hoitaneeseen Kari Mäkiseen kuin itse ammattiin. Toisaalta Mäkisen suvaitsevainen linja pakolaisia kohtaan on suututtanut monia maahanmuuton arvostelijoita, ja tutkimuksessa perussuomalaisia kannattavat antoivatkin arkkipiispalle selvästi alhaisemmat pisteet kuin suomalaiset keskimäärin.

Muiden uskontojen hengellisiä johtajia ei arvosteta senkään vertaa. Ensimmäistä kertaa mukana ollut imaami jäi koko joukon viidenneksi viimeiseksi, valokuvamallin ja manikyristin taakse.

Imaami poikkeaa muista uskontoammateista myös siinä, että vanhemmat ikäryhmät arvostavat sitä vähemmän kuin nuoret. Kristillisen kirkon työntekijöiden kohdalla asetelma on päinvastainen.

Toinen perinteinen instituutio, armeija, on säilyttänyt kireässä maailmantilanteessa asemansa paremmin kuin kirkko. Kenraalin arvostus on vuodesta 2010 noussut 25 ja everstin lähes 60 sijaa. Everstin sijoitus (59.) ei ole yhdessäkään aikaisemmassa tutkimuksessa ollut yhtä hyvä.

 

Yllättäville nousijoille ja putoajille sekä löytyy että ei löydy loogisia selityksiä.

Vihreiden arvojen vahvistumisesta huolimatta ympäristönsuojelupäällikön (95.) sijoitus laski parillakymmenellä pykälällä ja uutena mukaan otettu ympäristökasvattaja (277.) päätyi selvästi puolivälin alapuolelle. Kasvisruoka maistuu entistä useammalle, mutta teurastajan (251.), kalastajan (81.) ja lihanleikkaajan (229.) arvostus on noussut kymmenillä sijoilla.

Nopeissa nousijoissa oli myös useita autoalan ammatteja. Autokoulunopettaja kipusi 95 sijaa paikalle 63, autonkuljettaja 142 pykälää sijalle 89 ja autonkatsastaja 45 pykälää sijalle 197. Ehkä itseohjautuvien autojen kehitys ei ole vielä vakuuttanut suomalaisia kuljettajien tarpeettomuudesta.

Säännön vahvistava poikkeus löytyy: taksinkuljettajat, pudotusta yli 50 sijaa. Taksialalla on menossa historiallinen murros, kun kilpailua vapautetaan ja kuljettajaksi pääsy helpottuu. Uber ja muut uudet kyytipalvelut ovat opettaneet, että taksia voi ajaa kuka tahansa omalla autollaan.

Myös keskustelu lentoliikenteen päästöistä näyttää havahduttaneen suomalaiset. Sekä lentoemännän (246.) että perinteisesti arvostetuimpiin ammatteihin kuuluneen lentokapteenin (17.) sijoitukset putosivat nyt alemmiksi kuin yhdessäkään aikaisemmassa tutkimuksessa.

Metsäalaa ravistelee luonnonsuojelijoiden ja monien ilmastotutkijoiden huoli siitä, että Suomessa hakataan metsiä liikaa. Samaan aikaan metsurien sijoitus on pudonnut sijalta 77 sijalle 122 ja metsänhoitajien sijalta 130 sijalle 157. Toisaalta metsätyönjohtajat (151.) ovat nyt parikymmentä sijaa korkeammalla kuin viimeksi.

Talvivaaran sotkut eivät ole pilanneet kaivosalan mainetta yhtä pahasti kuin ympäröivää luontoa. Kaivosmiesten (177.) arvostus on 2010-luvulla jopa noussut muutaman sijan.

Rovion, Supercellin ja muiden peliyhtiöiden menestys ei juuri heijastu niissä tehtävän työn arvostukseen.

Bloggaaja, tubettaja, feissari, pelisuunnittelija, muutosvalmentaja. Vertailtavien ammattien luettelossa on aiempaa enemmän uusia ammatteja, parikymmentä. Koska edellisestä tutkimuksesta on jo melkein kymmenen vuotta, monet ammatit ovat ehtineet sinä aikana kadota ja tehdä tilaa toisille. Koko listaa ei pantu uusiksi, jotta vertailukelpoisuus säilyy.

Pieni yllätys on, että Rovion, Supercellin ja muiden peliyhtiöiden menestys ei juuri heijastu niissä tehtävän työn arvostukseen.

Ensimmäistä kertaa mukana ollut pelisuunnittelija jäi sijalle 306 mittamiehen ja sekatyöntekijän kanssa. Koodaaja (133.) sentään menestyy paremmin; mahdollisesti tuoreet uutiset koodaripulasta ovat hätkähdyttäneet.

Työelämän muutoksia kohtaan tunnetuista epäluuloista kertonee se, että konsultti (342.) putosi parikymmentä sijaa mittarinlukijan ja toimistoapulaisen taakse ja ensimmäistä kertaa listalla ollut muutosvalmentaja jäi sitäkin alemmas.

SK:n aiemmissa tutkimuksissa pahnanpohjimmainen on ollut suora- tai ovelta ovelle -myyjä. Häntäpää meni nyt uusiksi, sillä feissari jäi toiseksi viimeiseksi ja bloggari/vloggari neljänneksi viimeiseksi. Niiden väliin jäi puhelinmyyjä.

Odotetusti nuoret arvostavat sekä feissareita että bloggareita enemmän kuin keski- ja eläkeikäiset, mutta edes alle 25-vuotiaat eivät arvosta heidän työtään kovin korkealle.

Kaikista ammateista viimeiseksi jäi tubettaja.

Näitä ammatteja suomalaiset arvostavat.

Kätilö

Sija: 4

Raakel Shapcott

Ikä: 49

Kotipaikka: Vantaa

Alalla: 26 vuotta

Ei aiempia ammatteja

 

 

 

Kätilö rikkoo lääkäreiden kärjen. Noussut 34 sijaa vuodesta 1991.

”Nykyään isät ovat paljon aktiivisemmin mukana synnytyksissä, mikä on luultavasti vaikuttanut ammatin arvostukseen.”

”Äitini on kätilö, ja olin aina ajatellut, että itse en lähde alalle. Lukion jälkeen olin puoli vuotta harjoittelussa vakuutusyhtiössä, mikä tuntui todella tylsältä. Aloin miettiä, että haluan jotakin vastuullista ja haasteellista, jossa ollaan tekemisissä ihmisten kanssa.

Olen kauhean iloinen, että kätilöitä arvostetaan. Kun lähdin alalle lähes 30 vuotta sitten, kätilö ei ollut erityisen kunnioitettu ammatti, vaikka kouluun olikin vaikea päästä. Nykyään isät ovat paljon aktiivisemmin mukana synnytyksissä, mikä on luultavasti vaikuttanut ammatin arvostukseen.

Synnytyksen aikana suhtautuminen kätilöön saattaa olla jopa aavistuksen aggressiivista, koska vanhemmilla on tilanteessa kova huoli ja äidillä kipu. Jälkikäteen kyllä kiitellään.

Synnytyksistä ei ikinä lähde hohto pois. Siinä pääsee auttamaan uuden elämän maailmaan ja olemaan mukana vanhempien elämän ehkä suurimmassa hetkessä. Yhä joskus tulevat kyyneleet silmiin synnytyksen jälkeen, varsinkin jos vanhemmat reagoivat voimakkaasti.

Läheskään aina ei ole riittävästi henkilökuntaa. Siitä seuraa riittämättömyyden tunne, kun ei pysty antamaan synnyttäjälle tarpeeksi aikaa.

Työ on myös fyysisesti kuormittavaa. Olemme paljon jalkojemme päällä ja epäergonomisissa asennoissa.

Uhkaavia tilanteita on viikoittain, mutta ne hoituvat ammattitaidolla. Jos huonokuntoinen vauva kuolee synnytyksen jälkeen, se on karmeaa. Siitä pääsee yli, mutta sitä ei ikinä pysty unohtamaan.”

Petteri Lindholm

Näitä ammatteja suomalaiset arvostavat. Ammatillinen opettaja Vesa Kupila.

Ammatillinen opettaja

Sija: 9

Vesa Kupila

Ikä: 49

Kotipaikka: Vantaa

Alalla: 16 vuotta

Aiempi ammatti: puuseppä

 

 

 

Ammatillinen opettaja on opetusalan arvostetuin ammatti. Noussut 64 sijaa vuodesta 2010.

”Kun aloitin vuonna 2002, meillä oli neljä opettajaa. Nyt jäljellä on enää minä.”

”Ammatillisen alan opettajien arvostus kertoo varmasti myös ammattikoulun arvostuksen lisääntymisestä. Vielä joitakin vuosia sitten asennemaailma oli sellainen, että ammattikoulu oli ikään kuin kakkosluokan kansalaisten koulu, johon joutui, jos ei päässyt lukioon. Olen iloinen, että ajatuksesta on päästy pois. Myös koulutusleikkaukset ovat saattaneet kiinnittää ihmisten huomion siihen, että teemme tärkeää työtä.

Kun aloitin opettajana vuonna 2002, meillä oli minun lisäkseni kolme opettajaa. Nyt jäljellä on enää minä. Minulla on koko ajan vähintään kaksi ryhmää samanaikaisesti. Olen joutunut kikkailemaan, jotta saan työt hoidettua kunnolla.

Eniten kuitenkin ärsyttää opiskelijoiden asema. Kun lähiopetustunteja leikataan, siitä kärsivät oppilaat, jotka ovat jo valmiiksi heikommassa asemassa. Nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät, ja yhä enemmän on opiskelijoita, jotka tarvitsevat erityistä huolenpitoa. Olen joutunut laajentamaan life coach -puolelle.

Pidin jo lapsena puutöistä, mutta alalle ajelehdin kaverin suosituksesta. Puuseppäkoulussa seurasin silloisen opettajani touhua ja tuli mieleen, että tällaisessa paikassa voisin työskennellä opettajana.

On hienoa seurata, miten opiskelijoiden persoonista nousee esiin uusia piirteitä, he saavat uusia visioita. Kun kuulen, että joku entisistä opiskelijoistani on päässyt hyvään työpaikkaan tai perustanut yrityksen, se on paras tunne ikinä. Silloin tietää, että työllä on ollut jokin merkitys.

Sanon aina oppilailleni, että minun työlläni on elinikäinen takuu ja huolenpitosopimus. Aina saa soittaa ja kysyä.”

Saarlotta Virri

Näitä ammatteja suomalaiset arvostavat. Fyysikko Andrea Sand.

Fyysikko

Sija: 24

Andrea Sand

Ikä: 41

Kotipaikka: Espoo

Alalla: 8 vuotta

Aiemmat ammatit: lukion matematiikan opettaja, tutkija filosofian laitoksella

 

 

 

Fyysikko on arvostetuin tutkija-ammatti. Noussut 37 sijaa vuodesta 2010.

”Tv-ohjelma Rillit huurussa ja Higgsin bosonin löytö ovat tehneet fysiikkaa tutuksi.”

”En muista asioita ulkoa enkä pidä tiedon pänttäämisestä. Siksi matemaattiset, päättelykykyä vaativat aineet sopivat minulle. Jälkikäteen ajateltuna ammatinvalintani tuntuu ennalta määritellyltä. Molemmat vanhempani olivat tutkijoita, toinen fysiikassa ja toinen kemiassa.

Olen tällä hetkellä Suomen Akatemian tutkijatohtori. Minulla on kolmevuotinen rahoitus, josta on jäljellä vielä kaksi vuotta. Se tuntuu tällä alalla luksukselta.

Tutkin materiaalien säteilyvaurioita atomististen simulaatioiden avulla. Käytän valtavia tietokoneita laskemaan, mitä tapahtuu miljoonille atomeille materiaalissa silloin, kun korkea-energinen hiukkanen osuu yhteen niistä. Nämä prosessit tapahtuvat muun muassa fuusioreaktoreissa. Tavoitteena on tukea materiaalien kehittämistä fuusioreaktoreita varten ja siten mahdollistaa niiden turvallinen käyttö.

Olen yllättynyt siitä, että fysiikka arvostetaan näin korkealle. Tuntuu, että tiede ja asiantuntijuus eivät ole tällä hetkellä kovassa huudossa. Ehkä alan arvostukseen vaikuttaa se, että Suomessa on muutama korkean profiilin fyysikko. Toisaalta myös tv-ohjelma Rillit huurussa ja Higgsin bosonin löytö ovat tehneet fysiikkaa tutuksi.

Postdoc-tutkijan työ on epävarmaa, eikä koskaan tiedä, mihin asti jää kantaa. Sen takia olen halunnut turvata selustaani myös muilla tavoin, säästämällä ja sijoittamalla. Jos en saisi tehdä tutkijan töitä, voisin kuvitella itseni esimerkiksi tietoturva-asiantuntijana tai peliohjelmoijana.

Parasta työssäni on vapaus. Saan valita hyvin pitkälle, missä ja milloin työskentelen, mitä tutkin ja kenen kanssa teen yhteistyötä.”

Saarlotta Virri

Näitä ammatteja suomalaiset arvostavat. Kapellimestari Klaus Mäkelä.

Kapellimestari

Sija: 110

Klaus Mäkelä

Ikä: 22

Kotipaikka: Helsinki

Alalla: 6 vuotta

Aiemmat ammatit: sellisti

 

 

 

Kapellimestari on arvostetuin kulttuuriammatti. Noussut 78 sijaa vuodesta 2010.

”On älypuhelimet ja nopeita ärsykkeitä. Kulttuuri voi tuoda pidempää jatkumoa.”

”Seitsenvuotiaana seisoin ensi kertaa lavalla Kansallisoopperan lapsikuorossa ja kapellimestarin liikehdintä vangitsi huomioni. Tuntui kuin musiikki olisi virrannut hänen kauttaan. 12-vuotiaana pääsin Jorma Panulan oppiin Sibelius-Akatemian kapellimestarikoulutukseen. Selloa olin soittanut jo kuusivuotiaasta lähtien.

Se mitä yleisö näkee konsertissa on vain pieni osa työstämme. Ensin kapellimestari hioo teoksen harjoituksissa orkesterin kanssa. Kapellimestarin aikaa kuluu eniten partituurien opiskeluun.

Kapellimestarin työssä parasta on paradoksaalisesti se, ettei koskaan voi olla täysin tyytyväinen. Vaikka konsertti menisi hyvin, seuraavalla kerralla voi tehdä jotakin paremmin.

On mukavaa, että kapellimestareita arvostetaan. Me itse kumarramme säveltäjiä ja muusikoita. Muutoin pidän arvossa esimerkiksi opettajia ja terveydenhuollossa työskenteleviä.

Kapellimestarin työ ja kulttuuriammatit ovat minusta tärkeitä, koska elämä on nykyään niin lyhytjänteistä ja kertakäyttöistä, älypuhelimia ja nopeita ärsykkeitä. Kulttuuri voi silloin tuoda pidempää jatkumoa ja henkistä pääomaa.

En ole koskaan havitellut kapellimestarin statusta tai roolia. Jos ammattia tavoittelee statuksen vuoksi, sitä tuskin saavuttaa. Työn on lähdettävä intohimosta musiikkiin.

Varsinkin ulkomailla on jatkuvasti ihmisiä hyysäämässä ympärillä, mikä voi johtaa siihen, että luulee itsestään liikoja. Minut pitää nöyränä työskentely sävellysten ja muusikoiden kanssa. Jos johdan vaikkapa Mozartin sinfoniaa, tiedän etten olisi pystynyt itse tekemään siitä tahtiakaan.

Matkustaminen on väsyttävintä työssäni. Olen maailmalla yli 200 päivää vuodessa ja jatkossa yhä enemmän. Toivottavasti teleportti keksitään pian.”

Petteri Lindholm

Näitä ammatteja suomalaiset arvostavat. Muutosvalmentaja Pia Rotko

Muutosvalmentaja

Sija: 353

Pia Rotko

Ikä: 48

Kotipaikka: Helsinki

Alalla: 8 vuotta

Aiemmat ammatit: kehitysinsinööri, tutkimusinsinööri

 

Muutosvalmentajan arvostus mitattiin ensimmäistä kertaa.

”Aluksi näkyy epäluuloisuutta, mutta lopulta se muuttuu innostukseksi.”

 

”Harva tietää, mitä muutosvalmentaja tekee, joten sijoitus listan hännillä ei yllätä. Titteli ei ole vakiintunut, sitä käyttävät myös esimerkiksi life coachit.

Organisaatioita konsultoivat muutosvalmentajat ohjaavat ryhmiä ja yksilöitä esimerkiksi organisaatiouudistuksissa, strategiamuutoksissa tai tiimejä uudelleen järjestettäessä. Itse toimin myös ympäristöasioihin liittyvissä muutoshankkeissa.

Tärkein tehtäväni on varmistaa, että kaikki osapuolet tulevat kuulluksi. Mietimme yhdessä, mikä on muutoksen tavoite, mihin se johtaa, mitä toiminnassa on muutettava ja minkälaisia kipukohtia siihen liittyy. Toimintakulttuuria on helpompi muuttaa, kun kaikki saadaan pohtimaan näitä kysymyksiä yhdessä.

Olen taustakoulutukseltani diplomi-insinööri. Nykyistä työtäni varten olen opiskellut psykodraamaohjaajaksi, työnohjaajaksi ja työyhteisösovittelijaksi.

Käytän monia menetelmiä, mutta kyse ei ole rakettitieteestä. Esimerkiksi draamallisin menetelmin voidaan harjoitella palautteen antamista ja keskustella erilaisia rooleja ottamalla. Se tuo älyllisen tason rinnalle oivaltavuutta, kokemuksellisuutta, spontaanisuutta ja ymmärrystä eri toimenkuvista.

Ihmisten kehonkielessä näkyy usein valmennuksen alkaessa epäluuloisuus ja vastahakoisuus. Lopulta se muuttuu kuitenkin innostukseksi. Ihmisten innostaminen ja parhaan potentiaalin esiin saaminen on työni palkitsevin puoli.”

Petteri Lindholm

Näitä ammatteja suomalaiset arvostavat. Putkiasentaja Minerva Jormola.

Putkiasentaja

Sija: 98

Minerva Jormola

Ikä: 35

Kotipaikka: Helsinki

Alalla: alle kaksi vuotta

Aiemmat ammatit: perintökäsittelijä, historian- ja yhteiskuntaopin opettaja, järjestöalan tehtävät

 

 

 

 

Eniten arvostettu perinteinen työläisammatti. Noussut 147 sijaa vuodesta 1991.

”Jokainen arvostaa putkiasentajaa viimeistään silloin, kun hanasta ei tule vettä.”

”Kun aloin opiskella putkiasentajaksi, minulla ei ollut minkäänlaisia kädentaitoja. En ollut koskaan koskenut ruuvimeisseliin enkä erottanut jakoavainta kiintoavaimesta. Päädyin alalle mutkan kautta. Olin opiskellut kaksi yliopistotutkintoa ja työskennellyt vuosia opettajana sekä järjestöalalla.

Yliopistoaikoina minulla puhkesi migreeni. Se oli niin raju, että lääkärit epäilivät aluksi aivokasvainta. Aloin oksentaa heti, kun jouduin olemaan tietokoneella. Silloin aloin ensimmäistä kertaa miettiä vaihtoehtoja akateemiselle uralle. Myöhemmin kyllästyin lopullisesti exceleiden, sähköpostien ja palaverien maailmaan.

Putkiasentajana minun ei tarvitse miettiä, onko työni merkityksellistä. Jokainen arvostaa putkiasentajaa viimeistään siinä vaiheessa, jos lämmitys ei toimi tai hanasta ei tule vettä. Siksi en ole yllättynyt, että putkiasentajan ammatti on omassa kategoriassaan arvostettu.

Usein ajatellaan, ettei putkiasentajan ala soveltuisi naisille fyysisyytensä vuoksi. Se ei pidä paikkaansa. Tarkkuus ja huolellisuus ovat alalla paljon tärkeämpiä ominaisuuksia kuin fyysinen kestävyys.

Käsivoimani ovat olemattomat, sillä en ole lukion jälkeen käynyt kuntosalilla. Kaksi viikkoa sitten sain käsitreenikipinän, kun minun piti porata reikä erikoispaksun ilmanvaihtokanavan läpi. Se oli ensimmäinen kerta, kun voimani olivat koetuksella. Ostin sen jälkeen käsipainot.

Pidän siitä, että työajat ovat säännöllisiä ja työ- ja vapaa-aika pysyvät erillään. Putket jäävät työmaalle, eikä niitä tarvitse miettiä kotona. Aiemmissa töissäni murehdin usein työasioita myös vapaalla.

Vaikka aloitin työt aivan nollasta, on ollut palkitsevaa huomata, että tekemällä oppii.”

Saarlotta Virri

SK tutki. Näitä ammatteja suomalaiset arvostavat. Tubettaja Miisa Rotola-Pukkila.

Tubettaja

Sija: 379

Miisa Rotola-Pukkila

Ikä: 23

Kotipaikka: Tampere

Alalla: viisi vuotta

Aiemmat ammatit: markkina-assistentti Keuruun markkinoilla

 

Tubettaja oli mittauksessa ensimmäistä kertaa. Vähiten arvostettu ammatti.

”Ajatellaan, että tubettajat ovat narsistisia, ja vähätellään työmäärää.”

”Monilla on sellainen ajatus, että tubettajat tekevät vain höpöhöpöjuttuja. Ajatellaan, että olemme narsistisia, ja vähätellään työmäärää. Videot eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan niiden takana on valtava määrä luovaa ajatteluprosessia, editointia ja kuvaamista. Suomi-tubessa joutuu tekemään paljon töitä, jos haluaa erottua. Siksi en ymmärrä ajatusta, että tubettajat eivät saisi tienata työstään.

Kun aloitin vuonna 2014, Suomessa oli vain kymmeniä tubettajia. Nykyisin meitä on tuhansia. Itse kiinnostuin tubettamisesta, kun seurasin ulkomaisia tekijöitä. Esimerkiksi Briteissä tubettaminen oli iso juttu jo vuosikymmenen alussa.

Minulle on ollut alusta asti selvää, etten halua olla vain tubettaja. Opiskelen puheviestintää ja suoritan työharjoittelua valtiovarainministeriössä. Yliopisto-opinnot ovat vaikuttaneet myös kanavani sisältöön. Ajattelutapani on kypsynyt. Valtiovarainministeriön paikan sain nimenomaan video-osaamiseni takia.

Koen jatkuvasti paineita siitä, että kanavani sisältö on laadukasta. Seuraajamäärät ja näyttökerrat kertovat heti, miten hyvin työ on onnistunut. Lisäksi paineita tulee julkisuudesta. Nettipalstoilla juorutaan yksityisistä asioistani, ja olen joutunut muuttamaan eri asuntoon sen takia, että fanit häiritsivät kotirauhaani.

Silti hienointa tubettamisessa on yhteisö, joka muodostuu kanavan ympärille. Kun olen esimerkiksi avautunut paniikkihäiriöistäni, ihmiset ovat jakaneet kokemuksiaan ja antaneet vertaistukea.

Saarlotta Virri

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimuksen aineisto kerättiin 2.–7. toukokuuta Kantar TNS:n Gallup Forum -vastaajapaneelissa internetissä.

Vastaajia oli 2 000, ja heidät jaettiin satunnaisotannalla neljään keskenään samankaltaiseen 500 henkilön ryhmään, joista kukin arvioi yhtä 94–95 ammatin listaa.Vastaajat edustavat 15–74-vuotiaita suomalaisia, Ahvenanmaa ei ollut mukana. Taustamuuttujina olivat muun muassa ikä, sukupuoli, koulutus ja puoluekanta.

Ammatit jaettiin neljään ryhmään aakkosjärjestyksen perusteella niin, että aakkosissa ensimmäinen tuli ryhmään 1, toinen ryhmään 2 ja niin edelleen. Ammatteja arvioitiin asteikoilla, jossa paras arvosana olit yhdeksän ja huonoin yksi.

Eri vastaajien antamista arvosanoista laskettiin keskiarvo ja ammatit sijoitettiin järjestykseen sen mukaan.

Tutkimus tehtiin nyt seitsemännen kerran. Vuonna 1991 tutkimuksen teki M-tietokeskus ja vuosien 1996–2010 tutkimukset Taloustutkimus.

Sisältö